james.gif ( 3021 bytes) lehtileikkeet: etusivu
viikon motto: hakusivu
kestoviisaudet: hakemisto

 

Määräysvallallaan Vanhempi voi alistaa Lapsen?
t u o r e i m m a t   u u t u u d e t   a p o s t o l i s e s s a   u u t i s k e o s s a

javiiva.gif (1139 bytes)
Cloverapilaset

Lauantai 26.9.1998 , klo 12.50

Alistaminen? - Syyllisyydelläkin on syynsä?

    Tavan takaa kohtaamme ihmisiä, jotka kantavat käsittämätöntä syyllisyyden tuntoa tietämättä mistä se johtuu. Ympäristö, jossa ihminen elää, on perin harvoin yksilön omaa persoonallisuutta laajentava - päinvastoin. Yksilön pitäisi periatteessa olla vapaa ja toteuttaa omia myötäsyntyiseen olemukseen kuuluvia luomis- ja laajentumistarpeita. Mutta kuinka käykään? Määräysvallallaan johto alistaa yksilön niiden omien normiensa mukaan, jotka se katsoo johtamismielessä tarpeelliseksi. (Tarinassa on korvattu Transaktio -analyysin käsitteitä Lapsi, Vanhempi, Aikuinen yritysmaailman käsitteillä kuten - ihminen, yksilö - auktoriteetti, esimies, johto)

Ihminen tarvitsee palautteita ja huomiota, joita hän odottaa esimieheltä, mutta huomaakin pian, että siitä saa maksaa kalliin hinnan, luopua omista tarpeistaan ja intresseistään. Ellei näin tapahdu, se näkyy esimiehen käyttäytymisessä. Yksilössä tämä puolestaan ilmenee kapinahenkenä ja aggressiivisena purkauksena. Suurin osa tunnelatauksesta torjutaan kuitenkin tiedostamattomaan, jossa se saa vapaasti kasvaa saaden suhteettomat mittasuhteet, joilla on hyvin vähän tekemistä itse alkuperäisen pettymyksen kanssa.

On ymmärrettävää, että tällaiset tunteet synnyttävät syyllisyyttä, vaikka yksilö onkin reagoinut täysin luonnonmukaisesti syntyneeseen pettymykseen. Luonnotonta sen sijaan olisi, jos ihminen mukisematta alistuisi itseään koskevaan riistoon. Yksilön silmissä auktoriteetti on usein - kaikkivoipa ja täydellinen. Niinpä syyllinen voi ainoastaan olla hän itse - eihän hän voi purra syöttävää kättä.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ihmisen pitäisi saada vapautta toteuttaa kaikkia toiveitaan, vaan että johtaja - siis auktoriteetti, käyttäisi Aikuisen mallia, jossa vaatimus motivoitaisi yksilön ymmärrettäväksi. Tällöin ihminen ei tuntisi itseään alistetuksi ja hänen itseisarvonsa säilyisi. Niin tapahtuu kuitenkin ani harvoin. Ihmisen kysymykseen miksi vastataan tylysti - koska minä käsken

Nykyinen kiivas elämäntahti ei anna aikaa selityksille. On saatava asiat nopeasti järjestykseen, eikä siihen kuulu oikutteleva yksilö. Näin rakentuu auktoriteetti-mentaliteetti, johon ihminen saa tyytyä. Näin ihmisen syyllisyys kasvaa ilman omaa syytä, siis vain siksi, että hän reagoi ärsykettä vastaavalla tavalla.

Syyllisyyden taakka on ihmiselle liian raska kantaa tietoisella tasolla joten se siirretään tiedostamattomaan, missä se saa kaikessa rauhassa muhia aikaansaaden mitä erilaisempia oireita. Seurauksena on ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä, jotka tekevät elämän sietämättömäksi. Syyllisyys ja siitä syntynyt aggressio on viime kädessä ulkomaailman yksilöön kohdistuneen virhekäyttäytymisen seuraus. Todellinen syyllinen on ulkomaailma ja ennen kaikkea kaikkitietävä auktoriteetti, joka pestessä kätensä kuin Pilatus siirtää seuraukset syyttömän ihmisen kannettavaksi.


Copyright © Cloverapilaset 1999