|
27.1.2012
Urjalan kulmilta
Kansalaiset valitsevat
"Elämässä
on yleensä kaksi mahdollisuutta. " Näin aloitti kansantaiteilija
Eemeli eli Esko Toivonen yhden vitseistä. Toisessa vaihtoehdossa
voi käydä hyvin ja toisessa voi käydä huonosti. Presidentin
vaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen on valittavana kaksi
vaihtoehtoa. Kumpi on hyvä ja kumpi huono, kas siinäpä
pulma. Äänestäjällä on käytössään
kuitenkin neljä vaihtoehtoa. Hän voi äänestää
Pekka Haavistoa tai Sauli Niinistöä. Hän voi käydä
jättämässä tyhjän lipun tai hän voi jättää
äänestämättä.
Urjalassa
ensimmäisellä kierroksella äänestämättä
jätti 33,2 prosenttia äänioikeutetuista. Urjalassa äänesti
66,8 prosenttia. Äänestysaktiivisuudessa tuli jumbosija Pirkanmaalla
taas kerran. Koko maassa oli vain 35 kuntaa, jossa oli pienempi äänestysprosentti
kuin Urjalassa, jos Ahvenanmaata ei oteta lukuun. Ahvenanmaan äänestysprosentti
oli 56,4 ja koko maan alhaisin prosentti sikäläisessä Hammarlandin
kunnassa 48,3 %.
Jo monissa
vaaleissa ahkerimmin ovat äänestäneet Helsingin ja Uudenmaan
vaalipiirin asukkaat. Helsinki ylitti koko maan prosentin 3,8 ja Uusimaa
2,8 prosenttiyksiköllä. Pirkanmaakin ylitti keskiarvon ja Häme
alitti sen niukasti. Vastaavasti laiskimmin äänestettiin Itä-Suomen
vaalipiireissä.
Mielestäni
Urjalan valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat ovat tehneet oikean
johtopäätöksen. Urjalassa tarvittaisiin vaalipäivänä
enemmän kuin yksi äänestyspaikka. Nyt matkaa tulee joillakin
lähes 30 kilometriä äänestyspaikalle. Syksyllä
ovat tärkeät kunnallisvaalit, joten toivottavasti Paula Virtanen
ja Terttu Hiukkamäki saavat aikaan päätöksen äänestyspaikkojen
lisäämisestä.
Urjalassa
muhkeimman äänipotin keräsi ennakkoaavistusten mukaisesti
Sauli Niinistö. Paavo Väyrynen oli yhtä varma kakkonen
ja vaalipäivän äänillä Pekka Haavisto ohitti
Timo Soinin. Lipponen sai Urjalassa niukasti enemmän ääniosuutta
kuin koko maassa.
Toisella
kierroksella ovat periaatteessa kaikki äänet jaossa. Niinistöllä
on Haaviston puolen miljoonan äänen kaula. Noin 1,3 miljoona
äänestänyttä ei saanut omaa ehdokastaan toiselle kierrokselle.
Väyrysen ja Haaviston kilpa ratkesi Helsingissä, jossa Haavisto
sai satatuhatta ääntä enemmän kuin Väyrynen.
Ehdokkaansa menettäneiden lisäksi äänipotentiaalia
on ensimmäisen kierroksen väliin jättäneissä.
Innostuvatko he nyt äänestämään? Kolmekymmentä
vuotta sitten 1982 äänesti 88,8 prosenttia.
Vaalituloksen
tarkastelussa muutama asia on kiinnittänyt huomiota. Kun väitetään,
että suvaitsevaisuus voitti suvaitsemattomuuden, tehdään
aikamoisia yleistyksiä. Suvaitsemattomuutta ei voiteta tuomitsemalla
sitä. Se voitetaan käytännön teoilla. Siinä suhteessa
ei ole tapahtunut vielä mitään. Leimakirvestä heiluttavat
eivät saakaan muutosta aikaan.
Mielenkiintoista
on havaita, että nyt Sauli Niinistön puoliso kampanjoi näkyvästi.
Sekin on piiloviesti. Silti saamme luultavasti nähdä kahden
pääkaupunkiseudun herrasmiehen vaalitaistelun. Taustajoukot
saattavat innostua vaalihuumassa ylilyönteihin.
Runebergin
päivän iltana tiedämme kuinka kävi. Riittikö
Niinistön etumatka vai oliko Haavistolla vielä nostetta? Runebergin
luoma hahmo Sven Dufva ei erottanut vasenta ja oikeaa. Monella se voi
olla vaikeaa nytkin.
Uusi presidentti
aloittaa virassaan maaliskuun ensimmäisenä päivänä.
Päivällä on historiallinen tausta. Suomalaiset saivat osallistua
ensimmäisen kerran Ruotsin kuninkaan vaaliin 15.2.1362 Moran kivillä
siis 650 vuotta sitten. Ennen suoraa kansanvaalia Suomessa kansan valitsemat
valitsijamiehet valitsivat presidentin helmikuun viidentenätoista.
Nyt valitsevat kansalaiset.
Seppo Pirhonen
seppo.pirhonen@urjamedia.fi
Kirjoittaja on urjalalainen opettaja
__________________________________________________________________________
Forssan lehti
20.1.2012
Urjalan kulmilta
Kansa valitsee
Sunnuntai
on kasanvallan juhlapäivä. Silloin saa äänestää.
Jokaisella meistä on käytettävissä yksi ääni.
Jokaisen ääni on yhtä arvokas ja yhtä ratkaiseva.
Saapa nähdä ylletäänkö nyt yhtä korkeaan
äänestysintoon kuin aiemmissa vaaleissa. Paras tulos tulee,
jos mahdollisimman moni käyttää oikeuttaan.
Kävin
tällä kertaa äänestämässä ennakkoon.
Olen yleensä käynyt vasta vaalipäivänä. Se tuntuu
jotenkin juhlallisemmalta. Tosin monet sanovat, että juuri siksi
äänestävät ennakolta, ettei tarvitse olla joukon syynättävänä.
Päävastuun
virkamiehenä Urjalan vaalitoimista kantaa hallintojohtaja Pekka Kurikka.
Hän sattui olemaan paikalla, kun äänestin ennakkoon, joten
sanoin, että älkää hukatko ääntäni.
Muistattehan Simo Salmisen laulun, jossa "oteääni",
jolla nimellä ennakkoääntä aikanaan kutsuttiin, hukkui
postissa.
Urjalassa
ennakkoon äänesti kolmannes äänioikeutetuista. Kun
ennakkoon on tähän asti äänestänyt kaikista äänestäneistä
yli puolet, saattaisi se merkitä sitä, että Urjalan äänestysprosentti
putoaa Kurikan arvion mukaan alle 65 prosentin. Se on todella alhainen
luku.
Epätietoisia
tai kannastaan epävarmoja äänestäjiä on vielä
paljon. Syitä on useita. Mukana ei ole nyt istuvaa presidenttiä.
On yksi ennakkosuosikki, joka kuusi vuotta sitten suoranaisessa hurmoksessa
pääsi aika lähelle valintaa. Nyt sellaista lentoa ei ole
Sauli Niinistön takana. Niinistö toimi yhtenä kesän
Urjalan nimismiehen sijaisena.
Sosialidemokraateilla
on kokenut, mutta melko vanha ehdokas. Tosin virassa on olut paljon vanhempia
presidenttejä Kuten Paasikivi ja Kekkonen. Lipponen ei kuitenkaan
omien keskuudessa ole saanut väkeä liikkeelle. Lipponen on käynyt
Urjalassa Pentinkulman päivillä esittämässä valtiovallan
tervehdystä kuten Niinistökin.
Keskustan
Paavo Väyrynen on toisella kierroksella, jos keskustan väki
käy äänestämässä. Mielipidetiedustelut ovat
tässä suhteessa vielä avoimia. Väyrynen on käynyt
useita kertoja Urjalassa ja kävi nyt vaalien allakin.
Myös
perussuomalaisten keskuudessa mietitään, ketä äänestää.
Soinia kannatetaan, mutta toisaalta häntä ei haluta pois päivän
politiikasta. Siksi monet valitsevat jonkin muun ehdokkaan.
Vihreiden
Pekka Haavisto on median nosteessa ja saanee nuorempien ikäluokkien
ääniä. Kilpailusta Väyrysen kanssa on tulossa tasainen.
Toisaalta vihreiden kannatus on pienempi normaalisti kuin keskustan, joten
Haaviston täytyy saada paljon lisä-ääniä vasemmalta.
Niinistön
joukoissa arveltiin aiemmin, että Väyrynen olisi helpompi vastus
toisella kierroksella kuin Haavisto. Nyt kumpikin kakkospaikasta kisaava
on vakavampi haastaja. Vaalin lopputulos ei välttämättä
olekaan ihan selvä. Yllätyksiä voi tulla vielä suuntaan
tai toiseen.
Mielestäni
kahdesta naisehdokkaasta Sari Essayah on osoittautunut vaalitenteissä
hyvin valmistautuneeksi ja tietopohjaltaan etevämmäksi kuin
Eva Biaudet. Paavo Arhinmäki on pitänyt esillä oman aatesuuntansa
ajatuksia välillä raikkaasti välillä junnaavasti.
Kahdeksan
ehdokasta on siis tarjolla. Toinen toistaan parempia. Valitsemme presidenttiä,
jonka keskeinen tehtävä on ulkopolitiikka. Sisäpolitiikassa
hänellä on myös edelleen valtaa. Kolmas vaikutusmahdollisuus
tulee silloin, kun presidentti asemansa perusteella ja hankkimallaan arvovallalla
voi nostaa esiin tai suunnata maan ja kansalaisten kannalta tärkeitä
kysymyksiä. Presidentti päättää ja vaikuttaa.
Siksi sunnuntaina on edessä tärkeä vaali.
Seppo Pirhonen
seppo.pirhonen@urjamedia.fi
Kirjoittaja on urjalalainen opettaja.
________________________________________________________________________
Forssan Lehti
13.1.2012
Urjalan kulmilta
Unohdettu vai unohtunut?
Jotkut asiat
muistetaan ja ne nostetaan säännöllisesti esille, kun on
kulunut tasavuosia vaikkapa jostakin kansallisesti merkittävästä
tapahtumasta. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että julkisuudessa
on kokonaan unohdettu Suomen kannalta merkittävä historiallinen
tapahtuma. Siitä tuli kuluneeksi tämän vuoden alussa 200
vuotta.
Kyse on niin
sanotun Vanhan Suomen liittämisestä Suomen yhteyteen. Vanha
Suomi oli se alue, joka Suomesta siirtyi Venäjän hallintaan
Uudenkaupungin rauhassa suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721.
Ruotsissa valtaan päässen Hattu-puolueen toimesta, yritettiin
nämä alueet palauttaa Ruotsille, mutta kävi vielä
hullummin. Suomesta lohkaistiin Venäjälle vielä lisää
alueita Turun rauhassa 1743.
Uudenkaupungin
rauhan raja tunnetaan myös Pietari Suuren rajana ja se kulki pääpiirteissä
samoilla kohdilla kuin nykyinen valtakunnan raja. Karjalan kaupungeista
Viipuri Käkisalmi ja Sortavala kuuluivat Vanhaan Suomeen. Turun Rauhassa
raja siirtyi Kymijoelle, johon jatkosodan jälkeen muutamat neuvostokenraalit
olisivat rajaa halunneet siirtää. Hamina, Lappeenranta ja Savonlinna
joutuivat Venäjän alaisuuteen
Joku saattaa
kysyä, että miten tämä aihe liittyy Urjalaan. Kosketuspinta
tulee tänne, Lounais-Hämeeseen ja Etelä-Pirkanmaalle sitä
kautta, että tänne sijoitettiin viime sotien jälkeen Muolaan
kunnan asukkaat. Muolaa kuului mainittuun Vanhan Suomen alueeseen.
Vanhan Suomen
alueen asukkaat olivat saaneet pitää oman uskontonsa ja Ruotsin
vallan aikaiset lait ja oikeusjärjestyksen. Tosin 1700-luvun lopulla
alettiin venäläistää näitä alueita ja myös
linnoitusketjua rakennettiin. Talonpoikien kannalta oli vakavaa joutuminen
lahjoitusmaajärjestelmän piiriin. Merkittävät osat
Muolaasta tulivat järjestelmän piiriin. Talonpojat olivat riippuvaisia
venäläisten ylimysten mielivallasta ja olivat sitä kautta
joutumassa maaorjuuteen.
Lahjoitusmaajärjestelmä
purettiin Vanhan Suomen muuhun Suomeen liittämisen jälkeen lähes
kahdeksan vuosikymmenen aikana, kun talonpojat saivat lunastaa maansa
Suomen valtion välityksellä takaisin.
Kun Vanha
Suomi oli muun autonomisen Suomen yhteydessä, se alkoi taloudellisesti
kehittyä nopeasti ja kuroi kiinni muuta maata. Pietarin kauppa oli
edelleen merkittävää ja alueelle syntyi metsäteollisuutta.
Vuodesta
1899 alkoivat venäläistämistoimet ja Suomen autonomisen
aseman heikentäminen. Ensimmäisen maailmasodan alkuun mennessä
merkittävä osa autonomiasta oli heikennetty. Kuvaavaa on, että
annettiin määräys kouluille: "Käskystä ilmoitan,
että Viipurin läänin Suomeen yhdistymisen satavuotisen
muistojuhlan virallinen viettäminen on armollisesti kielletty."
Kaikki tämänsuuntaiset
käskyt ja määräykset peruutettiin maaliskuussa 1917,
kun keisarivalta oli kukistunut. Tuskin nykyiset vallanpitäjät
ovat edellä mainitusta juhlimiskiellosta tietoisia, mutta jotenkin
ovat unohtaneet merkittävän tapahtuman Suomen historiasta. Rauhanomaisesti
liitettiin merkittävä suomalaisten asuttama alue takaisin Suomen
yhteyteen. Alue tunnettiin myöhemmin Viipurin lääninä.
Historialliset
tapahtumat etääntyvät meistä, kun henkilökohtainen
kosketus niihin katkeaa. Suomen itsenäistymisestä on tänä
vuonna kulunut 95 vuotta. Seitsemänkymmentä vuotta sitten karjalaiset
elivät toivon kevättä, kun pääsisivät palaamaan
menetetylle kotiseudulleen vajaaksi kolmeksi vuodeksi.
Ihmisten
muistista asiat häipyvät, kun tapahtumat kokeneet eivät
ole enää kertomassa. Kansakunnan muistiin merkittävät
tapahtumat kuuluvat. Siksi toivon, ettei 200 vuotta sitten tapahtunutta
Suomen kannalta merkittävä tapahtumaa ei unohdeta.
Seppo Pirhonen
seppo.pirhonen@urjamedia.fi
Kirjoittaja on urjalalainen opettaja
____________________________________________________________________________
Forssan Lehti
6.1.2012
Urjalan kulmilta
Vähän vanhasta ja uudesta
Vuodet eivät
ole veljeksiä. Vuosi sitten kärvisteltiin pakkasten kourissa
ja lunta oli runsaasti. Nyt talvi on vasta tulossa. Kun valmistautuu tulevaan,
on paikallaan kerrata myös mennyttä.
Viime keväänä
Urjalassa nähtiin Jääkiekossa Suomi-sarjan karsintapelejä,
kun Sisukiekko oli pärjännyt kakkosdivarissa hyvin. Karsinta
osoittautui liian kovaksi. Viime syksynä ei edustusjoukkueen peli
kulkenut ja nyt ollaan kolmossarjassa. Nuorempien ikäluokkien puolella
tuli myös takaiskuja, kun sekä A- että B-junioreiden toiminta
hiipui. Ikälukkien pienentyminen näkyy myös muussa urheilutoiminnassa.
Yleisurheilijat olivat kuitenkin edelleen mukana Vattenfall-kisassa.
Päättyneenä
vuonna sattui myös erilaisia onnettomuuksia, Syksyllä kaksi
miestä hukkui Rutajärveen. Nuoren Viljon kohtalo kosketti voimakkaasti
paikallisia nuoria. Omasta koulustani menehtyi ekaluokkalainen Janne helmikuussa.
Nyt on ollut julkisuudessa, että kuolinsyy oli sikainfluenssa. Suru
vaikutti hyvin voimakkaasti koulussamme sekä oppilaisiin että
aikuisiin.
Syyskuussa
urjalalaisia kuohutti Nuutajärven lasimuseon esineistön pakkaaminen
ja kuljettaminen Helsinkiin. Design-museo omistaman esineistön kohtalosta
ei sittemmin ole kuulunut mitään. Odotamme, että Kaj Frankin
suunnittelema lasimuseo avattaisiin pian uudelleen. Viime vuosi oli Frankin
juhlavuosi. Nuutajärveläiset odottavat nykyomistajien panostavan
kiinteistöjen kunnostamiseen.
Eduskuntavaaleissa
"iso jytky" vaikutti myös Urjalassa, kun perussuomalaiset
saivat eniten ääniä. Hallitusovet eivät auenneet heille,
kun vaaleissa vähiten hävinneet muodostivat hallitusta kuin
voittajat ikään. Tänä vuonna saamme kuulla, millainen
on uusi kuntamalli. Paikallinen itsehallinto murentuu ja yhteisöllisyys
jatkaa hajoamistaan. Hallinnon muutos ei ratkaise vanhustenhuollon ja
terveydenhoidon ongelmia. Syksyllä ovat kunnallisvaalit ja pian käynnistyy
presidentin valinta.
Pentinkulman
päivillä aiheena oli ilo ja iva. Pussikalja-elokuva ei houkutellut
lisää nuoria tapahtumaan. Päivät tarvitsevat vähittäistä
uudistumista, vaikka hyväksi havaitusta pidetäänkin kiinni.
Pari Urjalaan liittyvää kirjaa julkaistiin. Kesäteattereissa
näyteltiin Pieni sydän ja Ensisuudelman salaisuus.
Vuoden yrittäjinä
palkittiin Juha ja Hanna Paija. Rintalan pariskunta lopetti pitkän
kukkakauppiasuransa. Muutoin yritysrintamalla ei ole koettu isoja takaiskuja
eikä toisaalta myöskään isoja investointeja. Kolkan
alueen risteys järjestettiin uuteen muotoon. Sähkökatkos
venyi pitkäksi vuoden lopulla. Menosten kallioperästä on
etsitty kultaa.
Tänä
vuonna maaseutuhallinto keskitetään Lempäälän,
josta on hoidettu jo Urjalan maatalouslomitus. Terveyskeskus oli muutaman
viikon suljettuna. Hammashuollossa purettiin Toijalan jonoja. Kylmäkoksi
totutteli elämään Akaan kaupunginosana. Menosten asiamiesposti
lakkautettiin.
Urjala on
ollut suosittu lomapaikkakunta. Kesällä vapaa-ajan viettäjät
elävöittävät paikkakunnan elämää. Kesäinen
tori on edelleen hyvin suosittu. Sen sijaan huolestuttavia ovat tiedot
väkiluvun
vähentymisestä.
Pääosin tähän vaikuttaa poikkeuksellisen pieni syntyvyys.
Nyt myös muuttoliike oli meille tappiollista. Tietenkin keskittämisen
myötä vähenevät myös erityisesti julkisen sektorin
työpaikat.
Uuden vuoden
tinat ennustavat joka vuosi yhtä hyvin tai yhtä huonosti, mitä
tulevaisuus tuo tullessaan. Kymmenen vuotta sitten käyttöön
otettu euro jatkaa kamppailua olemassaolostaan. Ihmiset ovat tulleet varovaisemmiksi.
Toivottavasti näistäkin epävarmuustekijöistä
selviydytään.
Olisihan
mukavaa, jos alkuvuosi menisi niin, että Euroviisuihin saataisiin
urjalalaista ja muuta lounaishämäläistä väriä.
Jari Mustajärvi kumppaneineen on ehdolla melko mukavalla kappaleella.
Zetorilla Bakuun Urjalasta. Se olisi temppu.
Seppo Pirhonen
seppo.pirhonen@urjamedia.fi
Kirjoittaja on urjalalainen opettaja
|