800 kuoli nälkään Lavialla:
Tämän tietysti tiesit, että Lavialla kuoli nälkään 800 ihmistä suurten nälkävuosien aikana. Nämä urhoolliset 800 ihmistä eivät lähteneet mieron tielle leivän hakuun. Nälkä oli yleinen tuohon aikaan Suomessa. Eipä ollut Unescoa tai muuta järjestöä auttamassa. Ihan itse piti selviytyä tai sitten ei. Kaikki eivät selviytyneet, sillä siitä juuri tässä on todiste. Levätkää rauhassa.
Sotatarvikkeita hevosella Venäjälle:
Miksiköhän tämäkin tieto oli "pimitetty" koulussa? Ei ainakaan meidän koulussa tästä hiiskuttu mitään. Matkailu lisää tietoa ja nythän jos joku historianopettaja lukee tätä, niin saa itsekin ihan uutta tietoa lähihistoriasta. Siitä vaan tietoa jakamaan sillä kai avoimuus on jo sen verran Suomessa vallalla. Laatta löytyi Norjasta!
Tsaari Alexander II:
Alexander II. Uudistusmielinen, kuten muistolaatastakin näkyy, (1818 - 1881). Laatta löytyy Hämeenlinnasta torin läheltä.
Albert Edelfelt:
Albert Edelfelt (1854-1905). Ateneumissa on hänen taulujaan. Siinä vasta taiteilija. Laatta löytyy Hämeenlinnasta torin läheltä.
Risto Ryti:
Risto Ryti oli tasavallan presidentti vuosina 1940-1944. Syntyi vuonna 1889 ja kuoli vuonna 1956. Ryti oli viides Suomen presidentti. Hänen uransa päättyi kuritushuonerangaistukseen. Laatta löytyy Helsingistä Pohjoisesplanadilta.
Servaali eli felis serval kuuluu kissaeläimiin ja kooltaan se on keskikokoinen, suhteellisen pitkäjalkainen ja hoikkarakenteinen kissaeläin. Servaalin tunnistaa pienestä päästä, pitkästä kaulasta ja suurista, pystyistä korvista. Servaalilla on lyhyt häntä, jossa on mustia rengaskuvioita. Sillä on täplikäs, vaalean kullanruskea tai kermanvalkoinen, kaunis turkki, jossa on suuria mustia täpliä ja juovia.
Helsinkiin perustettiin ensimmäinen suomenkielinen teatterijo vuonna 1872.
Noina vuosina noin kolmasosa suomalaisista menehtyi. Vilja-apua ei Ruotsista lähetetty nälkäänäkeville ainakaan ilmaiseksi. Tuolloin Suomessa ns. Pieni jääkausi saavutti huippunsa, jonka seurauksena iso osa kansasta menehtyi nälkään ja tauteihin. On arveltu, että nälkävuosina ihmiset sairastuivat ankaraan kuumetautiin, jonka on arveltu olevan pilkkukuume. Nyt kun maailmalla 2005 lintuinfluenssa on alkanut levitä, niin paljonko se tappaa ihmisiä? Olenko minä enää kirjoittamassa siitä lukuja täällä Netissä? Onko maailma parantunut yhtään kolmenasatana vuotena? Kummat voittavat sodan bakteerit vai ihminen?
Sibelius syntyi ja varttui nuorukaiseksi Hämeenlinnassa, kunnes valmistuttuaan Normaalilyseosta muutti Helsinkiin vuonna 1885.
Helene Scherfbeck teki pitkän taiteilijatyöuran - yli 70 vuotta. Opiskeli Ranskassa ja Englannissa. Hänen töistään mainittakoon: Maria, Haavoittunut soturi, Pikkusiskoaan ruokkiva poika, Tanssiaiskengät, Varjo muurilla, Toipilas, Ompelijatar, Kotona, Halkopoika II, Punapukuinen tyttö, Omakuva (x2), Omakuva paletteineen, Punatäpläinen omakuva, Vihreä asetelma. Hyvinkään lisäksi Helene eli myös Tammisaaressa.
Asemaravintolat ovat tarpeellisia. Se, että ensimmäinen perustettiin jo vuonna 1862, yllätti ainakin minut. Eipä ainakaan minun opettajani kansa- tai oppikoulussa maininnut asiasta sanaakaan. Ehkä nyt opetuksen taso on noussut aivan uudelle tasolle ja tästäkin puhutaan. Juhani Aho kirjoitti Rautatie-kirjansa vuonna 1883. Olisi ollut aika metkaa, jos kirjan sankarit olisivat käyneet juomassa Hyvinkään asemaravintolassa "possumunkkikahvit" ja kertoneet, että hyvää oli, mutta epäterveellistä, vaan Lapinlahdelta on pitkä matka Hyvinkäälle. No, tämä ei ollut tosikoille, vaan veitikoille ja veijareille.
Anders Chydenius eli (1729-1803). Hänen mukaansa talouselämä on olemassa "pientä ihmistä" varten - eikä siis päinvastoin. Pitäisikö nykypolitikkojen lukea historiaa ja miettiä tuon lauseen sisältö ja sisäistää se? No, senhän jokainen voi ihan itse miettiä omassa pikku päässään.
Johan Vilhelm Snellman (1806-1881). Hän syntyi Tukholmassa. Snellman asui vuosina 1813-16. Hänen nimeään kantava istituutti on Kuopissa. Pääteos: Persoonallisuuden idea ja Oppi valtiosta. Vuonna 1862 keisari nimitti Snellmanin senaattiin. Snellman tunnetaan parhaiten Suomen markan luojana.
Volmari Iso-Hollo (1908-1969). Los Angelesin olympialaisssa 1932, hän voitti 3000 metrin estejuoksun ja 10 000 metrin hopeamitallimies.
Teddy & The Tigers. Soitti rockabillyä. Yhtye napattiin American Grafitti-elokuvasta. Teki yhteensä neljä LP:tä
Pentti Saarikoski (Impilahti 2.9.1937 - Joensuu 24.8.1983) oli runoilija, suomentaja ja kaiken kaikkiaan eräs Suomen merkittävimmistä kirjailijoista. Suomennoksista mainittakoon esimerkiksi Homeroksen Odysseia. Kirjoitti myös pakinoita lehtiin nimimerkillä Nenä.
Taitelijanimi A. Aimo
Aimo Andersson s. 16.4.1911, Mäntsälä k. 16.12.1963, Kerava
Hän oli suositun Dallapé-yhtyeen solisti. Parhaat vuodet 1930 ja 1940 luvuilla. Yleisesti tunnettuja levyjä: Eldankajärven jää vuodelta 1942, Rantakoivun alla vuodelta 1961 ja paljon monia muita.
Maiju Lassila oli Algot Untolan pseudonymi, 28.11.1868 - 21.5.1918. Käytti myös salanimeä J.I. Vatanen ja Ilmari Rantamala.
Opettaja Lohjansaaren koululla 1904-1905.
Tunnetuin teos: "Tulitikkuja lainaamassa" 1910.
Maj Lind oli lahjoittaja. Joka kolmas vuosi järjestetään Maj Lind pianokilpailu alkaen vuodesta 1945.
Maria Haggren eli Maria Jotuni.
Näytelmiä: "Miehen kylkiluu", "Tohvelisankarin rouva", romaani "Huojuva Talo".
Hänet ampui liikemies Ernst Tandefelt. Ainoa suomalainen politikko, joka on tullut ammutuksi.
Algot Niska, Artturi Karnakoski, Ilmari Wirkkala ja Toivo Rautavaara
Algot Niska pelasti 150 juutalaista. Dannyn isoisä. Mainittu Suomen pirtukuninkaaksi. Syntynyt 1888. Kuollut 28.5.1954.
Artturi Kaarnakoski oli tailteija. Syntynyt 30.10.1879. Kuollut 25.12.1957.
Toivo Rautavaara eli vuosina 1905-1987. Hän oli terveellisten elämäntapojen puolestapuhuja.
Jean Sibelius eli Johan Julius Christian Sibelius.
Kullervo sinfonia, Lemminkäis-sarja, Finlandia jne.
Pihkala, alkuperäisesti Gummerus.
Kehitti suomalaisille pesäpallon. Ideoi Salpausselän hiihdot, laturetket. Harrasti itse pika- ja keskimatkanjuoksuja ja hyppyjä.
TUL perustettiin Yrjönkatu 31:ssä. Paikalla nykyjään ns. Koiton talo.
Suomen presidentti Kyösti Kallio sai surmansa Helsingin rautatieasemalla 19.12.1940. Muistolaatta löytyy aseman sisäpihalta nurkkauksesta.
Aleksis Kiven muistolaatta (yksi monesta) on Katajanokalla.
Pentti Saarikosken laattaa etsin jonkin aikaa pitkin ja poikin "Fredaa", kunnes kävin kysymässä sitä C. Hagelstammin antikvaarista Fredrikinkatu 35. Siellä ystävällisesti minulle neuvottiin tarkka paikka.
Muistolaatta on vastapäätä Venäjän federaation suurlähetystöä vastapäätä.
Servaali:
Kaikkihan tietävät mikä on Servaali - eihän kouluopetus vaan ole mennyt hukkaan!
Servaali eli felis serval kuuluu kissaeläimiin ja kooltaan se on keskikokoinen, suhteellisen pitkäjalkainen ja hoikkarakenteinen kissaeläin. Servaalin tunnistaa pienestä päästä, pitkästä kaulasta ja suurista, pystyistä korvista. Servaalilla on lyhyt häntä, jossa on mustia rengaskuvioita. Sillä on täplikäs, vaalean kullanruskea tai kermanvalkoinen, kaunis turkki, jossa on suuria mustia täpliä ja juovia.
Ensimmäinen suomenkielinen teatteri, Arkadia - teatteri:
Helsingistähän se löytyy.
Helsinkiin perustettiin ensimmäinen suomenkielinen teatterijo vuonna 1872.
Vuosina 1695-1697 Suomessa vallitsi suuri nälänhätä:
Muistolaatta löytyy Vanajan kirkon vierestä.
Noina vuosina noin kolmasosa suomalaisista menehtyi. Vilja-apua ei Ruotsista lähetetty nälkäänäkeville ainakaan ilmaiseksi. Tuolloin Suomessa ns. Pieni jääkausi saavutti huippunsa, jonka seurauksena iso osa kansasta menehtyi nälkään ja tauteihin. On arveltu, että nälkävuosina ihmiset sairastuivat ankaraan kuumetautiin, jonka on arveltu olevan pilkkukuume. Nyt kun maailmalla 2005 lintuinfluenssa on alkanut levitä, niin paljonko se tappaa ihmisiä? Olenko minä enää kirjoittamassa siitä lukuja täällä Netissä? Onko maailma parantunut yhtään kolmenasatana vuotena? Kummat voittavat sodan bakteerit vai ihminen?
Sibeliuksen syntymäkoti Hämeenlinnassa:
Muistolaatta löytyy keskeltä Hämenlinnaa osoitteesta Hallituskatu 11.
Sibelius syntyi ja varttui nuorukaiseksi Hämeenlinnassa, kunnes valmistuttuaan Normaalilyseosta muutti Helsinkiin vuonna 1885.
Helene Scherfbeck - taiteilija (syntynyt 10.7.1862 Helsingissä - kuoli 28.1.1946 Saltsjöbadenissa):
Muistolaatta löytyy Hyvinkäältä osoittteesta Riihimäenkatu 2.
Helene Scherfbeck teki pitkän taiteilijatyöuran - yli 70 vuotta. Opiskeli Ranskassa ja Englannissa. Hänen töistään mainittakoon: Maria, Haavoittunut soturi, Pikkusiskoaan ruokkiva poika, Tanssiaiskengät, Varjo muurilla, Toipilas, Ompelijatar, Kotona, Halkopoika II, Punapukuinen tyttö, Omakuva (x2), Omakuva paletteineen, Punatäpläinen omakuva, Vihreä asetelma. Hyvinkään lisäksi Helene eli myös Tammisaaressa.
Suomen ensimmäinen asemaravintola:
Muistolaatta löytyy Hyvinkäältä rautatieasemarakennuksen seinästä.
Asemaravintolat ovat tarpeellisia. Se, että ensimmäinen perustettiin jo vuonna 1862, yllätti ainakin minut. Eipä ainakaan minun opettajani kansa- tai oppikoulussa maininnut asiasta sanaakaan. Ehkä nyt opetuksen taso on noussut aivan uudelle tasolle ja tästäkin puhutaan. Juhani Aho kirjoitti Rautatie-kirjansa vuonna 1883. Olisi ollut aika metkaa, jos kirjan sankarit olisivat käyneet juomassa Hyvinkään asemaravintolassa "possumunkkikahvit" ja kertoneet, että hyvää oli, mutta epäterveellistä, vaan Lapinlahdelta on pitkä matka Hyvinkäälle. No, tämä ei ollut tosikoille, vaan veitikoille ja veijareille.
Anders Chydenius:
Muistolaatta löytyy Kokkolan Kirkonmäeltä vanhan pappilan seinästä.
Anders Chydenius eli (1729-1803). Hänen mukaansa talouselämä on olemassa "pientä ihmistä" varten - eikä siis päinvastoin. Pitäisikö nykypolitikkojen lukea historiaa ja miettiä tuon lauseen sisältö ja sisäistää se? No, senhän jokainen voi ihan itse miettiä omassa pikku päässään.
J.V.Snellman:
Muistolaatta Kokkolasta osoitteessa Rantakatu 27.
Johan Vilhelm Snellman (1806-1881). Hän syntyi Tukholmassa. Snellman asui vuosina 1813-16. Hänen nimeään kantava istituutti on Kuopissa. Pääteos: Persoonallisuuden idea ja Oppi valtiosta. Vuonna 1862 keisari nimitti Snellmanin senaattiin. Snellman tunnetaan parhaiten Suomen markan luojana.
Volmari Iso-Hollo:
Muistolaatta Keravan Aurinkomäki.
Volmari Iso-Hollo (1908-1969). Los Angelesin olympialaisssa 1932, hän voitti 3000 metrin estejuoksun ja 10 000 metrin hopeamitallimies.
Teddy & The Tigers:
Muistolaatta Keravan Aurinkomäki.
Teddy & The Tigers. Soitti rockabillyä. Yhtye napattiin American Grafitti-elokuvasta. Teki yhteensä neljä LP:tä
Pentti Saarikoski:
Muistolaatta Keravan Aurinkomäki.
Pentti Saarikoski (Impilahti 2.9.1937 - Joensuu 24.8.1983) oli runoilija, suomentaja ja kaiken kaikkiaan eräs Suomen merkittävimmistä kirjailijoista. Suomennoksista mainittakoon esimerkiksi Homeroksen Odysseia. Kirjoitti myös pakinoita lehtiin nimimerkillä Nenä.
A. Aimo:
Muistolaatta Keravan Aurinkomäki.
Taitelijanimi A. Aimo
Aimo Andersson s. 16.4.1911, Mäntsälä k. 16.12.1963, Kerava
Hän oli suositun Dallapé-yhtyeen solisti. Parhaat vuodet 1930 ja 1940 luvuilla. Yleisesti tunnettuja levyjä: Eldankajärven jää vuodelta 1942, Rantakoivun alla vuodelta 1961 ja paljon monia muita.
Maiju Lassila:
Runeberginkatu 6A.
Maiju Lassila oli Algot Untolan pseudonymi, 28.11.1868 - 21.5.1918. Käytti myös salanimeä J.I. Vatanen ja Ilmari Rantamala.
Opettaja Lohjansaaren koululla 1904-1905.
Tunnetuin teos: "Tulitikkuja lainaamassa" 1910.
MaJ Lind:
Ilmarinkatu 4A.
Maj Lind oli lahjoittaja. Joka kolmas vuosi järjestetään Maj Lind pianokilpailu alkaen vuodesta 1945.
Maria Jotuni:
Cygnaeuksenkatu 8.
Maria Haggren eli Maria Jotuni.
Näytelmiä: "Miehen kylkiluu", "Tohvelisankarin rouva", romaani "Huojuva Talo".
Heikki Ritavuori:
Nervanderinkatu 11.
Hänet ampui liikemies Ernst Tandefelt. Ainoa suomalainen politikko, joka on tullut ammutuksi.
Runeberginkatu 69.
Algot Niska, Artturi Karnakoski, Ilmari Wirkkala ja Toivo Rautavaara
Algot Niska pelasti 150 juutalaista. Dannyn isoisä. Mainittu Suomen pirtukuninkaaksi. Syntynyt 1888. Kuollut 28.5.1954.
Artturi Kaarnakoski oli tailteija. Syntynyt 30.10.1879. Kuollut 25.12.1957.
Toivo Rautavaara eli vuosina 1905-1987. Hän oli terveellisten elämäntapojen puolestapuhuja.
Jean Sibelius:
Sibeliuksenkatu 11.
Jean Sibelius eli Johan Julius Christian Sibelius.
Kullervo sinfonia, Lemminkäis-sarja, Finlandia jne.
Lauri Pihkala:
Sibeliuksenkatu 3.
Pihkala, alkuperäisesti Gummerus.
Kehitti suomalaisille pesäpallon. Ideoi Salpausselän hiihdot, laturetket. Harrasti itse pika- ja keskimatkanjuoksuja ja hyppyjä.
TUL:
Yrjönkatu 31.
TUL perustettiin Yrjönkatu 31:ssä. Paikalla nykyjään ns. Koiton talo.
Kyösti Kallio:
Helsingin rautatieasema.
Suomen presidentti Kyösti Kallio sai surmansa Helsingin rautatieasemalla 19.12.1940. Muistolaatta löytyy aseman sisäpihalta nurkkauksesta.
Aleksis Kivi:
Rahapajankatu 3.
Aleksis Kiven muistolaatta (yksi monesta) on Katajanokalla.
Pentti Saarikoski:
Fredrikinkatu 18.
Pentti Saarikosken laattaa etsin jonkin aikaa pitkin ja poikin "Fredaa", kunnes kävin kysymässä sitä C. Hagelstammin antikvaarista Fredrikinkatu 35. Siellä ystävällisesti minulle neuvottiin tarkka paikka.
K.J. Ståhlberg:
Tehtaankatu 4B.
Muistolaatta on vastapäätä Venäjän federaation suurlähetystöä vastapäätä.