james.gif ( 3021 bytes) lehtileikkeet: etusivu
viikon motto: hakusivu
kestoviisaudet: hakemisto

 

Tietoyhteiskunta ottaa mallinsa pankkisektorista?
t u o r e i m m a t   u u t u u d e t   a p o s t o l i s e s s a   u u t i s k e o s s a

javiiva.gif (1139 bytes)
Cloverapilaset

Sunnuntai 19.4.1998 , klo 18.43

Verkkokaupassa asiointi on myös edullista?

    Kun sähköinen kaupankäynti pääsee kunnolla alkuun, kaupoilla voi olla edessä sama rakennemuutos, joka on jo tapahtunut pankeissa. Verkossa toimiva sähköinen kauppa pystyy myymään tavaran kotiinkuljetuksesta huolimatta paljon halvemmalla kuin oikea kauppa, jonka on maksettava kalliista tiloista, isosta varastosta ja pidettävä kallista henkilökuntaa. Jakeluketjut lyhenevät, ja väliportaat karsiutuvat.

Verkkokaupassa asiointi on edullista myös kuluttajalle. Suomi on harvaanasuttu maa, ja monelle matka kauppaan on pitkä. Kaupungeissa ongelmina ovat pysäköintipaikat ja ennen pitkää yleistyvät tietullit. Kuluttajia ja palvelujen tuottajia ohjaa verkkoon myös se, että Suomessa bensiini on melkein kalleinta maailmassa mutta vastaavasti tietoliikenteen hinnat melkein halvimmat maailmassa.

Tietoverkoissa lähes kaikki toiminta perustuu itsepalveluun. Siinäkin suomalaiset ovat maailman huippua. Esimerkiksi pankkiautomaatteja käytetään Suomessa keskimäärin 43 kertaa vuodessa, mikä on eniten maailmassa. Lisäksi yhä useampi hoitaa pankkiasiansa kotoa omalla mikrollaan. Yleistyvä itsepalvelu ei silti miellytä kaikkia. Varsinkin vanhukset, joiden määrä kasvaa nopeasti, uhkaavat pudota tietoyhteiskunnan itsepalvelujen ulkopuolelle.

Tietoverkkopalvelut muuttavat myös asiointia virastoissa. Ensi vuonna tulee käyttöön sähköinen henkilökortti, jonka avulla voi hoitaa asioitaan eri viranomaisten kanssa suoraan omalta mikrolta. Sähköisen henkilökortin ennustetaan vähentävän vuosien mittaan julkishallinnosta 100 000 työntekijää, näistä 80 0000 kunnista ja loput valtionhallinnosta.

Koneiden ja automatiikan kehitys on tehostanut työtä tehtaissa ja maatiloilla niin, että aiemmasta murto-osaan kutistunut työvoima pystyy tuottamaan aiempaa enemmän. Tietoyhteiskunta vei saman automatisoinnin toimistotyöhön ja keskijohtoon eli alueille, joiden työpaikkoja on tähän asti pidetty turvallisina.

Palkkaan pohjautuva ihmistyö ei pysty mitenkään kilpailemaan tuottavuudessa nopeasti kehittyvän teknologian kanssa. Siksi tietoverkot vähentävät työvoiman tarvetta monilla palvelualoilla, joilla työ on rutiininomaista ja yksinkertaista. Sehän ei sinänsä ole uutta; tekniikka on aina tehnyt vanhoja työtehtäviä tarpeettomiksi mutta luonut samalla uusia tarpeita ja työtilaisuuksia. Niin käy nytkin, mutta melkein kaikki tietoverkkojen myötä syntyvät uudet tehtävät edellyttävät joko korkeaa ammattitaitoa ja siten pitkää opiskelua tai sitten runsasta luovuutta.

Sähköisen itsepalvelun rinnalle on saatava luoduksi todellisen asiakaspalvelun kulttuuri. Tehtävä ei ole helppo, sillä Suomessa on katsottu jotenkin alentavaksi palvella toisia ihmisiä. Palveluammattien arvostuksessa voimme ottaa oppia Etelä-Euroopasta tai Yhdysvalloista, joissa aidolla palvelukulttuurilla on pitkät perinteet.

Suomalaisen koulutuksen ja työn perinteiset arvot istuvat huonosti tietoyhteiskunnan vaatimuksiin. Koulussa on arvostettu tunnollista puurtamista; työelämässä fyysistä suorittamista ja organisaation rakenteita. Tietoyhteiskunnassa korostuvat kuitenkin luovuus ja ideat, kyky oppia jatkuvasti uutta sekä myös taito unohtaa vanhaa. Edes pitkä koulutus ei enää automaattisesti takaa varmaa työpaikkaa.

Organisaatiot eivät enää tuo turvaa, koska niiden keskikoko pienenee. Laajoilla yhteismarkkinoilla on tilaa vain muutamalle isolle yritykselle. Vastapainoksi syntyy lukuisia pieniä yrityksiä. Tietoyhteiskunnassa jokainen joutuu olemaan yrittäjä markkinoidessaan itseään ja omaa osaamistaan. Tähän suomalaisen kansanluonteen mukainen vaatimattomuus ja vaikeneminen sopivat huonosti. 

    • Tehokkuus: vapaa tiedonkulku lisää ymmärrystä, vai...?

    • Etusivulle: @pilaset Foorumi -- Lehtileikkeitä


Copyright © Cloverapilaset 1999