james.gif ( 3021 bytes) lehtileikkeet: etusivu
viikon motto: hakusivu
kestoviisaudet: hakemisto

 

Keskustelua? -- Tietoyhteiskunnan vaikutuksista?
t u o r e i m m a t   u u t u u d e t   a p o s t o l i s e s s a   u u t i s k e o s s a

javiiva.gif (1139 bytes)
Cloverapilaset

Sunnuntai 19.4.1998 , klo 18.23

Keskustelulle olisi otollinen aika juuri nyt?

    Keskustelu tietoyhteiskunnan vaikutuksista on siis unohtunut lähes kokonaan, ja se johtuu monista eri tekijöistä. Julkista keskustelua tietoyhteiskunnasta on hillinnyt myös alan tekninen luonne. Internet on useimmiten ylittänyt uutiskynnyksen lapsipornon kaltaisilla sokkijutuilla. Ne ovat tuoneet verkolle kielteistä julkisuutta sellaisten lukijoiden silmissä, jotka eivät itse ole koskaan käyttäneet verkkoa. Vaikka kyseenalaistakin aineistoa löytää verkosta etsimällä, sen osuus kokonaisuudessa on häviävän pieni.

Kun kotimainen keskustelu ja ymmärtämys tietoyhteiskunnan olemuksesta on puuttunut, alan amerikkalaisten gurujen kirjoja ja puheita on seurattu tarkasti. Amerikkalaisia guruja kuunneltaessa on kuitenkin muistettava, että he ovat periamerikkalaiseen tyyliin innostuneet uusista, rikkauksia lupaavista asioista, eikä heidän kritiikitön sanomansa sellaisenaan sovi Suomeen.

Kritiikkiä kaivataan Suomessa varsinkin siksi, että päättäjät ovat innolla lähteneet mukaan rakentamaan tietoyhteiskuntaa. Iskulauseet "Suomi ykköstietoyhteiskunnaksi" ja "Opi lastesi huominen" kuvaavat hyvin päättäjien optimismia. Koulujen verkottamiseen ja mikrojen hankintaan käytettiin viime vuonna lähes 50 miljoonaa markkaa, jotta nuorille taattaisiin mahdollisuus oppia tietoyhteiskunnan tavoille.

Suomesta ei kuitenkaan tule tietoyhteiskuntaa pelkästään sillä, että jokainen koulu ja kotitalous varustetaan tietokoneella. Tietoyhteiskunta merkitsee rakennemuutosta, joka pakottaa miettimään tiedon, työn ja koulutuksen arvot uudelta pohjalta.

Mikä sitten on tämä paljon puhuttu tietoyhteiskunta? Erään määritelmän mukaan sillä ymmärretään yhteiskuntaa, jossa yli puolet tavaroista ja palveluista tuotetaan, jaellaan ja kulutetaan tietoverkkojen kautta. Fyysisen toiminnan ja tavaroiden merkitys vähenee, ja aineettomien hyödykkeiden ja tiedon merkitys korostuu.

Kun toiminta tapahtuu yhä enemmän verkkojen välityksellä, monilla aloilla on edessä muutoksia, joiden laajuutta on vielä vaikea hahmottaa. Yksi uusista tekijöistä on valtavan yhtenäisen markkinan luoma globaali kilpailu. Verkko ei tunne kansallisia rajoja, joten yritykset ja työntekijät kaikkialla kilpailevat samoista resursseista ja samoilla pelisäännöillä. Suojattuja kotimarkkinoita ei enää ole, on vain markkinoita. Kuka tahansa voi tilata tavaran tai palvelun sieltä, mistä sen halvimmalla saa. Vain tavarakuljetusten logistiikka asettaa rajat kaupankäynnille.

Vaikka suomalaiset käyttäjät ovat innokkaasti ottaneet Internetin omakseen, yritykset ovat tulleet pahasti jälkijunassa. Kotimaisten verkkokauppojen puuttuessa ostajien rahat ovat kanavoituneet suoraan ulkomaisille kauppiaille. Vain harva suomalainen yritys on pysähtynyt miettimään, miten tietoyhteiskunnan tulo vaikuttaa sen omaan liiketoimintaan.

Pioneerina on toiminut pankkisektori. Vielä 70-luvulla pankit perustivat lisää konttoreita ja kehuivat omaa asiakaspalveluaan. Laman aikana konttoriverkosta tuli rasite, josta alettiin pyrkiä eroon. Asiakkaita ohjattiin käyttämään maksupalvelua tai sähköisiä on line -palveluja, samalla kun tuhansia pankkivirkailijoita sanottiin irti. Kuluja vähentämällä pankit varautuivat samalla myös kansainväliseen kilpailuun.


Copyright © Cloverapilaset 1999