james.gif ( 3021 bytes) lehtileikkeet: etusivu
viikon motto: hakusivu
kestoviisaudet: hakemisto

 

Työpaikkakiusaaminen on ehkäistävissä -- onko?
t u o r e i m m a t   u u t u u d e t   a p o s t o l i s e s s a   u u t i s k e o s s a

javiiva.gif (1139 bytes)
Cloverapilaset

Sunnuntai 21.6.1998 , klo 19.01

Työpaikalla yhteishenkeä - ei kiusanhenkeä

    Työyhteisöissä esiintyy samankaltaisia hengen väkivallan muotoja kuin koulukiusaamisessa. Henkisen väkivallan vaikutuksia työntekijöiden ruumiilliseen ja henkiseen terveyteen ei kuitenkaan vielä riittävästi tiedosteta - muun muassa työntekijän itsetunto alenee. Kiusaaminen vaikeuttaa työtehtävien hoitamista ja työyhteisön toimintaa. Tähän on osittain syynä ristiriitojen ja kiusaamisen välisen rajan liukuvuus. Asioihin puuttuminen koetaan vaikeana ja kiusallisena, jolloin ristiriidat voivat kärjistyä ja muuttua kiusaamiseksi.

Puhuttaessa kiusaamisesta on muistettava, että kiusaaminen on hyvin omakohtainen kokemus. Jokaiselle meistä on muodostunut käsitys siitä, milloin tilanteesta on leikki kaukana - milloin tapahtuman kiusaaminen on tahallista ja loukkaavaa - ja milloin se on tahatonta ja leikinomaista. Vaikka kiusaaminen olisi tarkoitettu aivan tahattomaksi ja leikinomaiseksi, niin se saattaa kuitenkin loukata kiusaamisen kohteeksi joutunutta aivan samalla tavalla kuin tahallinenkin. Tämän vuoksi ei aina kannata tuijottaa liikaa kiusaamisesta tehtyihin määritelmiin, kun niiden väliset rajat ovat usein niin epäselviä. Hyvänä esimerkkinä tästä on työpaikkakiusaaminen, jossa ihmiset keskinäisessä vuorovaikutuksessaan vahvistavat toinen toistensa käyttäytymistä.

Toisin kun monet luulevat, kiusaamisella ei tarkoiteta sitä tapahtumasarjaa, jossa kaksi suunnilleen fyysisesti ja psyykkisesti yhtä vahvaa henkilöä ovat toistensa kimpussa. Kiusaamiseen liittyy usein valta- ja voimasuhteiden epätasapaino, jolloin kielteisille teoille alistunut henkilö on jossain määrin avuton ja kykenemätön vastaamaan kiusaajiensa suoriin tai epäsuoriin ahdistuksiin. Suhteellisen suorista ahdisteluista käytetään usein nimitystä suora kiusaaminen. Epäsuoraa kiusaaminen on taas jonkun henkilön sulkeminen ryhmän ulkopuolelle - tai eristäminen epäsosiaalisin keinoin. Työelämässä esiintyy pääasiassa epäsuoraa kiusaamista. Se on lähes näkymätön kiusaamisen muoto ja työnantajan on vaikeata havaita sitä ja puuttua asiaan. Ahdistelija pysyy usein tuntemattomana ja välttää muun muassa työyhteisön ja ympäristön paheksunnan.

Epäsuora kiusaaminen on kiusaamisen kohteeksi joutuneelle pahempi kiusaamismuoto kuin suora. Se saattaa pysyä kauan salassa ympäristöltä - ja työnantajalta, jolloin se voi aiheuttaa pysyvämpiä henkisiä vammoja. Kun aggressiivisuus on epäsuoremmin ilmaistua ja tapahtuu selän takana - ja kiusaaja vielä esiintyy välillä ystävänä - saattaa tilanteeseen alistuminen olla helpompaa kuin jos ahdistelut ilmenevät fyysisenä väkivaltana. Usein kiusaajat eivät edes itse miellä - tai tunnista, itseään kiusaajiksi.

Tunnetuimman - ja käytetyimmän - kiusaamisen määritelmän mukaan, tämä negatiivinen teko tarkoittaa sitä, että joku henkilö yrittää tahallisesti tai tahattomasti saada aikaan toiselle henkilölle vammoja - tai epämiellyttävän olon - fyysistä kontaktia käyttäen - tai epäsuorasti. Negatiivisia tekoja voidaan tehdä myös ilman mainittuja apukeinoja - esimerkiksi ilmeiden tai eleiden avulla - eristämällä uhri joukon ulkopuolelle - jättämällä yksin - ja olematta kuuntelematta toista, kun hänellä on jotain tärkeää sanottavaa. Toisin sanoen - yksilö joutuu kiusaamisen uhriksi oltuaan toistuvasti yhden tai useamman henkilön negatiivisten tekojen kohde.


Copyright © Cloverapilaset 1999