YOUTUBE FACEBOOK GOOGLE WIKIPEDIA

PSYKOLOGIA

OPPIMATERIAALIA NETISSÄ VUODESTA 1999 LÄHTIEN


PSYKOLOGIAN PIKALINKIT
(OPS 2005-2016):
vPS1 Johdanto ja oppiminen
vPS2 Kehityspsykologia
vPS3 Neuro+kognitiivinen psykologia
vPS4 Tunteet, motiivit ja ajattelu
vPS5 Persoonallisuus ja mielenterveys

PSYKAN VIDEOABIKURSSI:
PS7 ABI KERTAUSKURSSI

(OPS 2016-):
uPS1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen
uPS2 Kehittyvä ihminen
uPS3 Tietoa käsittelevä ihminen
uPS4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys
uPS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen


PS4 valtakunnallinen OPS

Kurssin nimi: Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys

Valtakunnallinen syventävä kurssi

Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tutustuu tunteita ja mielenterveyttä koskevaan tutkimukseen ja ymmärtää, miten näitä aiheita voidaan tutkia, ja osaa arvioida tutkimuksia kriittisesti
• osaa kuvata, miten emootiot syntyvät biologisten ja kognitiivisten tekijöiden vuorovaikutuksessa, ja pohtia niiden kulttuurisidonnaisuutta
• osaa eritellä tunteiden merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille
• tuntee psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja psyykkisen tasapainon ylläpitämisen keinoja
• osaa tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointiaan psykologisen tiedon valossa ja saa perusteita tehdä omaa hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja
• ymmärtää mielenterveyteen vaikuttavia psykologisia, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä
• tunnistaa yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja ongelmat sekä ymmärtää mielenterveyden ja sen ongelmien määrittelyn haasteellisuuden
• syventyy vähintään yhden mielenterveyden häiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.

Keskeiset sisällöt
• tunteiden muodostuminen ja vähintään yhden tunteen biologinen perusta
• tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena
• tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus
• tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä
• psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen
• uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä
• stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot
• keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito
• mielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitä
• sosiaalisen ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille


PSYKOLOGIAN OPETTAJILLE TIEDOKSI:

PSYKOLOGIA 4 MUISTIINPANOT TULEVAT TÄYDENTYMÄÄN JA MUUNTUMAAN TARPEEN JA PALAUTTEEN MUKAAN. VOIT HYÖDYNTÄÄ MUISTIINPANOJA OMAN OPETUKSESI KEHITTÄMISESSÄ TAI SUORAAN PITÄEN KEHITTELEMÄÄNI KURSSIA POHJATEKSTINÄSI. OPISKELIJOILLA JA OPETTAJILLA ON OIKEUS JA LUPA TULOSTAA MUISTIINPANOT OMAAN KÄYTTÖÖNSÄ OPPIMISEN TUEKSI. MUISTIINPANOT PERUSTUVAT UUTEEN OPETUSSUUNNITELMAAN 2015 (astui voimaan syksyllä 2016).




UUSI OPS: PS4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys


Miten käytät näitä muistiinpanoja tehokkaasti?
- Näiden muistiinpanojen avulla sinun on helppo kerrata kaikki keskeiset asiat kehityspsykan kurssista
- Kurssimuistiinpanoni sisältävät paljon tietoa. Opettaja voi jättää osan asioista käsittelemättä harkintansa mukaan.
- Lisäksi vasemmalta palstalta näet, mitä kurssissa erityisesti tulisi käsitellä (ks. keskeinen sisältö). Opettaja voi nostaa esiin joitakin erityisaiheita, joita näissä muistiinpanoissa ei ole.
- Mikäli ja toivottavasti, kun aiot kirjoittaa niin paljon elämässä ja monilla ammattialoilla tarvittavan psykologian oppimäärän, käy kaikki koulusi psykologian kurssit ja erityisesti viisi ensimmäistä valtakunnallista kurssia, sillä niistä tulevat kirjoitusten kysymykset.
- SISÄLLYSLUETTELO TOIMII KESKEISTEN ASIOIDEN KERTAUSLISTANA: Tarkista sen avulla, muistatko asian?
- Alleviivatut asiat ovat tärkeimpiä.
- Älä opiskele suotta henkilönimiä ellei nimi ole kirjoitettu ISOILLA KIRJAIMILLA!
- KATSO KUVAT - ne kertovat enemmän kuin sanat (PYRIN TUOTTAMAAN KUVIA LISÄÄ!!)
- Kertaa jokaiselle tunnille sisällysluettelosta (tai wilmasta opettajan antamat läksyt) aina alusta alkaen vilkaisten kaikki aiheet, samalla kokeillen, muistatko vielä tähän asti käydyt asiat
- Mikäli joudut olemaan poissa tunneilta, voit katsoa PS7ABI-kurssin kohdalta PS4-kurssin tiettyä kohtaa vastaavat aihevideot. © Jyrki Rossi, 2016


1. TUNTEIDEN YMMÄRTÄMINEN JA KÄSITTELY ON TÄRKEÄ TAITO
1.1 Katsaus motivaatiopsykologiaan
- Yksilön hyvinvointiin vaikuttaa elämäntilanteissa koettujen tunteiden ja motiivien tulkinta ja ymmärtäminen
- Motiivit ja tunteet kulkevat käsikädessä
- Motiivien ja tunteiden hermostollinen perusta
- Motiivien luokittelu
- Motiivikonfliktit
1.2 Tunteet ja niiden osatekijät
- Perustunteet ovat yleismaailmallisia
- Tunteiden osatekijät
- Ilmaisemme tunteita erityisesti kasvoillamme ja kehollamme
- Tunnetaidot
1.3 Tunneteoriat
- Jamesin ja Langen tunneteoria
- Cannonin ja Bardin tunneteoria
- Behavioristinen oppimista korostava tunneteoria
- Schachterin ja Singerin kognitiivisuutta korostava tunneteoria
- Lazaruksen tilanteenarviointia korostava tunneteoria

2. HYVINVOINNIN LÄHTÖKOHTIA
2.1 Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus
- Fyysisen kunnon ylläpito on tärkeää
- Elämänrytmi luo turvallisuutta ja hoitaa psyykettä
- Epäonnistuminen turhauttaa, masentaa ja herättää aggressioita
- Pidä yllä hyviä ihmissuhteita
2.2 Uni paras lääke on
- Unen vaiheet ja unitutkimus
- Unen merkitys ihmisen hyvinvoinnille
- Uniongelmat
- Hyvän unen aakkoset
2.3 Stressi
- Hyvä ja paha stressi
- Stressiä aiheuttavat tekijät (fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät)
- Stressin vaikutukset (fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset)
- Stressin hoito (fyysisin, psyykkisin ja sosiaalisin keinoin)
2.4 Minäpystyvyys
- Optimismi ja usko elämässä pärjäämiseen voimavarana
2.5 Positiivinen psykologia
- Positiivinen psykologia suuntauksena
- Onnellisuus

3. MIELENTERVEYS - HÄIRIÖT JA HOITO
3.1 Psyykkinen itsesäätely
- Defenssit ja coping
3.2 Normaalius ja poikkeavuus
3.3 Psyykkisten häiriöiden pääluokat
- Skitsofrenia
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö
- Masennus
- Neuroosit: pelkoneuroosit, pakkoneuroosit
- Persoonallisuushäiriöt
3.4 Psyykkisten häiriöiden hoito
- Psykoterapian toimivuus
- Terapiasuuntauksia
© Jyrki Rossi, 2017

1. TUNTEIDEN YMMÄRTÄMINEN JA KÄSITTELY ON TÄRKEÄ TAITO

1.1 Katsaus motivaatiopsykologiaan

• Motivaatiopsykologia tutkii ihmisen käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä, syitä.
- Peruskysmys on: Mikä saa ihmisen toimimaan tietyllä tavalla? Mikä liikuttaa ihmistä?
- Kaikki ihmisen toiminta on motivoitua
- Motivaatiopsykologia on liitetty perinteisesti emootioita eli tunteita tutkivaan psykologiaan.
• Motiivi = syy, vaikutin, tarve, joka tekee toiminnan mielekkääksi
- toiminnan psyykkinen syy, jonka ihminen kokee tarpeena tai haluna
• Motivaation komponentteja ovat:
1) Aktivaatio (Activation - nälkä-motiivi aktivoi ihmisen jääkaapille)
2) Pysyvyys (tai sitkeys, Persistence - mitä motivoituneempi ihminen on, sitä sitkeämmin hän pyrkii tavoitteeseen, vaikkapa urheilijana)
3) Intensiivisyys (Intensity - sitä voimakkaammin ja perusteellisemmin ihminen paneutuu vaikkapa psykan opiskeluun, mitä enemmän hän on aineesta motivoitunut tai mikäli hän aikoo kirjoittaa psykologian).
- Pysyvyyden ja intensiivisyyden eroa voisi kuvata sanoilla periksiantamattomuus (pysyvyys) ja tehokkuus, nopeus (intensiivisyys).
• Motiivihierarkia = motiivien tärkeysjärjestys

- ABRAHAM MASLOWin (hum.psyk.) tarvehierarkia: 1) fysiologiset perustarpeet, 2) turvallisuuden tarpeet, 3) läheisyyden tarpeet, 4) arvostuksen tarpeet ja 5) itsensä toteuttamisen tarpeet. Alemmat tarpeet on tyydytettävä, jotta ihminen voi saavuttaa ylempiä tarpeita.
- MASLOWin mukaan vain harvat saavuttavat ylimmän tason. MASLOWin kannattajien mukaan matka itsensä toteuttamiseen onkin tärkeämpää kuin tason saavuttaminen.
- Monet psykologit kritisoivat MASLOWin hierarkiaa ja toteavat, että useimmat ihmiset toteuttavat itseään luovasti arkisissakin asioissa. Kyse onkin, miten luovuus määritellään
• TUNTEIDEN JA MOTIIVIEN SÄÄTELYSTÄ vastaa limbinen järjestelmä
- Koostuu useista osista, kuten mm. isojen aivojen vanhemmista osista, talamuksesta, hypotalamuksesta, hippokampuksesta ja amygdalasta (mantelitumakkeesta)
- RAS:n eli retikulaarijärjestelmän kanssa säätelee tunneaktivaatiota (vireyttä)
- Säätelee tunnekvaliteetteja (aggressio, pelko, raivo, seksuaalisuus)
- Saa aikaan mielihyvän ja mielipahan vaikutuksia
- Säätelee tarpeiden mukaista käyttäytymistä
- Hypotalamus toimii välittäjänä kognitiivisten toimintojen ja autonomisen hermoston sekä umpieritysjärjestelmän välillä
- Myös otsalohkot säätelevät tunteita (vrt. PHINEAS GAGEn tapaus - rautatietyömaaonnettomuuden uhri. Vasen otsalohko positiivisuus, oikea otsalohko negatiivisuus)
- Säätelyyn liittyy myös sisä- eli umpieritys: hypotalamus vaikuttaa aivolisäkkeeseen, joka esimerkiksi pelkotilanteessa vaikuttaa stressihormonien toimintaan
• AIVOJEN PALKKIOJÄRJESTELMÄ
- Riippuvuuksien (mm. peliriippuvuus, sokerinhimo, jännityksen tarve) syyksi on löydetty isojen aivojen pohjaosasta ns. mielihyvätumake (nucleus accumbens), joka toimii jonkinlaisena palkkiojärjestelmänä.
- Tumake vapauttaa välittäjäaineita, jotka tuottavat mielihyvää: endorfiini luo mielihyvän tunteen ja mielihyvätumake vapauttaa dopamiinia, joka vahvistaa käyttäytymistä ja luo riippuvuuden.
- Mielihyvätumakkeesta palkintorata jatkuu etuotsalohkolle, jossa tapahtuu mielihyvän tietoinen kokemus.
- Esim. huumeet vapauttavat mielihyvätumakkeesta dopamiinia.
- Erikoista on se, että joillakin ihmisillä esimerksi suru ja murhe jäävät ikäänkuin päälle. Surun yli ei päästä. Vaan sureminen jatkuu kuukausia, jopa vuosia. Tutkimus on osoittanut, että näillä ihmisillä murehtiminen tuottaa tiedostamattomasti mielihyvää, aivokuvantamisessa näillä ns. "monimutkaista murhetta" potevilla ihmisillä mielihyvätumake (nucleus accumbens) aktivoitui, kun taas "tavallista murhetta" potevilla ei.
• Motiivien luokittelu (Madsenin mukaan):
1) ORGAANISET ELI BIOLOGISET ELI HOMEOSTAATTISET MOTIIVIT
- Deprivaatiotilassa eli vajaatilassa pyrkimys homeostaasiin eli tasapainoon
- Säätely hypotalamuksessa (rottien nälkäkeskusta ärsyttämällä, rotat olivat aina nälkäisiä, kunnes söivät mahalaukkunsa halki)
- NÄLKÄ JA JANO (syömishäiriöitä voivat olla mm. liikalihavuus, anoreksia, bulimia, BED (ahmimishäiriö ilman oksentamista) ja ortoreksia eli syömisensä ja ruokansa sairaalloinen tarkkailu) ks. uPS1 muistiinpanot
- NUKKUMINEN, jossa homeostaasipyrkimys näkyy hyvin: väsyneenä voi jopa nukahtaa rattiin!
- SUOJAUTUMISMOTIIVIT: kivun, kylmän ja kuuman välttäminen
- TYHJENTÄMISMOTIIVIT: virtsaaminen, anaalinen motiivi (siis ulostaminen)
- SEKSUAALIMOTIIVI : säätelyyn vaikuttavat sukupuolihormonit, ns. erogeenisesti herkät ihoalueet ja kulttuuri (eri kulttuureissa erilaiset mallit seksuaaliselle käyttäytymiselle ja hyväksynnälle). Keskeinen lisääntymisessä (vrt. FREUDin "libido")
>>> homeostaattisten motiivien tyydyttyminen tuo mielihyvää
2) SOSIAALISET MOTIIVIT
- ÄITI- eli HOIVAMOTIIVI (hoivaaminen niin miehillä kuin naisilla: vrt. kissanpennun näkeminen)
- Varhaislapsuuden kokemukset vaikuttavat (vrt. HARLOWin emodeprivaatiokokeet apinoilla)
- KONTAKTI- ELI LIITTYMISMOTIIVI - perustana lisääntyminen ja perheen, yhteisön suojeleminen
- PELKO eli turvamotiivi, läheisyys ja liittyminen luo turvallisuutta
- VALTAMOTIIVI esim. eläinkunnassa "nokkimisjärjestys", lauman johtaja
- ITSETEHOSTUSMOTIIVIT: suoritusmotiivi, menestyminen, fiaskon pelko
3) TOIMINTA- JA PSYKOLOGISIA MOTIIVEJA
- Viriävät ed. poiketen myös pelkästään mielensisäisesti
- ELÄMYSTEN TARVE (Ulkoisten ärsykkeiden tärkeys todettu sensorisen deprivaation kokeissa.Ärsykkeiden määrässä pyritään tasapainoon. Liian runsas ärsykemäärä saa aikaan suojautumispyrkimyksiä).
- LIIKKUMISEN TARVE (Pakollinen paikallaanolo tekee lapset rauhattomaksi)
- Askartelu, näpertely yms. tuottavat sinänsä iloa (ei tarvita erityistä tulosta)
- UTELIAISUUS JA ÄLYLLINEN PONNISTELU
- LUOMISEN TARVE
- JÄNNITYKSEN TARVE
• Kumpi motivoi pitempään: ulkoinen motivaatio (palkkiot, kehut) vai sisäinen motivaatio (rakkaus peliin, työhön tms.)?
- Psykologien mukaan molemmat motivoivat, mutta esim. pitempään jonkin urheilulajin parissa toimii (ja omien pelivuosien jälkeen usein toimii valmentajana) henkilö, jolla on sisäinen motivaatio peliin.
• Motiivikonfliktit liittyvät motiivien ristiriitatilanteisiin (muistisääntö: "lä-lä, lä-vä, vä-vä")
1. Lähestymis—lähestymiskonflikti
- On valittava kahden positiivisen kohteen välillä
- Esim. tv:stä tulee MM-kisat, mutta sinut on kutsuttu juhliin; molempiin haluaisit
2. Lähestymis—välttämiskonflikti
- Sama kohde on samalla houkutteleva sekä luotaantyöntävä
- Esim. sinänsä typerä ja ikävä työ on huippu hyvin palkattu
3. Välttämis-välttämiskonflikti
- On valittava toinen kahdesta epämiellyttävästä kohteesta
- Esim. mentävä hammaslääkäriin tai kärsittävä hammassärystä
© Jyrki Rossi, 2017

1.2 Tunteet ja niiden osatekijät

• Emootiot eli tunteet ovat tärkeitä ympäristöön sopeutumisessa.
- selviytyminen eri tilanteissa (evolutiivinen tulkinta)
- tarkkaavaisuuden säätely
- parinmuodostus
- nonverbaalinen viestintä
• Mieliala kestää päiviä tai viikkoja, tunne vain hetken

• Maailmanlaajuisesti hyväksytyt perustunteet: 1) pelko, 2) viha, 3) onni (ilo), 4) suru, 5) inho, 6) yllättyneisyys
• Tunteet viriävät ulkoisten (ympäristö) tai sisäisten (elimistö, mielensisäisesti) tekijöiden vaikutuksesta
• Tunteiden keskeiset osatekijät (ks. myös tunneteoriat):
- fysiologinen aktivaatio eli elimistössä tapahtuvat muutokset (autonominen hermosto)
- kognitiiviset toiminnot (tilanteen arviointi)
- subjektiivinen mielensisäinen kokemus (pelko, suru)
- kokemuksen ilmaus eli käyttäytymisen muutos (esim. "taistele tai pakene", itku, nauru jne.)
• Ilmaisemme tunteitamme erityisesti kasvojemme ilmeillä, kehon asennoilla ja äänellä - sanattomasti ("murina") ja sanallisesti (kiroilu)
• Tunteen kehittymisessä ratkaisevana tekijänä on TILANTEEN ARVIOINTI
- tilanteen arviointia ja tunnekäyttäytymistä ohjaavat skeemat eli sisäiset mallit (lapsena usein mallista opitut reagoimistavat)
• Tunteet kulttuurisidonnaisia, mutta toisaalta tunteiden ilmaisu (kasvojen ilmeet) kaikissa kulttuureissa sama (vrt. Paul Ekmanin tutkimukset alkuperäiskansojen keskuudessa)
• Tunteista voimakkaimpina on pidetty a) rakkautta, jossa attraktiolla eli vetovoimalla on tärkeä merkitys, ja toisaalta b) aggressiota, vihamielisyyttä, jossa pyrkimyksenä on toisen ihmisen vahingoittaminen sanoin, teoin, ja jopa fyysisesti.
- Nämä molemmat liittyvät ihmisen perusvietteihin: lisääntymiseen ja elossa säilymiseen.
• Tunteiden (ja motiivien) tutkimuksessa on käytetty erilaisia menetelmiä:
- 1960-1980-luvuilla tutkittiin erityisesti autonomisen hermoston muutoksia (hormonaaliset mittaukset, SCR (ennen CSR) eli Skin Conductance Response, jossa mitataan ihoreaktioita, hikoilua, sykettä, lämpötilaa jne. (vrt. valheenpaljastuskone)
- 1990-2010-luvuilla siirrytty tutkimaan keskushermoston muutoksia (aluksi eeg ja aivostimulaatiokokeet eläimillä, sittemmin magneetti- ym. kuvaukset), keskeistä OTSALOHKON tutkimus
- Lisäksi käytetty ns. deprivaatio- eli vajaatilakokeita (ravinnon, unen, nesteen- jne. riisto tai kontaktien riistokokeet), projektiivisia testejä, tarkkailua, itsetarkkailua ja haastattelua
© Jyrki Rossi, 2017

1.3 Tunneteoriat

1. William Jamesin ja Carl Langen tunneteoria (1884)
- Ihminen kokee tunteena elimistön muutokset: “olemme iloisia, koska nauramme, olemme surullisia, koska itkemme, pelkäämme, koska vapisemme”
- Ts. subjektiiviset tunnekokemukset ovat seurausta elimistön (autonomisen hermoston ja hormonien) toiminnasta.
- Ihminen kykenee aloittamalla väkisin nauramaan, saamaan itsensä tuntemaan iloisuutta
2. Walter Cannonin ja Philip Bardin (1928) ns. talamusteoria
- Ärsyke aktivoi ensiksi tunteita sääteleviä aivoalueita
- Tunteita ja motiiveja saadaan aikaan jotakin aivokeskusta ärsyttämällä
- Vrt. hypotalamuksen ärsytyskokeet kissoilla > kohteeton raivo
3. Oppimista ja sosiaalisuutta korostavat behavioristiset teoriat
- Ihminen on ympäristönsä tuote
- Motiivit ja tunteet riippuvat ulkoisista tekijöistä ja ovat opittuja
- Palkinnot ja rangaistukset säätelevät tunteiden ja motiivien syntyä (välineellinen ehdollistuminen)
- Esim. pelko on opittua, siksi se voidaan myös poistaa oppimalla
- ALBERT BANDURA: mallit ja sosiaalinen oppiminen vaikuttavat motiiveihin ja tunteisiin
4. Schachterin ja Singerin kognitiivisuutta korostava tunneteoria (adrenaliinikoe, 1962)
- Motiivit ja tunteet ovat seurauksia omista tulkinnoistamme
- Ihmisen tulkinta omasta fysiologisesta tilanteestaan määrää tunteen
- Tunnekokemukseen vaikuttaa: 1) kognitiivinen toiminta (tulkinta), 2) fysiologinen tila (adrenaliinin määrä), 3) sosiaalinen tekijä (ympäristön iloisuus tms.)
- Teoriasta käytetty myös nimityksiä: "kahden komponentin tunneteoria" ja "levyautomaattiteoria"
5. Richard Lazaruksen tilanteenarviointia korostava teoria
- Ärsykettä seuraa aluksi primaariarvio, jossa nopeasti selvitetään tilannetta, uhkaa ym. Primaariarvioon vaikuttaa voimakkaasti ihmisen minäkäsitys ja maailmankuva
- Tämän jälkeen seuraa sekundaariarvio, jolloin etsitään keinoja tilanteesta selviämiseen ja myönteiseen lopputulokseen pääsemiseen
- Sekundaariarvio johtaa kognitiiviseen ratkaisuun (copingin ja defenssien kautta), tunneilmaisuun ja toimintaan
- Esimerkkinä oppikirjoissa on käytetty käärmeen näkemistä. Näet marjametsässä liikettä käsiesi läheisyydessä. Säikähdät primaariarvion seurauksena ja oletat liikkeen tekijäksi käärmeen. Primaariarvio tehdään nopeasti ja sen perustana on toimia osin suojamekanismina. Hitaammin syntyy sekundaariarvio, jolloin asia tutkitaan ja tulkitaan kognitiivisesti. Huomaat, että mustikanvarpujen liikahduksen onkin saanut aikaan risu, jonka päälle olet astunut ja risu on heilauttanut aluskasvillisuutta metrin, puolentoista päässä. Tällöin säikähdys muuttuu rauhoittumiseksi. Toki sekundaariarvio voi päätyä myös käärmeeseen, mikäli tarkkailtuasi varovasti ympäristöä, näet käärmeen luikertelevan maastossa.
- Tunneilmaisu saattaa erota varsinaisesta tunteesta, sillä henkilö saattaa esim. toisen ihmisen vuoksi ilmaista positiivisia tunteita, vaikka kokeekin negatiivisia tunteita, jotta ei loukkaisi toista
- Luotu alunperin kognitiiviseksi stressiteoriaksi
© Jyrki Rossi, 2017

2. HYVINVOINNIN LÄHTÖKOHTIA

2.1 Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus

• Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ihminen on holistinen, kokonaisuus.
- Myös perimällä on osuutensa ihmisen mielialaan, taipumukseen masentua ja reagoida herkästi asioihin.
- Suurin vaikutus on ympäristöllä ja malleilla.
• Fyysinen hyvinvointi lisää psyykkistä hyvinvointia. Hyvä fyysinen kunto ja terveys kannattavat mielenterveyttä.
- Liikkuminen tuottaa mielihyvähormonia, endorfiinia.
- Etenkin unen aikana elimistö tuottaa endorfiinia.
- Terve ravinto, terveet elämäntavat, lisäävät selkeästi mielen hyvinvointia.
• Erityisesti mielen hyvinvointi on psyykkistä hyvinvointia.
- Psyykkisesti hyvinvoiva ihminen kokee elämänsä mielekkäänä, tarkoituksellisena, hänellä on elämässä tavoitteita ja hyvä itsetunto sekä hän uskoo pystyvänsä selvitymään elämän erilaisista haasteista (ns. minäpystyvyys)
- Psyykkisesti hyvinvoiva ihminen kykenee hallitsemaan tunteita, etenkin pettymyksiä, surua ja masennuksen tuntemuksia.
• Yhtenä onnellisuuden tärkeimpänä perustana on pidetty hyviä ihmissuhteita, seurustellessa ja avioliitossa parisuhdetta.
- Näin sosiaalinen hyvinvointi kantaa psyykkistä hyvinvointia.
- Sosiaalisuus lisää myös fyysistä hyvinvointia vaikkapa yhteisten liikunnallisten tai musiikillisten harrastusten muodossa
• Hyvinvoinnin peruslähtökohtia ovat: 1) omasta kunnosta huolehtiminen, kevyt (tai raskaskin) liikunta vähintään kolme kertaa viikossa, b) tarpeeksi selkeä elämänrytmi aamun heräämisestä nukkumaan menoon asti (tämä parantaa myös unen laatua) ja c) ystävyyssuhteiden ylläpitäminen vaikkapa sukulaisiin ja koulutovereihin.
- Nuori tarvitsee unta noin 7-9 tuntia vuorokaudessa. Unen aikana aivot asettelevat päivän tapahtumat oikeisiin mittasuhteisiin (illalla pohdituttanut "härkänen", muuttuu yön aikana herätessä mitättömäksi lätkällä hoidettavaksi "kärpäseksi"), unen aikana opitaan asioita (niin tietoja kuin taitoja), unen aikana turha aineisto siivotaan pois ja tärkeä aineisto tallennetaan pysyvästi aivoihin.
• PAHOINVOIVA IHMINEN on usein masentunut, ahdistunut, kateellinen, katkeroituva, turhautunut ja tämä kaikki johtaa usein aggressiiviseen käyttäytymiseen.
- AGGRESSIOn alkuperänä on oman elämän ja läheisten suojeleminen uhkaavilta vaaroilta. Nykyisin kuitenkin harvemmin sapelihammastiikeri hyökkää kenenkään kimppuun.

- Kuuluisan Frustraatio-aggressio hypoteesin (Dollard ja Miller, 1939) mukaan frustraatiota eli turhautumista seuraa aina aggressio
- Epäonnistuessasi tietokonepelissä, "kuollessasi" juuri ennen seuraavaa tasoa, joten joudut aloittamaan alusta, sinussa syntyy aggressiota, joka ilmenee kiroiluna, nyrkin lyömisenä pöytään, nettipelissä toisen haukkumisena jne.
- Aggressiivisen käyttäytymisen voimakkuus riippuu turhautumisen voimakkuudesta, persoonallisuudesta ja opituista käyttäytymismalleista
- Aggressioon liittyy aina suuttumus tai vihan tunne (esim. YK:n rauhanturvaajan aseenkäyttö ei kuulu aggression piiriin, ellei henkilöllä ole samalla mukana suuttumusta tai vihaa)
- Aggressio voi kohdistua muihin henkilöihin ja olosuhteisiin, omaan itseen tai lamauttaa yksilön (jolloin ei näy hyökkäävää käyttäytymistä) ts. suora aggressio, epäsuora aggressio ja aggressioton käyttäytyminen
- Nykyisin puhutaan myös emotionaalisesta aggressiosta, jossa henkilö yksilönä, subjektiivisesti kokee voimakkaita vihan tunteita, ja välineellisestä aggressiosta, jossa suunnitelmallisesti pyritään esim. toisen henkilön alistamiseen (esim. koulukiusaaminen).
• Nykytietämyksen mukaan sekä perimä että ympäristö vaikuttavat aggressiivisen käyttäytymisen syntyyn ja ilmenemismuotoihin.
• Testosteroni (miehinen sukupuolihormoni, jota myös naisilla on) vaikuttaa aggressiivisuuteen. Väkivaltaista käyttäytymistä (itsemurha, väkivaltarikokset) on todettu tutkimusten mukaan esiintyvän erityisesti 15-25-vuotiailla miehillä, joilla testosteronin määrä on korkeimmillaan. Tutkijat ovat kuitenkin testosteronin vaikutuksesta aggressiivisuuteen eri mieltä.
• Sosiaalisen oppimisen teorian mukaan aggressio on opittu käyttäytymismuoto (vrt. BANDURAN tutkimukset, Bobo Doll).
• Psykoanalyysin mukaan aggressiivinen tai itsetuhoinen käyttäytyminen ilmentävät thanatosta, ihmisen kuolemanviettiä ts. elossasäilymisen viettiä, jossa ihmisen keskeinen pyrkimys on pysyä hengissä (FREUDin toinen vietti oli libido, elämän- eli seksuaalivietti)
• Tutkimukset väkivaltaviihteen (elokuvat, pelit) vaikutuksista aggressiivisuuteen ovat ristiriitaisia. Perustulos on kuitenkin se, että aggressiiviset tuntemukset lisääntyvät toimintapelejä tai elokuvia katsottaessa. Sen sijaan useilla, varsinkaan aikuisilla ihmisillä, varsinainen aggressiivinen käyttäytyminen ei lisäänny. Toisenlaisiakin tuloksia toki on. (Ks. PS1 muistiinpanoista lisää.)
© Jyrki Rossi, 2017

2.2 Uni paras lääke on

• Miksi nukumme?
- Aivot tarvitsevat unta lähinnä kolmesta syystä: a) REM-unen eli vilkeunen aikana aivojen hermosolujen väliset yhteydet (synapsit) kehittyvät ja aivotoiminta on vilkasta (lihaksisto saa levätä, lisäksi lihaksiston lamaantuminen estää meitä loukkaamasta itseämme vilkkaan aivotoiminnan aikana), b) nREM-unen syvien vaiheiden (3+4) aikana aivotoiminta hidastuu ja aivot saavat levätä (kun taas lihaksisto toimii, kuten unissakävely). Aivoihin ikäänkuin tankataan polttoaineena glykogeeniä, joka valvoessa vähenee. c) Unen aikana aivoissa tapahtuu kuona-aineen poistoa ns. lymfaattisen järjestelmän kautta.

EKSTRA: Unella on keskeinen merkitys aivojen kuona-aineen poistossa. Vuonna 2015 hiirikokeissa (Virginia School of Medicine) löydettiin aivoihin ulottuva ns. lymfaattinen järjestelmä, jossa aivoselkäydinneste virtaa aivokalvojen kautta puolustamaan aivoja mm. mikrobeja vastaan (tällaisen aivan uuden anatomisen järjestelmän löytyminen on nykyaikana todella harvinaista!). Järjestelmä on todettu myös ihmisellä. Lymfaattinen järjestelmä hoitaa elimistön puolustusta ja kuona-aineen poistoa imusolujen (valkosoluja) avulla. Aivoselkäydinneste virtaa pulsseittain unen aikana aivoihin ja puhdistaa pois kuona-aineita aivoista. Lymfaattinen järjestelmä (ns. imutiehyet) kulkevat aivoissa kallon laskimoveriviemäreitä reunustavan aivokalvorakenteen ulkopinnalla. Tutkijat uskovat, että järjestelmän toiminnalla ja toimimattomuudella voi olla vaikutusta erilaisiin neurologisiin sairauksiin (esim. Alzheimerin tauti tai MS-tauti). Kyse on siis ihmisen immuunijärjestelmästä.

- Vastasyntynyt nukkuu n. 16 h/vrk pääasiassa REM-unta (n. 60%), joten vauvan aivojen kehittyminen on voimakasta. Unen tarve on lapsilla ja alakouluikäisillä n. 10-12 tuntia, nuorilla n. 8-10 tuntia ja aikuisilla n. 7-9 tuntia. Unen tarve on vanhemmiten yksilökohtaisempaa.
- Valvoessa aivoissa syntyy adenosiinia, joka estää etuaivokuoren valvetilasolujen toimintaa, näin ihminen lopulta nukahtaa. Kofeiinilla voidaan estää adenosiinin vaikutusta jonkin aikaa. Pimeään aikaan ihmisen elimistössä alkaa lisääntyä melatoniinin määrä, jolla on myös vaikutusta ihmisen uni-valve -rytmiin.
- Vaikuttaa muistamiseen: päivällä opitut ja koetut asiat painuvat muistiin synapsien määrän lisääntyessä unen aikana (syntyy muistijälki), vastaavasti turha aines unohtuu ja lisäksi unet lokeroivat asiat oikeisiin mittasuhteisiin/järjestykseen.
- Välttämätön ihmisen psyykkiselle tasapainolle. Ihminen, joka väittää valvoneensa monta yötä putkeen, on huomaamattaan pakotettu nukkumaan ns. mikrounia tasapainon säilyttämiseksi.
• Unien merkitys
- Tieteellisesti: tietojen (syvässä unessa) ja taitojen (REM-unessa) tallennus/turhan poisto, aivojen ja elimistön energiatasapaino
- Kautta historian uskottu ”enneuniin”. Unessa koetut ja aamulla muistetut asiat voivat alitajuisesti vaikuttaa esim. ihmissuhteisiin ja tulevan päivän toimintoihin (fantasiaunet, kauhu-unet).
- Sigmund FREUDin mukaan ilmiuni (manifestiuni) eli uni, jonka voimme pukea sanoiksi, pitää sisällään piilomerkityksen (latenttiuni). Unet ilmentävät torjuttuja toiveitamme, pelkojamme ja halujamme ja ovat usein seksuaalisia todelliselta merkityssisällöltään.
- Yleisiä unia: putoaminen, lentäminen, pakeneminen, rahan tms. löytäminen, seksiunet, koulu jne.
• Unitutkimus
- Aiemmin yksinkertaisesti seurattiin nukkujaa, liikkumista ja huomattiin luomien alla tapahtuvat nopeat silmän liikkeet (REM).
- Tärkeäksi unitutkimuksen laitteeksi kehittyi EEG (aivosähkökäyrän mittaaminen).
- Lisäksi mitataan esimerkiksi EOG (silmänliikkeet) ja EMG (leuanaluslihasten lihasjännitys).
• Erilaisia unihäiriöitä ovat mm. nukahtamisvaikeudet (johtuvat mm. stressistä) ja uniapnea, joka aiheuttaa lyhyitä toistuvia hengityskatkoksia ja siten happivajausta aivoihin. Uniapnea on yleisempi miehillä, jotka ovat liikalihavia, tupakoivat ja joilla on muutoinkin epäterveet elämäntavat. Erikoisempi unihäiriö on narkolepsia, jossa henkilö nukahtaa yhtäkkiä (sikainfluenssarokotteen jälkiseurauksena Suomessa esiintyi nuorten keskuudessa narkolepsiaa). "Night Terror" eli yöllinen kauhukohtaus on pikkulapsi-iässä oleva REM-uneen liittymätön lapsen pelkokohtaus, jossa lapsi on paniikinomaisessa pelkotilassa ja vain herättämällä lapsi saadaan rauhoittumaan.
• Hyvän unen edellytyksiä: 1) säännöllinen vuorokausi- ja unirytmi, 2) ei huolia vuoteeseen, 3) ei piristäviä tai päihdyttäviä aineita (kofeiini, nikotiini, alkoholi) muutamaan tuntiin ennen nukkumista, 4) rauhoittavien asioiden tekeminen ennen nukkumaan menoa (ei esim. urheilua, tietokonepelaamista), 5) rauhoittava nukkumisympäristö – pimeys, hiljaisuus, sopiva viileys.
• EKSTRA: UNISSATAPPAJA. Toukokuun 23.-24. päivä 1987 aamuyöllä 23-vuotias kanadalainen Kenneth Parks, jolla oli vaimo ja vasta 5-kuukauden ikäinen tytär, nousi autoonsa ja ajoi n. 23 kilometriä appivanhempiensa luokse. Parks hyökkäsi puukon kanssa anoppinsa kimppuun ja tappoi hänet. Samoin hän haavoitti vakavasti appiukkoaan. Parks ajoi sitten verisenä poliisiasemalle ja kertoi, että hän oli nähtävästi tappanut jonkun. Poliisi otti Parksin kiinni ja vei sairaalaan. Lopulta poliisi sai selville, että Parks oli hyökännyt appivanhempiensa kimppuun. Parks ei muistanut tapahtumasta mitään. Vain sen, että hän oli mennyt nukkumaan ja herännyt poliisiasemalla. Parks oli ajautunut suuriin pelivelkoihin peliriippuvuutensa takia ja tämä stressitila oli ollut nähtävästi yksi vaikuttava tekijä hänen erikoiseen käyttäytymiseensä. Hyvin tarkan poliisi- ja lääketieteellisen tutkimuksen jälkeen, asiantuntijat olivat sitä mieltä, ettäParks oli toiminut tiedottomassa tilassa, unissaan koko tapahtuman ajan. Taloudellinen ja stressaava elämäntilanne katsottiin yhdeksi vaikuttavaksi tekijäksi unissakävelyyn ja unissatappamiseen. Parksin välit appivanhempiin olivat olleet ihan hyvät. Valamiehistö ja tuomari vapauttivat Parksin syytteistä eikä hän saanut teostaan tuomiota.
© Jyrki Rossi, 2017

2.3 Stressi

• Stressitutkija Hans Selyen mukaan stressi on elimistön kokonaisvaltainen aktivoituminen mihin tahansa ulkoiseen tai sisäiseen ärsykkeeseen (vaatimukseen).
• Arkikielessä puhutaan liikarasituksesta.
• Työuupumuksesta on käytetty myös termiä "burnout", loppuunpalaminen.
• Stressi syntyy joko todellisista tai oletetuista vaatimuksista, joihin ei kyetä vastaamaan
• Stressin vaikutukset ovat fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia
- Fyysiset: päänsärky, hartia-, selkä- ja vatsasäryt, huimaus, sydämentykytys, jopa hyperventilointi (hapen ja hiilidioksidin epätasapaino hengitettäessä)
- Psyykkiset: jännittyneisyys, aggressio, masennus ja ahdistus, muistin pätkiminen, unihäiriöt, päihteiden väärinkäyttö
- Sosiaaliset: perhe- ja parisuhdeongelmat, ristiriidat työpaikalla, eristäytyminen
• Stressoreja eli stressin aiheuttajia ovat mm. ristiriidat, turhautumat, uhkaaviksi koetut ympäristötekijät, elämänmuutokset (neg. ja positiiviset), työ tai työttömyys, ihmissuhdeongelmat, ainainen kiire, tekemättömät työt. (Huomaa: sressin vaikutuksetkin voidaan jakaa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin).
• Stressiä vähentävät:
- Tieto tulevasta tapahtumasta (esim. olet jo kerran osallistunut kirjoituksiin, joten tilanne on tuttu)
- Tieto vaikutusmahdollisuuksista (olet lukenut kirjoituksiin hyvin)
- Tilanteen arviointi (tiedät mihin pystyt tämän hetken tilanteessa ja tällä lukemisella)
- Kyvyt tilanteesta selviämiseen (tiedot ja taidot, jotka sinulla on kirjoitettavasta aineesta)
- Sosiaalinen tuki (ystävien, vanhempien ja opettajien kannustus, ei vaatimukset, vaan tieto tuesta myös epäonnistuttua)
• Stressin hoidossa tärkeää:
- Tiedosta stressin syyt (Mikä stressaa? Voiko stressin aiheuttajaan vaikuttaa?)
- Lopeta stressaavan asian vatvominen (se ei auta mitään, vaan kärpäsestä kasvaa härkänen)
- Harrasta rauhallisia ja rentouttavia asioita (rauhallinen liikunta, luonto, musiikki, taide, kirjoittaminen, nukkuminen, opetella kiireettyömyyttä ja "vain olemista")
- Pidä yllä turvallisia ihmissuhteita (jakaa huolet ystävälle tai ammattiauttajalle, olla ystävien parissa)
- Älä käytä alkoholia, liikaa kahvia ja energiajuomia (ne aiheuttavat lisää paniikin ja stressin tunnetta).
- Stressin hoitoon pätee sama kaava kuin koko stressi-aiheeseen yleensä: liikunta, uni (biologinen elämänalue), harrastukset, tiedostaminen, järkeily, rauhoittuminen (meditaatio) jne. (psyykkinen elämänalue) että kavereille keskustelu, ihmisten parissa oleminen, ystävät (sosiaalinen elämänalue) ovat kaikki stressiä vähentäviä ja ennaltaehkäiseviä asioita.
© Jyrki Rossi, 2017

2.4 Minäpystyvyys

• MINÄPYSTYVYYS (self-efficacy) on sosio-kognitiivisen suuntauksen (ALBERT BANDURA) termi, jolla tarkoitetaan henkilön omia selviytymisodotuksia, pärjäämistä tietyissä tilanteissa.
- Minäpystyvyys vaikuttaa itselleen asetettaviin tavoitteisiin ja niissä onnistumisiin
- Minäpystyvyyttä lisäävät tekijät: 1) tilanteiden hallinnan kokemukset (onnistumiset), 2) mallit (toisten onnistumiset), 3) sosiaalinen tuki (kannustus), 4) myönteinen ajattelu
- Selviytymisodotus vaikuttaa siihen, miten hyvin henkilö menestyy tehtävissään
- Yksilön tulkinnat eli attribuutiot oman toimintansa onnistumisen/epäonnistumisen syistä vaikuttavat minäpystyvyyden tunteeseen.
- Optimisten tulkitsija selittää onnistumisensa useimmiten omaksi kyvykkyydekseen.
- Pessimisten tulkitsija ei usko omiin kykyihinsä ja siksi ei uskalla edes toteuttaa pyrkimyksiään (ns. itsensä toteuttava profetia)
- BANDURAn mukaan ihmisen ei ole varaa olla realisti (eikä missään tapauksessa pessimisti), sillä elämässä tulee vastaan niin paljon vaikeita tilanteita. Siksi ihmisen tulisi olla optimisti. (Vrt. katsoessasi yliopistoon haluamallesi alalle valittujen tilastoja, pessimisti ja realisti eivät edes hae opiskelupaikkaa, kun taas optimisti yrittää ja tämä yrittäminen saattaa tuottaa iloisen yllätyksen).
© Jyrki Rossi, 2017

2.5 Positiivinen psykologia ja onnellisuus

• Vuosituhannen vaihteessa 1990/2000 syntyi Yhdysvalloissa ajatus psykologian negatiivisten, mielenhäiriöihin ym. suuntautuvan linjauksen muuntamisesta positiivisiin asioihin: hyvinvointiin, onnellisuuteen, henkiseen vahvuuteen, luonteenlujuuteen jne.
• Perustan positiiviselle psykologialle oli synnyttänyt jo 1950/60-luvulta alkanut humanistinen psykologia.
• Prof. Martin Seligman nousi positiivisen psykologian johtohahmoksi yhdessä flow-käsitteen luojan Mihaly Csikszentmihalyn sekä George Vaillantin kanssa.

• Maailmankuulun Harvardin yliopiston psykiatrian prof. Vaillant tutki psykiatrian perusoppikirjaa ja huomasi sen korostavan poikkeuksetta ihmisen psyykeen negatiivisia puolia. Vain viidellä rivillä mainittiin sana "toivo" ja yhdellä sana "ilo". Tästä heräsi ajatus ihmisen positiivisten piirteiden esiin nostamiselle.
• Positiivinen psykologia korostaa pessimismin, onnettomuuden, pahoinvoinnin ja masennuksen sijaan optimismia, onnellisuutta, hyvinvointia ja iloa - valoa, jota jokaisen ihmisen elämästä lopulta löytyy ja jota korostamalla voidaan negatiivinen elämänasenne jättää taka-alalle.
• Seligman jakaa hyvinvoinnin viiteen eri osa-alueeseen, jotka ovat 1) positiiviset emootiot, 2) tiivis kiinnittyneisyys omaan elämään ja sen kokemiseen, 3) ihmissuhteet, 4) elämän tarkoitus ja merkitys ja 5) päämäärien saavuttaminen.
• Yleensä korostetaan vahvasti hyvien ihmissuhteiden merkitystä onnellisuudelle.
• Tutustu Pennsylvanian yliopiston onnellisuus-sivustoon: Pennsylvanian yliopiston onnellisuus -sivusto. Sieltä löydät mm. testejä masennuksesta, optimismista tai ominaisvahvuuksistasi.
• Erityisesti uskon ja uskonnon psykologiaa tutkinut psykologi David G. Myers määrittelee onnellisuuden läpitunkevaksi elämän hyvyyden kokemukseksi.
• Sigmund Freudin mukaan rakkaus ja työ tekevät ihmisen onnelliseksi.
• Onnellisuustutkimusten mukaan suomalaiset ja pohjoismaalaiset sekä lähinnä englantia puhuvien maiden asukkaat kuuluvat maailman onnellisimpien ihmisten joukkoon.
• Myersin mukaan raha, ulkonäkö jne. eivät tee ihmistä onnelliseksi.
• Myersin mukaan onnellisuuteen liittyy seuraavat perusasiat:
1) Omanarvontunto (self-esteem), hyvä itsetunto: onnelliset ihmiset pitävät itsestään. Toisin sanoen positiiivinen kuva itsestä ja itsensä kunnioittaminen tärkeitä.
2) Optimismi. Onnelliset ihmiset uskovat hyvään ja ovat täynnä toivoa (vrt. Albert Banduran minäpystyvyys). Optimistiset ihmiset uskaltavat toteuttaa elämänsä unelmia ja saavuttavat elämässään enemmän kuin pessimistit.
3) Ulospäinsuuntautuneisuus. Onnellisilla ihmisillä on yhteys ystäviin ja sukulaisiin. He elävät elämää yhdessä toisten kanssa (vrt. Costan ja McCraen Big Five).
4) Elämän hallinta. Onnelliset ihmiset hallitsevat elämäänsä ja luovat itse oman tulevaisuutensa. He suunnittelevat elämäänsä ja saavuttavat elämässään asioita, joista pitävät. He eivät kulje toisten määräysvallassa.
• Onnellisuuteen liitetään usein parisuhde (rakkaus), perhe, toimeentulo (koti ja työ), harrastukset ja terveys.
• Katso rakkauden triangulaarisesta teoriasta (Robert "Bob" Sternberg) uPS1 kurssin luvusta 5.5.
• Onnettomaksi ihmisen tekee työttömyys (taloudellinen niukkuus), sairaudet, parisuhdeongelmat, vaikeudet lasten kanssa (esim. pienten lasten isät ovat tutkimusten mukaan onnettomampia kuin lapsettomat tai aikuisten lasten isät).
• Onnellisuus on sidoksissa osin perittyyn luonteenpiirteeseen, osin ympäristön vaikutuksiin persoonaasi ja elämän asenteeseesi. Lapsena koettu kiusaaminen, väkivalta, hylkääminen tai muu vastaava, saattaa olla vaikuttamassa kykyyn kokea onnellisuutta aikuisena.
• Psykologia korostaa vahvasti Myersin tavoin ihmisen ajattelun hallintaa ts. positiivisuutta ja optimismia onnellisuuden lähteenä.
• Puhu positiivisesti, ajattele positiivisesti, etsi elämästäsi hyvää, katso maailmaa ”vaaleanpunaisten” silmälasien lävitse, opi katsomaan ”lapsen silmin”, älä tee asioita, jotka rikkovat sinua ja aiheuttavat sinulle syyllisyyden tunteita (päihteet, rahapelit, ihmisten pettäminen jne.), näe valo tulevaisuudessa, älä pelkää tulevaa.
© Jyrki Rossi, 2017

3. MIELENTERVEYS - HÄIRIÖT JA HOITO

3.1 Psyykkinen itsesäätely

• Ihmisen pyrkimyksenä:
- Pitää yllä mielihyvänsävyinen kokemus itsestä (minäkokemus, minuus)
- Kokea olevansa oman toimintansa ohjaaja, joka hallitsee elämäänsä itse (subjektikokemus)
• Psyykkinen itsesäätely = kaikki toiminnot, joilla yksilö ohjaa ulkoista toimintaansa ja muokkaa sisäisiä elämyksiään säilyttääkseen psyykkisen tasapainon
• Tavoitteena siis eheä minäkokemus
• Psyykkisen itsesäätelyn keinoja (psyykkiset, sosiaaliset, fyysiset):
1) PSYYKKINEN TYÖ
- Mielikuvat, ajattelu, fantasiat - ihminen voi haaveilla, unelmoida, omilla ajatuksillaan ylittää negatiiviset asiat
- Puolustusmekanismit - ts. pääosin tiedostomaton psyykkinen työskentely (ks. alhaalla listaus defensseistä)
- Unityö - unessa asiat loksahtavat kohdalleen, iso ahdistava asia näyttäytyy hyvin nukutun yön jälkeen helpommalta.
- Surutyö - itkeminen auttaa. Tiede on tutkinut itkemistä todella vähän. Lapsen itku herättää aikuisessa hoivaamisvietin. Aikuiselle itku liittyy parasympaattisen hermoston toimintaan. Kun itku alkaa, ihmisen elimistö ja tunnetila on jo alkanut kulkea kiihkeästä tunnetilasta kohti lepotilaa. Itkemisen jälkeen onkin usein raukea olo. Suomessa itkeminen on usein yksityinen tapahtuma, toisaalta ystävälle itkeminen helpottaa ja kolmanneksi esim. hautajaisissa itkua pidetään normaalina sosiaalisena yhteytenä kanssasurijoihin.
- Psykoterapiassa asioiden käsittely - terapeutin nostattamien asioiden tietoinen käsittely.
2) SOSIAALINEN TOIMINTA
- Ympäristöön vaikuttaminen - ihminen pyrkii muuttamaan tilannetta niin, että hän jaksaa paremmin ja selviää kriisitilanteestaan. Tällainen voi olla esimerkiksi avioero. Työttömällä pyrkimys aktiivisesti hakea töitä tai stressaantuneella työntekijällä pyrkimys neuvotella työn vähentämisestä tai jäädä sairauslomalle.
- Coping eli tilanteenhallintakeinot ovat tiedostettuja. Järkeily ja ajattelu liittyy kohtaan 1) psyykkinen työ. Keskustelu ja asian käsittely ystävien ym. ihmisten kanssa on sosiaalista vaikuttamista.
3) ELIMISTÖN PROSESSIT (fyysisyys)
- Oman kehon avulla vaikutetaan psyykkiseen tasapainoon joko tietoisesti (lenkkeily, rentoutuminen, mindfulness) tai tiedostamatta (autonomisen hermoston toiminnot).
- Seksuaalinen toimita on vaiettu, mutta paljon käytetty ja toimiva itsesäätelykeino. Monet parit rakastelevat kriisitilanteessa.
- Fyysisesti hyvinvoiva ihminen voi muita useammin hyvin myös psyykkisesti.
• DEFENSSIT JA COPING
- Coping eli tilanteenhallintakeinot (tietoisia): pohdinta, harkinta, vaihtoehtojen analysointi, järkeily, keskustelu, päättely jne.
- Defenssit eli minän puolustusmekanismit (usein tiedostamattomia): (HUOM! KAIKKIA EI TARVITSE OSATA, TÄRKEITÄ ALLEVIIVATTUNA)
1. Torjunta eli aktiivinen unohtaminen
- Yksilö torjuu tietoisuudestaan epämiellyttävät asiat. (FREUDin perusdefenssi)
- "Aika kultaa muistot", jolloin muisto itse voi säilyä, mutta tunnelataus laimenee
2. Eristäminen
- Yksilö eristää tunteen ja asian, esim. keskustelee asiallisesti läheisen kuolemasta, mutta torjuu sen herättämän ahdistuksen.
- Hautaamiskulttuuri noudattaa defensiivistä kaavaa: pian läheisen kuoleman jälkeen surun tunne joudutaan siirtämään sivuun monien hautajaisjärjestelyjen tieltä, kunnes yhteisöllisesti toisten tukemana suruun palataan voimakkaammin taas hautajaisissa. Tämän jälkeen jo muistotilaisuudessa ihmisillä on lupa hymyillä ja iloisesti muistella vainajaa ja hänen elämäänsä.
3. Kohteenvaihto
- Lapsi potkaisee kissaa, kun on suuttunut isälleen.
4. Rationalisointi eli selittely
- Opiskelija selittää epäonnistumisensa syyksi opettajan typerät kysymykset tai opetuksen huonon laadun.
5. Projektio eli omien ominaisuuksien heijastaminen ympäristöön (koskien juuri negatiivisia asioita)
- Ujo ihminen pitää äänekkäitä ihmisiä leuhkoina (projisoi oman halunsa tulla esiin)
6. Kompensaatio eli korvaaminen toisella alueella (korviketoiminta)
- Kouluopinnoissaan epäonnistunut voi kiihkeästi pyrkiä menestymään työelämässä
7. Sublimaatio eli jalostaminen
- Esim. aggressio suunnataan työtehtäviin
- Alunperin FREUDilla (myöhemmin hänen tytär Anna Freud kehitteli asiaa) kielletyksi koetut vietit jalostettiin henkisempään ylevämpään muotoon, esim. taidemaalari maalasi alastomia naisia.
8. Regressio eli taantuma aikaisemmalle kehitysvaiheelle ominaisiin tarpeentyydytys muotoihin
- 5-vuotias alkaa käyttää taas tuttia pikkuveljen synnyttyä.
9. Turvautuminen voimakkaamman apuun
- “Minä kerron isälle” -tyyliin.
10. Arvon kieltäminen
- Tavoiteltu asia on jäänyt saavuttamatta, jolloin asian arvo kielletään
11. Uudelleenarviointi
- Helpomman tavoitteen arvoa nostetaan, vaikean kielletään
12. Muita: kosto, huumori jne.
• Elleivät coping ja defenssit riitä tilanteen hallintaan seuraa apatiaa, stressiä, frustraatiota, aggressiota ja/tai psyykkisiä häiriöitä
© Jyrki Rossi, 2017

3.2 Normaalius ja poikkeavuus

• Normaaliudesta on olemassa useita määritelmiä ja yleensä se, ketä ihmistä pidetään normaalina ja ketä poikkeavan riippuu vahvasti kulttuurista.
- Aiemmin valkoisen rodun valtakaudella mm. mustaihoisia pidettiin vajaaälyisempinä.
- Toisissa kulttuureissa skitsofreenikko, joka kuulee ääniä, saattaa olla heimonsa kunnioitettu shamaani eikä psyykkisesti sairaaksi diagnosoitu hoitoa tarvitseva ihminen.
• Normatiivinen normaalius: normaalia on yleisesti hyväksytty käyttäytyminen ts. käyttäytyminen ei häiritse muita ihmisiä.
- Saunassa tai suihkussa alastomuus on Suomessa normaalia, mutta "viuhahtaminen" alasti pitkin lukion käytäviä tai ns. itsensä paljastelu, ei ole enää normaalia.
• Tilastollinen normaalius: enemmistön käytöksen mukainen "keskivertonormaalius".
- Kun abit tulevat teemapäivinä keskellä talvea shortseissa kouluun, tai yöpaidassa, niin se on lukioyhteisön toimintaan liittyvänä normaalia, mutta jos abi tulee joka päivä kouluun yöpuvussa, alkavat muut yhteisön jäsenet kyseenalaistamaan abin psyykkisen terveyden.
• Subjektiivinen kärsimys: normaalius ja mielenterveys riippuvat erityisesti subjektiivisesta kokemuksesta
- Erikoisestikin käyttäytyvää ihmistä voidaan pitää niin kauan normaalina, kun hän selviää arjen perusasioista, hoitaa koulunsa ja työnsä ja ihmissuhteensa tai hän ei itse kärsi omasta käyttäytymisestään.
- Esimerkkinä vaikkapa OCD (obsessive-compulsive disorder) eli pakko-oireisuus. Mikäli ovien jatkuva tarkistelu tai käsien toistuva peseminen pysyy sellaisissa rajoissa, että yksilö ei koe sitä kovin häiritsevänä, voi hän elää normaalia elämää tarvitsettamatta psykologista hoitoa.
• Kuka on psyykkisesti sairas?
- Vaikeudet ja häiriöt eivät ratkaise, vaan niiden käsittely ts. miten yksilö selviää vaikeuksistaan.
- Raja poikkeavan ja normaalin välillä näkyy toiminta-, itsesäätely- ja asioidenkäsittelymalleissa.
- Toiset ihmiset kestävät lähes käsittämättömiä elämänkolhuja (vakavat sairaudet, avioerot, lapsen kuolema jne.), kun taas toiset kaatuvat pienemmistäkin asioista.
© Jyrki Rossi, 2017

3.3 Psyykkisten häiriöiden pääluokat

• Suomessa noudatetaan kansainvälistä WHO:n eli maailman terveysjärjestön ICD-10 -luokitusta. Yhdysvaltojen mielenterveyshäiriöiden erityisluokittelu DSM-5 järjestelmä (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) poikkeaa ICD-10 -luokituksen F-osiosta.
- Sairauksien luokittelu auttaa ja nopeuttaa lääkäreiden toimintaa sekä selkeyttää eri sairauksien käsittelyä ja niistä keskustelua.
• HUOM! EI TÄRKEÄ OSATA: ICD lyhenne tulee englanninkielestä: International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems
- Vuodesta 1996 on ollut käytössä nykyinen ICD-10, mutta vuonna 2018 tulee käyttöön paranneltu versio eli ICD-11. Muutoksia tulee ilmeisesti juuri mielenterveyden kohdalle, sillä Amerikan psykiatrien DSM-5 ja ICD-luokitusta pyritään tältä osin yhdistämään.
• F-kirjaimen alle luokitellaan "Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt"
- Lukion psykologiassa emme käsittele juurikaan F00-F09, elimellisiä, aivoperäisiä mielenterveysongelmia, emmekä F10-F19, lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamia ongelmia. Tautien ICD-luokitusta ei tarvitse lukiolaisen osata. Olen ottanut ne mukaan esimerkkinä psykiatrian käyttämästä luokittelusta tautirajojen selventämisessä, diagnosoimisessa ja potilaan tietojen välityksessä.
- Monet muutkin mielenterveyden häiriöt jäävät vähemmälle käsittelylle.

1) SKITSOFRENIA, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt (F20-F29)
- Varsinaisesti sanaa mielisairaus käytetään erityisesti skitsofreniasta, sillä mielisairaus liitetään sanaan psykoosi, jossa ihmisen todellisuudentaju on selkeästi häiriintynyt (on vaikea erottaa se, mikä on totta ja mikä ei).
- Skitsofrenian vanha nimitys oli jakomielitauti
- Skitsofreniaa tavataan noin 1 prosentilla, kaikissa kulttuureissa ja sosiaaliluokissa
- Se on vaikea-asteinen, sairastuminen 15-45 v, jää helposti krooniseksi, nykyennusteen mukaan yli kolmannes paranee ja useimmat oppivat elämään taudin kanssa tuen ja lääkityksen avulla
- Etiologia (eli sairauden syntyyn vaikuttavat tekijät): perinnöllisyys, aivojen rakenteelliset tai aineenvaihduntatekijät, raskauteen ja syntymään liittyvät kehityshäiriöt ja vammat tai jopa varhaislapsuuden ihmissuhdehäiriöt
- Persoonallisuus häiriintyy, todellisuudentaju hämärtyy
- Ajattelu pirstoutunutta, epäloogista
- Aistiharhoja (erityisesti kuuloharhat), vainoharhaisuus ja merkityselämykset (harhaluulot eli deluusiot)
- PARANOIDINEN SKITSOFRENIA on yleisin, keskeistä vainoharhaisuus, puhkeaa myöhemmin, aggressiivisuus, vaihteleva
- HEBEFREENINEN SKITSOFRENIA on vaikein, nuorena alkava, aistiharhat voimakkaita, ennuste huonoin
- KATATONINEN SKITSOFRENIA on harvinainen, äkillinen, potilas ajautuu nopeasti heikkoon kuntoon
- ERILAISTUMATON SKITSOFRENIA (vanha nimi: skitsofrenia simplex) on vaikeasti diagnosoitava, sillä harhat ym. saattavat puuttua, toimintakyky heikko, vetäytyminen, alkoholismi, huumeet ym.
- Tärkeänä hoidossa lääkehoito sekä tukea-antava yksilöterapia, vakavissa tapauksissa laitoshoito
- Kuvassa Nobel-palkittu matemaatikko John Nash, jolla diagnosoitiin noin 30 vuotiaana paranoidinen skitsofrenia. Hänen elämästään on tehty upea elokuva "Kaunis mieli" (A Beautiful Mind, 2001), jossa uusiseelantilaisnäyttelijä Russell Crowe esittää Nashin roolin. Suosittelen katsottavaksi.
2) BIPOLAARINEN MIELIALAHÄIRIÖ eli kaksisuuntainen mielialahäiriö eli maanis-depressiivisyys (kiihko-masennushäiriö)
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö (F31) liittyy ryhmään "mielialahäiriöt" (F30-F39 eli affektiiviset häiriöt, sana affektiivinen viittaa tunteisiin, jolloin tässä tapauksessa tunteet kulkevat ääripäissä, kuten masennuksessa tai kiihkossa, mieliala voimakkaasti kohonnut).
- Kiihtymystila ja masennus vaihtelevat, toimintakyky selkeästi alentunut
- Mania: itsetunto koholla, touhukkuus, ostovimma, jatkuvasti liikkeellä
- Depressio: masennus, alakuloisuus, tarmottomuus, keskittymisvaikeudet, unettomuus, ruokahaluttomuus
- Ei harhoja eikä vainoharhaisuutta
- Itsemurha-alttius
- Sairauden taustalla: biokemialliset (perimän osuus) ja psykososiaaliset syyt sekä elimelliset sairaudet/vammat
- Sairastuminen 20-50 v.
- Hoitona lääkehoito (esim. mielialaan ja masennukseen sekä unettomuuteen) ja terapia (yksilö- ja perheterapia)
• Mielialahäiriöiden ryhmään luetaan myös MASENNUS (F32), joka on yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ja johtaa mm. opiskelu- ja työkyvyttömyyteen.
- Nykynuoria masennus vaivaa yhä useammin. Mm. BDI-21 -masennuskyselyllä terveydenhoitaja, lääkäri tai psykologi testaa yksilön masentuneisuutta (BDI = Beck Depression Inventory).
- Masennus jaetaan ennenkaikkea a) lievään (F32.0), b) keskivaikeaan (F32.1) ja vaikeaan (F32.2) masennustilaan.
- Masentuneen ihmisen mieli on maassa, mikään ei jaksa kiinnostaa tai innostaa, on vaikea saada itseään liikkeelle ja toimintaan, unirytmi saattaa olla häiriintynyt, itsensä syyttely, alakulo, syömättömyys jne. kuuluvat kuvioon.
- Aikuinen tunnistaa masennuksen hyvin tunteidensa ja toiminnan lamautumisen kautta. Masennukseen kannattaa hakea apua
3) NEUROOSIT luokitellaan ryhmään "Neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt" F40-F48.
- Neuroosit ovat usein lievempiä, tietylle aluelle rajautuneita psyykkisiä häiriöitä
- Raja normaalin käytöksen ja neuroottisen toiminnan välillä on usein liukuva. Sinulla ei ole neuroosi, vaikka tarkistaisit sähkölieden tai ulko-oven muutaman kerran. Sen sijaan neuroosia voidaan epäillä, jos tuijotat sähköliettä puoli tuntia, palaat uudelleen sen luokse ja yrität hokea itsellesi, että kaikki nappulat ovat nollassa, valot eivät pala jne.
• Fobiat eli pelkoneuroosit (F40).
- Julkisten paikkojen ja sosiaalisten tilanteiden pelko.
- Määritettyjä yksittäisiä pelkoja, joista käytetään yleisesti nimitystä fobiat, on useita: korkeanpaikan ja suljetunpaikan kammot, eläimiin liittyvät pelot (linnut, koirat, hyönteiset, hämähäkit, käärmeet jne.), sairauksien pelko, lentopelko jne.
• Ahdistuneisuushäiriöistä tunnetuimpia on nykyisin ns. paniikkihäiriö (F41.0)
- Ihminen kokee syvää nopeasti alkavaa pelkoa, ahdistusta ja ajautuu paniikkiin.
- Välttämättä pelolle ei ole mitään ulkoista tekijää.
- Usein henkilö alkaa pelätä esimerkiksi sairauskohtausta: sydän alka hakata voimakkaasti, huimaa ja/tai tulee tukehtumisen tunnetta.
• Pakkoneuroosit eli pakko-oireinen häiriö (F42) kirjaimellisesti häiritsee yksilön elämää, koska ihminen tiedostaa, että hänen jatkuvasti toistama rituaalimainen asioiden tarkistelu ei ole järkevää, mutta silti hänen on tehtävä se.
- Pakkoneurooseja jaetaan tavallisesti kahteen pääryhmään: pakkoajatukset (obsessiot) ja pakkotoiminnat (kompulsiot) - Pakkoneurooseista käytetään yleisesti myös lyhennettä OCD (obsessive-compulsive disorder)
- Diagnoosin tekemisessä keskeistä on yksilölle aiheutuva haitta/kärsimys ja aika, mikä käytetään päivittäin pakkotoimintoihin (yli 2 tuntia päivässä).
- Pakkoneuroosin taustalla on saattaa olla perimä, mutta nähtävästi kyseessä on perimän ja ympäristön yhdessä aiheuttama stressiin ja vaatimuksiin liittyvä reaktio.
- Usein pakkoneuroosiin liittyy ns. katastrofin pelko: ellen toimi näin, perheeni sairastuu, talomme syttyy palamaan jne.
- Kaikki neuroosit aiheuttavat ihmiselle tavallisesti masennusta, ahdistusta, sosiaalista rajoittuneisuutta ja stressiä.
4) Syömishäiriöitä eli ns. LAIHUUSHÄIRIÖ (F50) on käsitelty jonkin verran PS1-kurssissa kohdassa syömishäiriöt.
5) PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT (F60)
• Persoonallisuushäiriöt aiheuttavat henkilölle tavallisesti haittaa niin opiskelussa, työelämässä kuin sosiaalisissa suhteissa.
• Raja normaaliin on liukuva, mutta henkilön elämänhallinta ja toimintakyky on selkeästi heikentynyt.
• Diagnoosissa huomioidaan mm. seuraavia asioita: henkilön sisäinen ja toiminnallinen maailma on ristiriidassa yhteisön ja kulttuurin normaalin toiminnan kanssa, käytös on pysyvästi joustamatonta ja sopeutumatonta yhteisössä ja sosiaalisissa tilanteissa, häiriö aiheuttaa subjektiivista kärsimystä ja häiriö on pysyvä tai pitkäaikainen.
• Persoonallisuushäiriöitä on useita: mm. epäluuloinen, eristäytyvä, epävakaa, huomionhakuinen, vaativa, estynyt, riippuvainen ja narsistinen persoonallisuus
- Esimerkkinä epäluuloinen persoonallisuus: pelkää torjutuksi tulemista, kantaa kaunaa, on anteeksiantamaton, toisten ystävälliset tai humoristiset teot tulkitaan vihamielisiksi ja halventaviksi, parisuhteessa mustasukkaisuus, itsekeskeinen elämänasenne.
- Aikuisiän persoonallisuushäiriöiksi määritellään myös mm. pelihimo (F63.0), joka on yleistynyt huomattavasti ja aiheuttaa henkilölle vakavia taloudellisia hankaluuksia, itsesyytöksiä, alemmuudentunnetta ja masennusta.
- Myös monet seksuaalisuuteen liittyvät itselle tai toisille kärsimystä aiheuttavat toiminnot luokitellaan persoonallisuushäiriöiksi. Tällaisia ovat mm. tirkistelyhäiriö, pedofilia tai itselleen kärsimystä aiheuttava tyytymättömyys omaan seksuaalisuuteen suuntautumiseen. Nykyisin homoseksuaalisuutta ei luokitella persoonallisuushäiriöksi.
© Jyrki Rossi, 2017

3.4 Psyykkisten häiriöiden hoito

• Psykoterapia = psyykkisten häiriöiden hoitoa psykologisin keinoin
• Psykoterapeuttina saa Suomessa toimia vain Valviran (entinen TEO) oikeuttama psykologi, psykiatri, erityissairaanhoitaja, teologi tms.
• Keskeistä potilaan ja terapeutin vuorovaikutus
• Terapiaan hakeutumisen syitä ovat useimmiten ahdistus,masennus, pelot, ihmissuhdeongelmat (kotona, työssä) jne.
• Terapian onnistumisessa asiakkaan asenne tärkeä

• Terapian tukena masennuksen ja ahdistuksen hoidossa käytetään usein myös lääkehoitoa (jolloin terapeutti toimii yhteistyössä lääkärin kanssa)
• Yksilö-, ryhmä-, perheterapia ja kriisi-, pitkäkestoinen terapia
• Mielisairaanhoidon historia on ollut hyvinkin julmaa vuosituhansien ajan, koska usein mielisairaat leimattiin riivatuiksi ja pahojen henkien valtaamiksi. Mielisairaat suljettiin ihmisten katseilta tai heidät pidettiin kurissa hyvinkin julmilla otteilla. Riivaajia pyrittiin ajamaan ulos jopa kiduttamalla. Kuvassa pakkopaitaan puettu mies.
• Tavoitteita:
- Sisäinen eheytyminen, minän lujittuminen
- Oireiden lieventyminen/vapautuminen
- Sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen
- Ajatusten/tunteiden hallinta
• Terapiasuuntauksia:
1) Psykodynaamiset psykoterapiat
- Psykoanalyysissä pyritään tuomaan potilaan tiedostomattomat pyrkimykset tietoisiksi lisäten potilaan itseymmärrystä
- Psykoanalyysi on pitkäkestoista, usein jopa 4-7 vuotta kestävää ja pari kolme kertaa viikossa toistuvaa
- Dynaaminen lyhytpsykoterapia on keskimäärin 20 käyntiä vaativa viikottainen tapaaminen, jossa keskitytään tiettyyn valittuun ongelmaan (masennukseen, paniikkihäiriöön, syömishäiriöön tms)
2) Kognitiivinen psykoterapia
- Terapiassa selkiytetään potilaan ajatuksia ja toimintatapoja (henkilö esim. saattaa pyrkiä miellyttämään toisia ihmisiä, tai hänen näkemyksensä ovat jyrkkiä ja mustavalkoisia)
- Pyrkimyksenä on esim. ahdistuksen tai masennuksen voittaminen, löytämällä itsetuntoa kohottavia uusia ajatusmalleja
3) Asiakaskeskeinen terapia (ROGERS) ja logoterapia (FRANKL)
- Ohjaavat ihmistä elämän tarkoituksen ja mielekkyyden löytämiseen
- Pyrkimyksen luovuuden löytäminen ja henkinen kasvu
- Negatiivinen ja vääristynyt minäkäsitys pyritään muuttamaan positiiviseksi mm. terapeutin asiakkaaseen suuntautuvan positiivisen ja arvostavan toiminnan kautta
4) Hahmo- eli Gestaltterapia (F.Perls)
- Ihminen ei ole saavuttanut kokonaista hahmoa > dialogi itsensä kanssa; "hot seat"
- Ihminen elää tulevaisuudessa, usein peläten sitä, nyt häntä autetaan elämään nykyhetkessä
- Potilas kasvaa ottamaan vastuuta omasta elämästään
- Käytetään mm. ihmissuhdeongelmien ja neuroottisten toimintatapojen käsittelyssä
5) Käyttäytymisterapiat (behaviorismi, BANDURA)
- Sovelletaan usein yhdessä esimerkiksi kognitiivisen terapian kanssa, puhutaankin usein kognitiivisista käyttäytymisterapioista.
- Käytetään erityisesti neuroosien hoidossa, kuten fobioiden.
- Tuloksiltaan tutkimuksissa todettu erittäin toimivaksi terapiamuodoksi, josta on apua asiakkaalle.
6) Luovia ilmaisuja ja toimintoja käyttävät terapiat
- draama-, musiikki-, taide-, kirjoitus-, askartelu-, toiminta-, leikki- ym. terapiat
© Jyrki Rossi, 2017