james.gif ( 3021 bytes) lehtileikkeet: etusivu
viikon motto: hakusivu
kestoviisaudet: hakemisto

 

Omat selviytymiskeinot voimavarojen ylläpitoon?
t u o r e i m m a t   u u t u u d e t   a p o s t o l i s e s s a   u u t i s k e o s s a

javiiva.gif (1139 bytes)
Cloverapilaset

Keskiviikko 11.11.1998 , klo 16.12

Työssä jaksamista voidaan -- parantaa?

    Omaa tarinaansa työn keskeisestä merkityksestä suomalaisten elämänsisältönä ja sen laadun määrittäjänä kertoo 1990-luvun lopulla kovin yleiseksi osoittautunut uupumus ja siihen liittyvien työelämän kehitystarpeiden esiintulo.

Työuupumus, burnout, tunnetaan vakava-asteisena väsymyksenä. Siihen kuuluu lisäksi työilon katoaminen; työ alkaa menettää merkitystään, suhde työhön muuttuu kyyniseksi ja varaukselliseksi ja pahimmillaan ammatillinen omanarvontunne romahtaa. Uupumus kehittyy vähitellen mutta siihen liittyy yleensä työpaikallakin havaittuja ennusmerkkejä. Työotteen merkittävän muutoksen pitäisi kiinnittää sekä johdon että työtovereiden huomiota. Korostunut touhukkuus ja kaoottisuus tai vähittäinen hiipuminen ja vetäytyminen voivat olla merkkejä uupumuksen vaarasta. Huolestuneisuus ja väsymys voidaan yleensä myös havaita.

Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, ammatillisen kehittymisen tukeminen, turhan kaavamaisen byrokratian karsiminen, työn arvokkuutta viestivän palautteen lisääminen ja avoin asioiden käsittely ovat niitä keinoja, joilla työyhteisöt voivat vaikuttaa asiaan. Työpaikkojen on hoidettava oma osuutensa myös niiden arvojen muuttamisessa, jotka korostavat vain lyhytnäköistä taloudellista hyötyä ihmisistä piittaamatta.

Jokainen ihminen on myös itse vastuullinen ja toimiva agentti työnsä hallinnassa. Ihmisten selviytymiskeinot haastavissa tilanteissa ja vaikeuksissaan ovat moninaisia. Hallintakeinoja voidaan ryhmitellä muutamaan päästrategiaan, jotka ovat: ulkoisten olojen muuttamiseen tähtäävä aktiivinen toiminta, oman asennoitumisen tarkistaminen eli pyrkimys muuttaa omaa suhdettaan vallitsevaan tilanteeseen - sekä ongelmatilanteiden välttäminen - tai hoivaan ja toisten tukeen turvautuminen.

Työuupumuksen ehkäisemiseksi on tärkeää selvittää myös omaa suhdettaan työhön. Työuupumukseen ovat taipuvaisia työhönsä vakavasti suhtautuvat, itseltään paljon vaativat, tunnolliset ja ahkerat ihmiset. He ovat - tai ainakin pyrkivät olemaan täysillä mukana. Työ on useimmiten keskeinen elämänsisältö. Tällaisessa asennoitumisessa on pohjaa aikaansaamisen tunteelle, voi kokea elävänsä - niinkuin moni sanoo. Tätä myös työpaikoilla arvostetaan? On kuitenkin tärkeää tunnistaa omat rajansa ja pitää huolta myös muista tarpeistaan. Joustavuus suuntautuu uudelleen silloin kun omat totutut toimintatavat eivät ole enää tarkoituksenmukaisia.

Työelämään liityvien odotusten realistisuuden tarkistaminen on myös usein paikallaan - luopumatta kuitenkin täysin siitä idealismista, joka antaa monelle oleellisen osan työmotivaatiosta. Ja vielä - suuresta merkityksestään huolimatta työ ei ole ainoa elämänisältö. Työssä suoriutuminen ja jaksaminen perustuu elämän moniarvoisuuteen.

On selvää, että aktiiviset itseen tai työyhteisöön suuntautuvat strategiat erityisesti pitkällä aikavälillä auttavat varmimmin selviytymään. Mutta on tärkeää kyetä ottamaan vastaan - ja hakemaan ajoittain tukea. Sen saatavuuteen - olipa kyse neuvoista, avusta tai rohkaisusta - voi jokainen vaikuttaa työssään, perheessään ja muissa yhteisöissään. Tukikäytäntöjä voidaan työpaikoilla myös suunnitelmallisesti vahvistaa.


Copyright © Cloverapilaset 1999