james.gif ( 3021 bytes) lehtileikkeet: etusivu
viikon motto: hakusivu
kestoviisaudet: hakemisto

 

Tarvitseeko tietoyhteiskunta uutta sivistyneistöä?
t u o r e i m m a t   u u t u u d e t   a p o s t o l i s e s s a   u u t i s k e o s s a

javiiva.gif (1139 bytes)
Cloverapilaset

Keskiviikko 9.12.1998 , klo 7.24

Tiedoista - uusiksi käytännöiksi ja visioiksi?

    Muodolliset akateemiset tottumukset johtavat tiedon tiellä usein harhaan. Tieteet ja oppiaineet ovat eriytyneet liikaa. Tieteteellinen julkaiseminen tuottaa yhä harvemmin synteesejä etsiviä, asioita ja kokonaisuuksia yhdistäviä teoksia. Tutkijat julkaisevat yhä enemmän yhä vähemmästä. Tämän ja oppiainebarrikaadien myötä laaja- alaisuuden ihanne on katoamassa. Kuitenkin tärkeintä on, että asiat yhdistetään mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Ilman kokonaisuuden hahmottamista ei ole mahdollista ymmärtää kehityksen pääsuuntaa.

Tietoyhteiskunnalle teknisen perustan merkitys on ratkaiseva. Tekniikka on ratkaissut kaksi ongelmaa: informaatiota saadan paljon - ja nopeasti. Mutta informaatio ei ole tietoa, ymmärryksestä puhumattakaan, eikä informaation määrä sellaisenaan muutu tiedoksi. Päinvastoin - juuri informaation keinoin johdetaan harhaan. Yksityiskohta voi todistaa mitä tahansa, jollei asian kokonaisuudesta ole käsitystä. Suuresta määrästä asiakirjoja, tilastoja ja kuvioita emme välttämättä saa tietoa. Jos sen sijaan tiivistämme oleellisen saamastamme informaatiosta kahteen tai kolmeen lauseeseen ja jos olemme tiivistykseemme täysin tyytyväisiä, olemme hankkineet tietoa. Jos vielä osaamme esittää asian niin, että muutkin ymmärtävät yhteenvetomme, voimme jopa välittää tietoa.

Tekniset keinot eivät takaa, että tiedon merkityksen ja arvottamisen suhteen olisimme muutama vuosisata sitten eläneitä lukutaidottomia ihmisiä yhtään pidemmällä. Kyvyttömyys arvioida tiedon merkitystä, yhtä lailla kuin kyvyttömyys erottaa pääasia ja tehdä valintoja ja arvottaa tietolähteitä, on vanhan ajan lukutaidottomuuteen verrattava puute.

Monet asiat on ajateltava kokonaan uudelleen, kuten renessanssiaikana, jolloin uusi tiede ja tekniikka ottivat ensiaskeleitaan. Sekä jumala että Aristoteles joutuivat uudelleen punnittavaksi. Renessanssiajan yleisnerot hallitsivat oman aikansa tietämystä. He eivät tienneet kaikkea, mutta he ymmärsivät erilaisia lähtökohtia useammasta asiasta. Tietotekniikassa laitetekniikan aikakaudesta on palattava renessanssiajan nerojen kaltaisiin näkijöihin. Tekniikan ja kulttuurin yleisnerojen esikuvana tulee olla näkijät ja kokeilijat, jotka kokosivat aikakautensa tiedon uusiksi käytännöiksi ja visioiksi.

Tiedon ammattilaisen tärkeimmät avut ovat tiedon hankinnan ja tiedon hallinnan osaaminen, kielitaito, ja kyky kantaa taloudellista vastuuta. Näillä eväillä sivistynyt ja yritteliäs mieli luo palveluja, joilla tietoyhteiskunnassa on kysyntää. Informaatiotulva on muutettava tiedoksi, ymmärrykseksi ja visioksi siten, että liiketoiminnassa, hallinnossa ja politiikassa kyetään tekemään perusteltuja päätöksiä. Informaatiotulvan arvioimisessa kolme lähtökohtaa ovat yli muiden: asian merkitys, asiakokonaisuuden hahmottaminen - ja kehityksen pääsunta sekä tehokkuus.

Tiedon hallinta voi perustua vain yhteyksien ja kokonaisuuksien näkemiselle. Tämän vuoksi yleissivistyksen sekä yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemuksen merkitys kasvaa. Kulttuurin tuntemukseen on kuitenkin luettava myös tekniikan ja talouden perusasiat - toisin kuin edelleen opetetaan. Yleissivistys korostuu tiedon hallinnan niissä lenkeissä, joissa valikoidaan ja punnitaan tietoa, arvioidaan sen merkitystä, kehityksen pääsuuntaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä.


Copyright © Cloverapilaset 1999