james.gif ( 3021 bytes) lehtileikkeet: etusivu
viikon motto: hakusivu
kestoviisaudet: hakemisto

 

Tulevasta tietoyhteiskunnasta on ruusuinen kuva
t u o r e i m m a t   u u t u u d e t   a p o s t o l i s e s s a   u u t i s k e o s s a

javiiva.gif (1139 bytes)
Cloverapilaset

Sunnuntai 19.4.1998 , klo 17.56

Tietoyhteiskunta tulee, mutta mitä se tekee?

    Tulevasta tietoyhteiskunnasta on annettu ruusuinen kuva:
    raskaita ja ikäviä töitä ei enää ole, vapaa-aika lisääntyy, luonto ei enää saastu, kun tavaroiden sijasta käsitellään tietoa...
    Internetistä saadut kokemukset osoittavat kuitenkin, ettei edes tietoyhteiskunnasta tule odotetun kaltaista utopiaa, vaan edessä on iso yhteiskunnallinen murros.

Neljässä vuodessa Internetistä on tullut merkittävä tiedonjakokanava niin organisaatioille, yrityksille kuin yksityishenkilöillekin. Sähköposti on pitkälti korvannut faksit, ja verkko on synnyttänyt aivan uuden ammattikunnan, joka uusmedian nimellä tuottaa verkkoon sähköistä sisältöä.

Internetin merkityksestä ja varsinkin sen hyödyllisyydestä voidaan olla monta mieltä. Netti on kuitenkin tärkeä siksi, että se antaa esimakua tietoyhteiskunnasta, johon kaikki länsimaat ovat kilvan pyrkimässä. Netissä ovat jo nyt nähtävissä ne teemat ja muutokset, jotka tulevat aikanaan vastaan myös tietoyhteiskunnassa.

Netin lyhyt historia on täynnä menestyksiä, mutta myös kolhiintuneita unelmia. Näyttää siltä, ettei myöskään tietoyhteiskunta pysty lunastamaan kaikkia suuria lupauksiaan.

Suomella on merkittävä asema tietoyhteiskunnan kehityksessä, sillä tilastojen mukaan suomalaiset ovat maailman aktiivisimpia netin käyttäjiä. Ykköstila tuntuu aluksi yllättävältä. Mikä on voinut nostaa suomalaiset huipulle tietoverkon käyttäjinä? Syitä ei tarvitse kaukaa hakea: suomalaiset ovat aina puunjalostusteollisuuden alusta lähtien uskoneet tekniikan voimaan. Nuoren kulttuuriperinnön vuoksi olemme omaksuneet nopeasti uudet asiat ja olleet valmiita ottamaan käyttöön uusinta tekniikkaa. Suomalaiset osaavat hyvin englantia, ja pienillä markkinoilla uusi tuote pystyy helposti lyömään itsensä läpi.

Tietoverkko sopii myös suomalaiseen kansanluonteeseen, joka ei ole koskaan ollut erityisen sosiaalinen. Suomalainen on aina halunnut pitää selvän rajan ja etäisyyden naapuriinsa. Euroopassa asutus keskittyi jo varhain kyliin, joiden ympärille rakennettiin muuri suojaksi rosvoja ja muita hyökkääjiä vastaan. Suomessa talot pysyivät kaukana toisistaan. Jokainen rakensi oman aitansa.

Suomalainen haluaa pitää yhteyttä toisiin ihmisiin, mutta ei halua tavata heitä. Tähän tarkoitukseen niin tietoverkot kuin kännykätkin sopivat mainiosti. Ei siis olekaan yllätys, että Suomessa on tiuhemmassa myös matkapuhelimia kuin missään muualla.

Netin käytön huippumaana Suomi kohtaa tietoyhteiskuntaan liittyvät käytännön vaikutukset ensimmäisenä. Tähän kohtaamiseen Suomi on varustautunut huonosti, sillä tietoyhteiskunnan todellisesta luonteesta ja sen varjopuolista on käyty erittäin vähän julkista keskustelua.

Keskustelun puuttuessa insinöörit ovat saaneet vapaat kädet, ja tietoyhteiskuntaa onkin rakennettu lähes kritiikittömästi tekniikan ehdoilla.

Keskustelulle olisi otollinen aika juuri nyt, kun tulevan tietoyhteiskunnan infrastruktuuria ollaan vasta rakentamassa. Vielä nyt tietoyhteiskunnan muotoon, pelisääntöihin ja arvoihin voitaisiin vaikuttaa.

Pitäisi pohtia muun muassa sitä, täytyykö Suomen mennä täysillä mukaan tietoyhteiskuntaan ja antaa markkinoiden sanella säännöt vai pitäisikö päättäjien tajuta kehitys ja yrittää ohjata sitä esimerkiksi verotuksella ja laeilla. Ellei työtä riitä kaikille, kuten nyt näyttää, kuka saa säilyttää työpaikkansa, miten työttömille taataan siedettävä toimeentulo ja yhteiskunnallinen asema? Mitä ihmisen arvon mittareita keksimme työn sijaan? Pitäisikö kaikkia rohkaista yrittäjiksi vai pitäisikö ottaa käyttöön kansalaispalkka?

    • Vaikutus?: keskustelulle olisi otollinen aika juuri nyt?

    • Etusivulle: @pilaset Foorumi -- Lehtileikkeitä


Copyright © Cloverapilaset 1999