; Seppo Suominen: Kesävaellus Paistuntureille 15.7. - 20.7.1998

Kesävaellus Paistuntureille 15.7. - 20.7.1998

Yöpymiset: Ruktajärvi, Akukammi, Nilijoki, Susi-Kiisa, Susi-Kiisa

Tunturit: Guodvaoaivi, Kaimmioaivi (17.7.), Rasoaivi, Tuoddar-Mavdna, Njoammeloaivi, Pissotsuollamvarri, Kallovarri (18.7.)

Nautin tuntureiden ja purojen maisemista yksin

Tiistaina 14.7.1998 Muistiinpanoistani: "Pakkasin rinkan - huomenna kohti Ivaloa, Karigasniemeä ja Paistuntureita. Puikkosen Petri ja Arto käymässä. Petrillä lomaa."

Ke 15.7. Muistiinpanoistani: "Hieman niukka aamupala kotona, päivän lehdet ja AMPH:n saattamana Hki-Vantaan lentoasemalle. AY463 Hel-Ivl klo 10.55-12.30, Mars-suklaajäätelö + kahvitarjoilu. Gold_line Ivl - linja-autoasema (18,-). Ja klo 13 Gold-Line Ivl - Kevonreitin alku (85,-). Hyvä ja nopea bussikyyti, denaturoitua spriitä Kaamasesta. Söin Kevonreitin alkupisteessä, siis maantien varressa. Hikinen vaellus (n. 33 kg rinkka!). Ruktajärven kämpille, kauheasti hyttysiä ja muita. Samassa lentokoneessa tullut helsinkiläinen aviopari myös Ruktajärvelle. Söin, keittelin kahvit ja illan rupattelu, telttaan yöksi."

Olin kulkenut Kevon reitin pari vuotta sitten, ja halusin toistamiseen kulkea Utsjoen maisemissa, niin hienoa se alue on. Kevon reitin alkuosa kulkee vielä luonnonpuiston ulkopuolella, joten siellä voi kulkea vapaammin. Toisaalta polku Ruktajärvelle on selkeä. Tieltä polku nousee muutaman harjun yli ja pian jo laskeutuu miellyttävälle vaellusmaastolle. Polku jatkuu Luopmosjohkan vartta aina Luopmosjavrien väliselle harjulle. Harjun päältä ei oikeastaan näe mitään, sen verran sakea koivikko siellä on. Parempi on kulkea Stuorrajavrin eli pohjoisemman järven rantaa. Parin viimeisen kilometrin aikana järvi vaihtuu, polku kulkee Ruktajavrin ja Basejavrin välistä harjannetta aina autiotuvalle asti. Jäin telttaan yöksi, sillä yleensä se on miellyttävämpi vaihtoehto kuin autiotupa.

Kevon reitin alkupäästä 15.7.1998 Luopmosharju 15.7.1998

To 16.7. Muistiinpanoistani: "Hyvin teltassa nukuttu yö. Hieman ripsi vettä. Ruktajavri - Njavgoaivi - Ahkojotgoahti eli Akukammi, noin 13,5 km matkaa. Ruokailu Njavgoaivin tuvassa - viihtyisä - vesipaikka n. 800 m länteen. Akukammin seutu ja matka tänne todella upeaa, kuin luotu hiihtovaellukselle. Nousin vähän sivumme mäen päälle soittamaan, hyvä gsm-yhteys. Aamulla sateista, nyt aurinkoa, jopa hellettä. Hyttysiä yms. on todella paljon."

Ruktajärveltä on vain lyhyt matka Njavgoaiville, ehkä 6 km, aluksi heti jyrkkä nousu, sitten loivaa maastoa, miellyttävää kulkea. Njavgoaivin tupa on koivikon keskellä eikä sitä kovin kauas edes näe, mutta helppo sinne on osua. Vesipaikka on ihmeen kaukana.

Njavgoaivilta on edelleen helppo jatkaa kohti Akukammia, polkua ei enää ole, niinkuin Ruktajärveltä Njavgoaiville, mutta polkua ei täällä tarvitakaan. Helppoa on kulku. Akukammi on kelvollinen yösija, mutta teltta on kenties miellyttävämpi. Jäin telttaan yöksi.

Polku Ruktajärveltä Njavgoaiville 16.7.1998 Kohti Njavgoaivia 16.7.1998 Kohti Akukammia 16.7.1998 Akukammi 16.7.1998 Akukammi 16.7.1998

Pe 17.7. Muistiinpanoistani: "Hyvin nukuttu yö teltassa. Tuuli heilutti teltan kankaita - ääntä. Aamupalan jälkeen Akukammilta pohjoiseen Kamajohkeadseoaivin ja Kuovdaoaivin länsipuolitse Nilijoen alkupuron rannalle Kaimmioaivin huipun läheisyyteen. Ruokailu - Kuovdaoaivin huippu (n. 610 m), soitin Annelle - hyvä yhteys. Kahvit rinkan luona ja Kaimmioaivin huipulle (618,9 m) - Aivan upeat maisemat - Karigasniemen Ailigas näkyy (yli 25 km matkaa), Nuvvus-Ailigas näkyy (n. 15 km matkaa) ja jopa Utsjoen Ailigas näkyy (n. 35 km matkaa). Tuskin missään on näin upeaa maisemaa. Kävelin tänään rinkan kanssa n. 14 km ja tyhjiltään n. 18 km (ke: 12, to 13,5, pe 32)."

Jatkoin Akukammilta luonnonpuiston länsipuolella kohti Gaimmioaivia. Akujoen eli Ahkojohkan ja Nilijoen eli Njiljjohkan välinen vedenjakajapaikka on kivikkoinen, ja oikeastaan koko Njiljjohkan alku on rannoiltaan kivikkoinen. Telttapaikkaa sai hakea. Ruokailun jälkeen nousin purolta suoraan kaakkoon, aluksi Guovdaoaivin luoteispään nuipulle ja sitten tunturin korkeimmalle kohdalle. Palasin kahvit juomaan rinkan luo ja nousin Gaimmioaivin lounaispään huipulle ja sieltä edelleen korkeimmalle kohdalle. Maisema on todella hyvä, näkyvyys kerrassaan mainio.

Guivin länsipuolinen sola 17.7.1998 Guovdaoaivilta länteen 17.7.1998 Guovdaoaivilta pohjoiseen 17.7.1998 Njiljjohkan alkulähteiltä 17.7.1998 Gaimmioaivilta etelään 17.7.1998 Gaimmioaivilta pohjoiseen 17.7.1998

La 18.7. Muistiinpanoistani: "Hyvin nukutun yön jälkeen tunturikierros Rasoaivi (n. 570 m), Tuoddar-Mavdna (585 m), Njoammeoaivi (n. 390 m)! Takaisin rinkan luo Kaimmioaivin pohjoispuolitse, lenkin pituus noin 27 km. Keksi- ja jalkojenlepotauon jälkeen Kaimmioaivin pohjoispuolitse Nilijoen yli Bissotsuollamvarrin (406,8 m) ja Kallovarrin (412 m) kautta Nuvvosskaidin rinteille ja pienen hakemisen jälkeen: SusiKiisa. Kämpillä su klo 02.10. Sauna heti yöllä: kiuas ok, mutta vesipata ei oikein syttynyt ja vesi kylmää. No ei haitannut. Klo 04 nukkumaan. Rinkan kanto n. 18 km."

Paistuntureilla eli Baisduottareilla on paljon mielenkiintoisia tuntureita. Gaimmioaivi on eräänlainen pohjoispään keskus, Guivi taas eteläreunan keskus noin 10 Gaimmioaivilta etelään. Mutta ympärillä on paljon nähtävää. Gamoaivi Guivin kaakkoispuolella on mukava käyntipaikka mutta vain talvella sillä se on luonnonpuiston alueella. Guovdaoaivi Guivin ja Gaimmioaivin välissä jää suurempien naapurusten varjoon. Rassoaivi ja Duottar-Mavdna Gaimmioaivin lounais- ja länsipuolella jäävät myös jotenkin mahtavamman Gaimmioaivin varjoon.

Nilijoki on rannoiltaan jo paljon vehreämpi Gaimmioaivin pohjoispuolella kuin tunturin kaakkoispuolelella. Kuljin joen yli kohdassa, jossa joki virtaa suunnilleen suoraan länteen. Rannoilla onkin jo koivikkoa. Suunnistin kohti Nuvvosjohkan ja Njiljjohkan puoliväliä ja kuljin Bissotsuollanvarrin sekä Gallovarrin yli. Minulla oli mukana vain kartta Kevon reitistä ja harmittavasti SusiKiisa jää sen kartan alueen ulkopuolelle. Tiesin tuvan olevan jokien välissä Kiisajärven rannalla, mutta viimeiset pari kilometriä kuljin kartan ulkopuolella. Tiesin, että joko Kiisajärvi tulee vastaan ja sen rannalla SusiKiisa tai sitten kävelen suoraan maantielle. Kiisajärvi tuli ensin, aluksi menin järven itärannalla olevan huvilan pihaan, ihmettelin; voiko Tunturiladulla olla näin huvilamainen tupa. Mutta huomasin onnekseni tulleeni väärälle tuvalle, SusiKiisa onkin järven pohjoisreunalla.

Gaimmioaivi luoteesta 18.7.1998 Kiisajärvi 18.7.1998

Su 19.7. Muistiinpanoistani: "Heräsin klo 11 kun 3 miestä Pieksämäeltä tuli saunomaan SusiKiisaan, minäkin saunoin ja saunomisen päälle kävin katsomassa Nuvvoksen kylää: peltotöissä näyttivät kyläläiset olevan. SusiKiisa on erittäin upealla paikalla. Kyllä kelpaa. Tuntureita: Kuovdaoaivi, Kaimmioaivi, Rasoaivi, Tuoddar-Mavdna, Njoammaoaivi, Bissotsuollanvarri ja Kallovarri eli 7 kpl. Kevonreitin alku - SusiKiisa n. 103 km ja 7 huippua - hyvä saavutus, kun ottaa ajan lyhyyden huomioon."

Ma 20.7. Muistiinpanoistani: "Nukuin taas yli 12 h eli eilisestä klo 18 aamuun klo 9. Aamupalan jälkeen siivoilin ja lueskelin SusiKiisan vieraskirjaa, vähän on ollut kävijöitä Nuvvoksessa. Klo 15.15 postitaksiin (Utsjoki - Karigasniemi). Hyvä kyyti, Karigasniemelle vain 30 mk! Söin ja bussilla Inariin: Hot Inari."

Ti 21.7. Muistiinpanoistani: "Sateista Inarissa. Siida, upea näyttely. Inarin yläasteella kirjastossa Hesarit lukemassa. Tuliaisia Näkkäläjärvi Ky:stä: t-paitoja (AMPH), H: lämmin pipo, P: turkishattu, M: nahkavyö ja S: kullankaivajan lierihattu ja MPH: porontalja. Bussilla Ivaloon ja taxilla kentälle, joka ei ollut vielä auki. Juttelin jonkun hkiläisen kanssa: oli ollut kalassa P-Norjassa. Klo 22.25 - Ivl - Kittilä - Hki (n. 00.30). Kittilän jälkeen vain vähän matkustajia. Yellowtaxi kotiin (70 mk)."

Kamera oli hajoamaisillaan, joten kuvista saa heikosti selvää.

Paluu pääsivulle