YOUTUBE FACEBOOK GOOGLE WIKIPEDIA

PSYKOLOGIA

OPPIMATERIAALIA NETISSä VUODESTA 1999 LäHTIEN


PSYKOLOGIAN PIKALINKIT
(OPS 2005-2016):
vPS1 Johdanto ja oppiminen
vPS2 Kehityspsykologia
vPS3 Neuro+kognitiivinen psykologia
vPS4 Tunteet, motiivit ja ajattelu
vPS5 Persoonallisuus ja mielenterveys

PSYKAN VIDEOABIKURSSI:
PS7 ABI KERTAUSKURSSI

(OPS 2016-):
uPS1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen
uPS2 Kehittyvä ihminen
uPS3 Tietoa käsittelevä ihminen
uPS4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys
uPS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen



Jokainen meistä on persoonaltaan omanlaisensa. Toiset kestävät paljonkin painetta, kun taas toiset kaatuvat vähäisenkin elämänkolhun edessä. Psyykkiset sairaudet, jotka usein ovat periytyviä, kuten skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, saattavat murtaa ihmisen. Skitsofreenikko voi kuvitella olevansa vakooja, kuten nobelmatemaatikko John Nash, taiprinsessa Lalla tai vaikkapa kuvan vampyyri (tosin kuvassa on eräs terve läheinen sukulaiseni ja hänen "jakautunut pimeä puolensa..."). Psykkisiin häiriöihin ja sairauksiin tutustuminen on mitä mielenkiintoisin psykologian osa-alue.


PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys


1. Persoonallisuuden määrittely ja tutkiminen
2. Persoonallisuuden selittäminen
3. Mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito
LISäYS: Jyrkin itsetuntoteesit (PS8-kurssin motot)

1. PERSOONALLISUUDEN MääRITTELY JA TUTKIMINEN

1.1. Mitä persoonallisuus on?

• (1) P = fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten piirteiden tai kykyjen summa
- huomio osatekijöissä, ei kokonaispersoonallisuudessa
- tarkastellaan ulkoapäin (perifeerinen)
> differentiaalipsykologiaa, selvitetään yksilöiden välisiä eroja (esim. älykkyys)
• (2) P = on enemmän kuin osiensa summa
- keskeistä ihmisen "ydinolemus"
- tarkastellaan sisältäpäin (sentraalinen)
>> Persoonallisuus on ihmisen psyykkisten toimintojen ainutkertainen kokonaisuus (1+2)
• Muita käsitteitä:
- luonne = yksilön persoonallisuuden ulospäin näkyvät piirteet
- temperamentti = yksilön erilaisia toimintoja luonnehtivat piirteet
- itsetunto = yksilön tapa arvostaa itseään

1.2. Persoonallisuuden kehittyminen

• Ts. persoonallisuuteen vaikuttavat tekijät:
• (1) Perimä (biologiset vanhemmat)
- ulkonäkö, sukupuoli, kypsyminen
- lahjakkuus
- fysiologinen toiminta
- sairaudet
• (2) Ympäristö (muut ihmiset ym.)
- kulttuuri, kasvatus
- toisten suhtautuminen minuun
- mallit, roolit, virikkeet
- samastuminen, palaute
- opitut arvot ja asenteet
- sairaudet, stressi, alkoholi, lääkkeet
• (3) Yksilöllisyys (omat kokemukset)
- minäkäsitys
- itsesäätely, motivaatio, tavoitteet
- suuntautuneisuus
- omat arvot, asenteet
• Perimän ja ympäristön vaikutusta tutkittu kaksostutkimuksilla: jopa 50 % määräytyy perimässä
• Rom Harrι: psyyke on kulttuurin tuote
• Persoonallisuuden muotoutuminen: Ydinminäteoria ja Mahlerin separaatio-individuaatioprosessi (ks. PS2)

1.3. Persoonallisuuden tutkiminen

• Tavoitteena: (1) yksilöllisten erojen mittaaminen, (2) luotettavan kuvan antaminen yksilön persoonallisuudesta
• P:n tutkimiseen eivät päde ns. luonnontieteen tutkimuksen vaatimukset (objektiivisuus, yleistettävyys, toistettavuus), sillä ihminen on ainutkertainen, eettinen, oman elämänkerran omaava persoona
• Idiografinen eli yksilön elämää seuraava tutkimus (kohdejoukko 5-50; sentraalisuus)
• Nomoteettinen eli yleisiä psyykkisiä lakeja etsivä tutkimus (50-5000; perifeerisyys)
• Ks. tutkimusotteet ja tiedonkeruumenetelmät PS1 muistiinpanoista
• Persoonallisuuden tutkimisessa käytetään tiedonkeruumenetelminä mm. itsearviontia, havainnointia ja persoonallisuustestejä
• PSYKOLOGISET TESTIT:
(1) äLYKKYYS- JA LAHJAKKUUSTESTIT (ks. älykkyydestä PS4)
(2) PERSOONALLISUUSTESTIT
• 1) Kyselyt ja itsearvioinnit
- usein strukturoituja (valmiit vaihtoehdot)
- etuja: halpuus, nopeus, suurelle joukolle
- haittoja: vastaustyylien vaihtelu, käsitteiden monimerkitsevyys
• 2) Projektiiviset testit
- projisoi tunteita, motiiveja jne.
- ärsykemateriaalin monimerkitys
- ei oikeita ja vääriä vastauksia
- käyttö: koulut, työpaikat, terapia
- luotettavuus riippuu testeistä, muista menetelmistä ja testaajasta
- itäv. Hermann Rorschach (1884-1922) musteläiskätestit
- Murrayn TAT ja CAT -testit (1930-luvulla), kuvakertomustestejä
- Rotterin lauseentäydennystestit (1950)
- Rozensweigin kuvafrustraatiotestit (1944), sarjakuvien puhekuplat
• 3) Haastattelu, havainnointi ja eläytyminen
(3) MUITA PSYKOLOGISIA TESTEJä
• psykomotoriset testit
• sosiaalisia taitoja mittaavat testit
• neuropsykologiset testit

2. PERSOONALLISUUDEN SELITTäMINEN

2.1. Typologiat ja piirreteoriat

• Hippokrateen temperamentit (400 e.Kr.):
1) sangviininen: ulospäinsuuntautunut, iloinen, huoleton, herkkä, tunteikas
2) koleerinen: ulospäinsuuntautunut, kiihkeä, levoton, toimiva, aggressiivinen
3) melankolinen: sisäänpäinkääntynyt, tunteikas, perfektionisti
4) flegmaattinen: sisäänpäinkääntynyt, huolellinen, mietteliäs, vakaa
• Kretschmerin typologia (1921):
1) leptosomit: laihat, älyköt, viileät
2) pyknikot: pyylevät, tunneherkät, sos.
3) atleetit: välimuoto edellisistä
• Sheldonin ruumiinrakennetypologia (1954):
1) endomorfi: pyöreä
2) mesomorfi: lihaksikas
3) ektomorfi: siro, aivot hyvin kehittyneet
• C. G. Jungin (1930) typologia:
1) ekstrovertti: ulospäinsuuntautunut
2) introvertti: sisäänpäinkääntynyt
• Raymond B. Cattellin (s. 1905) 16PF-testi:
- jako ydinpiirteisiin (esiin faktorianalyysissä) ja pintapiirteisiin (iloisuus, mietteliäisyys jne. < havainnoitavissa)
- PF = Personality Factor, joita 16 (mm. älykkyys, tunteellisuus)
• Hans Eysenckin peruspiirteet: 1) neuroottisuus (epävakaa tunne-elämä, masentunut ja syyllisyydentuntoinen), 2) ekstroversio (ulospäinsuuntautunut, seurallinen vs. introversio eli sisäänpäinkääntynyt) ja 3) psykoottisuus (minäkeskeinen, impulsiivinen ja aggressiivinen).
• Paul Costa ja Robert McCrae: "viisi suurta" (Big Five), jotka hahmoteltu nykytutkimuksen valossa eri kansallisuuksista. Piirteet ovat jatkumoja, joissa ääripäitä (esim. sulkeutunut - erittäin sosiaalinen)
1) Ekstroversio (ulospäinsuuntautuneisuus)
2) Neuroottisuus (tunne-elämän tasapainoisuus)
3) Miellyttävyys (toisiin suhtautuminen)
4) Vastuuntuntoisuus (järjestelmällisyys ja päämääräsuuntautuneisuus)
5) Avoimuus kokemuksille (suhtautuminen uusiin asioihin)

2.2. Sosiokognitiivinen persoonallisuusteoria

• Suuntauksen taustaa:
- syntynyt behaviorismin pohjalta (Watson, Skinner, Pavlov, Bandura)
- persoonallisuus on opittua käyttäytymistä
- B.F. Skinnerin (1904-1990) välineellinen ehdollistuminen (huom: juuret eläinkokeissa)
- käyttäytyminen perustuu vahvistamiseen (palkinto, rangaistus)
- ihmisen toimintaa ohjaa tilanne, eivät sisäiset motiivit
- ihminen opetettavissa pois vääristä ajattelu- ja toimintamalleista
• Kehittäjä: Albert Bandura (1925-)
- lähtökohtana mallioppiminen: opitaan havainnoimalla ja jäljittelemällä
- persoonallisuuden häiriöt syntyvät virheellisen oppimisen kautta: huonot mallit
- korostaa kognitiivisten prosessien osuutta oppimisessa ja oppijan omien odotusten vaikutusta oppimiseen
• Minäpystyvyys (self-efficacy) tarkoittaa ihmisen uskoa omiin kykyihinsä ja vaikuttaa siten kaikkeen oppimiseen. Minäpystyvyyteen vaikuttaa omat aiemmat suoriutumiset tehtävistä ja haasteista, toisten ihmisten vakuuttelut ja tuki omasta pystyvyydestä, toisten ihmisten mallit selviytyä ja mm. omien tunnereaktioiden kognitiivinen tulkinta.
• Attribuutiot ovat ihmisen selityksiä elämäänsä liittyville tapahtumille, onnistumisille jne.
- optimistinen tulkitsee menestymisensä omaksi saavutuksekseen ja epäonnistumisensa johtuvan itsensä ulkopuolisista tekijöistä
- pessimistinen selittää onnistumisensa johtuvan hyvästä onnesta, tehtävän helppoudesta tms. kun taas epäonnistuminen on aina omaa syytä
- onnistumiseen ja epäonnistumiseen liittyvät myös sisäiset tekijät (itseen liittyvät) ja ulkoiset tekijät (ympäristö, toiset ihmiset, häiriötekijät ym.)
• Sosiokognitiivinen teoria on nykyisin tärkeimpiä teorioita, joka ottaa huomioon niin ympäristötekijät, tunne- ja motivaatiotekijät kuin ihmisen kognitiivisenkin (tulkinnallisen) puolen persoonallisuuteen vaikuttavina tekijöinä

2.3. Humanistisen psykologian persoonallisuusteoria

• Taustaa:
- syntyi 1960-luvulla kritiikkinä psykoanalyyttiselle ja behavioristiselle suuntaukselle
- edustajia: Abraham Maslow, Carl Rogers, Viktor Frankl
- tutkii subjektiivista kokemusta (elämys)
- arvostaa yksilöllisyyttä, luovuutta ja itsensä toteuttamista
- korostaa yksilön mahdollisuutta vaikuttaa itse elämäänsä ja valintoihinsa
• Carl Rogersin (1902-1987) asiakaskeskeisyys
- ihmisen olemuksen ytimenä minuus (self) > jokainen on yksilö ja näkee maailman omalla tavallaan
- ihanneminä = käsitykset siitä, millaiseksi haluaisi tulla
- itsensä toteuttamisen motiivi ihmisen liikkeelle panevana voimana
- tuetaan potilaan minäkäsitystä ehdottomasti arvostaen tämän yksilöllisyyttä
• Viktor Frankl (1905-1997) logoterapia
- keskeistä elämän tarkoituksen löytäminen (elämäntehtävä, rakkaus jne.)
• Humanistista katsomustapaa lähellä: Positiivisuuden korostaminen > pyrkimys löytää elämässä positiivisia, elämää kantavia, onnellisia asioita
- Onnellisuus on ihmisen mielessä (korvien välissä) > positiivinen asenne maailmaan on opittavissa

2.4. Kognitiivinen persoonallisuusteoria

• Lähtökohtia:
- George Kellyn (1905-1967) konstruktioiden eli henkilökohtaisten rakennelmien teoria: ihminen rakentaa aktiivisesti teoriaa maailmasta
- Albert Ellisin 1960-luvulla kehittämä psykoterapiamalli, jossa pyrittiin löytämään ihmisen pinttyneet, negatiiviset väärät tulkinnat ja korvaamaan ne uusilla hyvinvointia tukevilla ajatuksilla
- ihminen säätelee aktiivisesti omaa toimintaansa
- aktiivinen tiedonkäsittely ja vuorovaikutus ympäristöön > minäkuva, maailmankuva
• Ihminen pyrkii pitämään yllä myönteistä minä-käsitettä ja tilanteiden hallinnan tunnetta
• Psyykkiset häiriöt johtuvat maailmankuvan (uskomusten) ja minäkäsitysten vääristymistä

2.5. Psykodynaaminen persoonallisuusteoria (psykoanalyysi, syvyyspsykologia)

(1) Freudin klassinen psykoanalyysi
• Lähtökohtia:
- itäv. Sigmund Freud (1856-1939)
- käyttäytymistä ohjaavat monet tiedostamattomat psyykkiset ns. dynaamiset voimat
- perusvietit: 1) libido eli elämän vietti (psyykkinen energia), 2) thanatos eli kuoleman vietti
• Freudin keskeiset löydöt:
- tiedostamattomien motiivien vaikutus
- varhaislapsuuden vaikutus
• Freudin keskeiset menetelmät:
- hypnoosi (josta myöhemmin luopui)
- vapaa assosiaatio (potilas kertoo vapaasti mieleensä tulevista asioista > lopulta päästään merkittäviin asioihin)
- tunteensiirto eli transferenssi (potilas heijastaa terapeuttiin tunteitaan esim. vanhempiaan kohtaan)
- unien tulkinta (ks. PS3)
• Psykoanalyysin keskeinen sisältö:
- hysterian käsite ja sen tutkiminen (Anna O)
- uniteoria ja piilotajunta (teos: Unien tulkinta, 1900)
- psykoseksuaalisen kehityksen vaiheet (ks. LISäYS PS2)
- narsismin käsite
- viettiteoria
- tietoisuuden tasot
- sielunelämän rakenteet
- defenssimekanismit (ks. myöhemmin, sekä PS1 ja PS4)
• PSYYKEN PERUSRAKENTEET
- TIETOISUUDEN TASOT:
1) Tietoisuus
- kullakin hetkellä mielessä olevat ajatukset, muistot
- yhteys ulkoisiin ärsykkeisiin
2) Esitietoisuus
- helposti palautettavat muistot ja tiedot
- ympäristö laukaisee assosiaation kautta tietoisuuteen
3) Tiedostamaton
- a) dynaaminen tiedostamaton, jossa torjutut halut ja tunteet (seksuaalisia)
- vaikuttavat pakonomaisina haluina, paineina ja vaatimuksina
- b) säilömuistin muut sisällöt, joista osa palautettavissa tietoisuuteen
- SIELUNELäMäN RAKENTEET:
1) ID = SE, tiedostamaton viettipohja
- synnynnäinen mielihyväperiaatteen mukaan toimiva
- torjutut toiveet ja vietit
2) EGO = MINä, toiminnan ohjaaja
- tahdonalaiset havainto-, muisti-, ajattelu- ja liiketoiminnot
- defenssit
- tekee ratkaisut idin ja superegon välillä
3) SUPEREGO = YLIMINä, "omatunto"
- normit ja moraalistandardit
- minäihanne
• Psykoanalyysin ongelmia:
- teorioiden perustana psyykkisesti häiriytyneet naiset (hysteria)
- seksuaalisuuden korostaminen
- muinaisten mytologioiden symboliikka
(2) Uuspsykoanalyyttisiä näkemyksiä
• Sigmund Freudin "perintö" jakautui myöhemmin erilaisiin suuntauksiin, joita yhteisnimikkeellä kutsutaan uuspsykoanalyyttisiksi suuntauksiksi.
• Egopsykologian edustaja oli mm. PS2:sta tuttu psykososiaalisen kehityksen kriisit kehitellyt Erik H. Erikson sekä Freudin tytär Anna Freud. He näkivät egon itsenäisempänä kuin Freud. Myös alemmuuskompleksi-termistään tunnettu individuaalipsykologi Alfred Adler luetaan usein tähän leiriin kuuluvaksi.
• Objektisuhteiden psykologian tunnetuin edustaja on ollut kehityspsykologi Margaret Mahler, joka on kuuluisa vauvan minän kehityksestä ns. separaatio-individuaatio -prosessissa (ks. PS2)
• Analyyttinen psykologia nousi näistä kaikista kuuluisimmaksi, sillä sen perustaja oli Freudin manttelinperijäksi haaveiltu Carl Gustaf Jung (1875-1961). Jung ja Freud kuitenkin riitautuivat keskenään Freudin liiallisesta seksuaalisuuden korostuksesta kuin myös ateismista (Jungille uskonto oli merkittävä osa ihmisen psyykkistä elämää ja alitajuntaa). Jung jakoi ihmisen alitajunnan kahteen osaan: 1) kollektiivinen alitajunta, johon kuuluvat esi-isiltämme perityt muistot, tarinat, kertomukset ja ne ovat kaikille yhteisiä, universaaleja. Tähän liittyivät Jungin arkkityypit, kuten vanhat ovat aina viisaita, äidit ovat aina helliä jne. 2) yksilöllinen alitajunta on kullakin oma ja erilainen ja syntyy omien kokemusten kautta

3. MIELENTERVEYSHäIRIöT JA NIIDEN HOITO

3.1. Psyykkinen itsesäätely

• Ihmisen pyrkimyksenä:
- pitää yllä mielihyvänsävyinen kokemus itsestä (minäkokemus, minuus)
- kokea olevansa oman toimintansa ohjaaja (subjektikokemus)
• Psyykkinen itsesäätely = kaikki toiminnot, joilla yksilö ohjaa ulkoista toimintaansa ja muokkaa sisäisiä elämyksiään säilyttääkseen psyykkisen tasapainon
• Tavoitteena siis eheä minäkokemus
• Psyykkisen itsesäätelyn keinot:
1) psyykkinen työ
- mielikuvat, ajattelu, fantasiat
- puolustusmekanismit
- unityö
- surutyö
- psykoterapiassa asioiden käsittely
2) sosiaalinen toiminta
- ympäristöön vaikuttaminen
- coping eli tilanteen hallintakeinot
- ajattelu- ja toimintastrategiat
3) elimistön prosessit
- oman kehon avulla vaikutetaan psyykkiseen tasapainoon
- seksuaalisuus, kehominä
- fyysinen hyvinvointi - psyykkinen hyvinvointi

3.2. Normaalius ja poikkeavuus

• Normatiivinen normaalius: normaalia on yleisesti hyväksytty käyttäytyminen ts. ei häiritse muita ihmisiä
• Tilastollinen normaalius: enemmistön käytöksen mukainen "keskivertonormaalius"
• Subjektiivinen kärsimys: normaalius ja mielenterveys riippuvat erityisesti subjektiivisesta kokemuksesta
• Kuka on psyykkisesti sairas?
- luokittelu riippuu kulttuurista
- vaikeudet ja häiriöt eivät ratkaise, vaan niiden käsittely
- raja poikkeavan ja normaalin välillä näkyy toiminta-, itsesäätely- ja asioidenkäsittelymalleissa

3.3. Psyykkisten häiriöiden pääluokat

1) PSYKOOSIT ELI MIELISAIRAUDET
a) skitsofrenia eli jakomielitauti
- noin 1 prosentilla, kaikissa kulttuureissa ja sosiaaliluokissa
- vaikea-asteinen, sairastuminen 15-45 v, jää helposti krooniseksi, nykyennusteen mukaan yli kolmannes paranee ja useimmat oppivat elämään taudin kanssa tuen ja lääkityksen avulla
- etiologia: syntyyn vaikuttaa monet tekijät, kuten perinnöllisyys, aivojen rakenteelliset tai aineenvaihduntatekijät, raskauteen ja syntymään liittyvät kehityshäiriöt ja vammat tai jopa varhaislapsuuden ihmissuhdehäiriöt
- persoonallisuus häiriintyy, todellisuudentaju hämärtyy
- ajattelu pirstoutunutta, epäloogista
- aistiharhoja (erityisesti kuuloharhat), vainoharhaisuus ja merkityselämykset
- PARANOIDINEN SKITSOFRENIA on yleisin, keskeistä vainoharhaisuus, puhkeaa myöhemmin, aggressiivisuus, vaihteleva
- HEBEFREENINEN SKITSOFRENIA on vaikein, nuorena alkava, aistiharhat voimakkaita, ennuste huonoin
- KATATONINEN SKITSOFRENIA on harvinainen, äkillinen, potilas ajautuu nopeasti heikkoon kuntoon
- SKITSOFRENIA SIMPLEX on vaikeasti diagnosoitava, sillä harhat ym. saattavat puuttua, toimintakyky heikko, vetäytyminen, alkoholi ym.
- tärkeänä hoidossa lääkehoito sekä tukea-antava yksilöterapia, vakavissa tapauksissa laitoshoito
b) bipolaarinen mielialahäiriö eli maanis-depressiivisyys (kiihko-masennusmielisairaus)
- kiihtymystila ja masennus vaihtelevat, toimintakyky selkeästi alentunut
- mania: itsetunto koholla, touhukkuus, ostovimma, jatkuvasti liikkeellä
- depressio: masennus, alakuloisuus, tarmottomuus, keskittymisvaikeudet, unettomuus, ruokahaluttomuus
- ei harhoja eikä vainoharhaisuutta
- itsemurha-alttius
- sairauden taustalla: biokemialliset (perimän osuus) ja psykososiaaliset syyt sekä elimelliset sairaudet/vammat
- sairastuminen 20-50 v.
- hoitona lääkehoito (esim. mielialaan ja masennukseen sekä unettomuuteen) ja terapia (yksilö- ja perheterapia)
2) PERSOONALLISUUSHäIRIöT
• normaalia heikompi kyky itsensä ja sisäisten impulssien hallintaan
• raja normaaliin liukuva, mutta henkilön elämänhallinta ja toimintakyky heikentynyt
• syynä: minän kestokyvyn ylittävät vaikeat kokemukset, varhaiskehityksen ympäristötekijät (erityisesti lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö, pahoinpitely tai heitteillejättö), synnynnäiset tekijät ja aivovauriot
• esim. passiivinen, riippuvainen, narsistinen tai asosiaalinen persoonallisuus
3) NEUROOSIT/AHDISTUNEISUUSHäIRIöT
• lieviä, rajattuja psyykkisiä häiriöitä
• subjektiivinen kärsimys: oma toiminta ärsyttää
• raja normaaliin liukuva
• piirteitä: ahdistuneisuus, estoisuus, syyllisyydentunto
• etiologia epäselvä, useita mahdollisia syitä
• esim. ahdistusneuroosit, paniikkihäiriö, fobiat (pelkoneuroosit), pakkoneuroosit, hysteria

3.4. Psyykkisten häiriöiden hoito

• Psykoterapia = psyykkisten häiriöiden hoitoa psykologisin keinoin
• Psykoterapeuttina saa Suomessa toimia vain Valviran (entinen TEO) oikeuttama psykologi, psykiatri, erityissairaanhoitaja, teologi tms.
• Keskeistä potilaan ja terapeutin vuorovaikutus
• Terapiaan hakeutumisen syitä ovat useimmiten ahdistus,masennus, pelot, ihmissuhdeongelmat (kotona, työssä) jne.
• Terapian onnistumisessa asiakkaan asenne tärkeä
• Terapian tukena masennuksen ja ahdistuksen hoidossa käytetään usein myös lääkehoitoa (jolloin terapeutti toimii yhteistyössä lääkärin kanssa)
• Yksilö-, ryhmä-, perheterapia ja kriisi-, pitkäkestoinen terapia
• Tavoitteita:
- sisäinen eheytyminen, minän lujittuminen
- oireiden lieventyminen/vapautuminen
- sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen
- ajatusten/tunteiden hallinta
• Terapiasuuntauksia:
1) Psykodynaamiset psykoterapiat
- psykoanalyysissä pyritään tuomaan potilaan tiedostomattomat pyrkimykset tietoisiksi lisäten potilaan itseymmärrystä
- psykoanalyysi on pitkäkestoista, usein jopa 4-7 vuotta kestävää ja pari kolme kertaa viikossa toistuvaa
- dynaaminen lyhytpsykoterapia on keskimäärin 20 käyntiä vaativa vikottainen tapaaminen, jossa keskitytään tiettyyn valittuun ongelmaan (masennukseen, paniikkihäiriöön, syömishäiriöön tms)
2) Kognitiivinen psykoterapia
- terapiassa selkiytetään potilaan ajatuksia ja toimintatapoja (henkilö esim. saattaa pyrkiä miellyttämään toisia ihmisiä, tai hänen näkemyksensä ovat jyrkkiä ja mustavalkoisia)
- pyrkimyksenä on esim. ahdistuksen tai masennuksen voittaminen, löytämällä itsetuntoa kohottavia uusia ajatusmalleja
3) Asiakaskeskeinen terapia (Rogers) ja logoterapia (Frankl)
- ohjaavat ihmistä elämän tarkoituksen ja mielekkyyden löytämiseen
- pyrkimyksen luovuuden löytäminen ja henkinen kasvu
- negatiivinen ja vääristynyt minäkäsitys pyritään muuttamaan positiiviseksi mm. terapeutin asiakkaaseen suuntautuvan positiivisen ja arvostavan toiminnan kautta
4) Hahmo- eli Gestaltterapia (F.Perls)
- ihminen ei ole saavuttanut kokonaista hahmoa > dialogi itsensä kanssa; "hot seat"
- ihminen elää tulevaisuudessa, usein peläten sitä, nyt häntä autetaan elämään nykyhetkessä
- potilas kasvaa ottamaan vastuuta omasta elämästään
- käytetään mm. ihmissuhdeongelmien ja neuroottisten toimintatapojen käsittelyssä
5) Luovia ilmaisuja ja toimintoja käyttävät terapiat
- draama-, musiikki-, taide-, kirjoitus-, askartelu-, toiminta-, leikki- ym. terapiat

LISäYS: JYRKIN ITSETUNTOTEESIT (PS8-kurssin motot)


Sinä olet...

1) Rakastettava ihminen. Sinua rakastavat monet ihmiset ja sinun tulee ymmärtää se. Sinun vanhempasi rakastavat sinua, isovanhempasi, monet sukulaiset ja ystävät. Tosipaikan tullen saisit heiltä aina apua. Mieti, ketkä ihmiset elämässäsi ovat niitä, jotka KANTAVAT SINUA?

2) Arvokas ja ainutlaatuinen ihminen. Ketään toista samanlaista ei ole. Olet uniikki! Harvinaisuus, jonka arvoa ei voi rahassa mitata! Sinun kasvojesi piirteet, kehosi, liikkeesi, äänesi, ajattelutapasi, tapasi tuntea ja kokea, itkusi, naurusi - kaikki sinussa on ainutlaatuista. Juuri sinut on tarkoitettu rikastuttamaan elämää. Mieti, missä asioissa olet selvästi erilainen kuin tuttavasi ja kaverisi? Näe nämä asiat sinun uniikkipiirteinäsi!

3) Sinä olet tutustumisen arvoinen. Eli löydä itsesi! Ala kirjoittamaan päiväkirjaa. Piirrä, harrasta, liiku, liikehdi, nauti itsestäsi ja elämästäsi. Opettele tuntemaan itsesi, luonteesi ja piirteesi. Mitä paremmin tunnet kehosi ja mitä paremmin tunnet ajattelusi ja tunteesi (kognitiivisen puolen), sitä enemmän voit nauttia elämästäsi ja olet tasapainossa itsesi kanssa. Mieti, mitä osa-alueita elämässäsi on, joita vähiten tunnet itsessäsi? Kehosi? Taiteellisuutesi? Tunteesi? Liikunnallisuutesi? Sosiaalisuutesi? Seksuaalisuutesi? Elämän tarkoituksesi? jne. jne.

Sinä saat...

4) Nähdä positiivisuutta itsessäsi ja kasvaa positiiviseksi ihmiseksi! Joku on joskus sanonut, että olemme sitä, mitä syömme. Mutta minä sanon teille: olemme myös sitä, mitä sanomme. Mitä puhut ja ajattelet, muokkaavat sinun persoonaasi. Opettele siis a) puhumaan positiivisesti ja b) ajattelemaan optimistisesti. Jos sinä usein ajattelet, että et pysty etkä osaa, teet itsellesi ennusteen, jonka mukaan elämäsi kulkee alaspäin. Jos taas uskot osaavasi ja pystyväsi, sinun minäpystyvyytesi kasvaa ja kuljet tasaisella, mutta mielenkiintoisella polulla voimiesi mukaan. Mieti, kiroiletko paljon vai puhutko kauniita asioita? Mieti tästä lähin ensin hetki, mitä suustasi päästät.

5) Tuntea itsesi kauniina ja ainutkertaisena. Sinä et siis ainoastaan ole ainutlaatuinen ja arvokas, vaan saat tuntea itsesi sellaisena: myös kauniina. Jos joku on sinua kiusannut ulkonäöstäsi, niin unohda hänet. Hänellä itsellään on ongelmia oman itsensä kanssa. Sinä olet kaunis, komea, ja sinä tulet löytämään ihmisen (ihmisiä), jotka rakastuvat sinuun. Mieti, mitä piirteitä itsessäsi pidät vähemmän kauniina? Deletoi nämä typerät ajatukset ja siirrä tilalle kaunis kuva sinusta - sillä olet ainutlaatuisen kaunis!

6) Unelmoida ja haaveilla. Unelmien ja haaveiden ei aina tarvitse toteutua tässä arkielämässä, mutta unelmoimalla toteutat itseäsi sisimmässäsi ja löydät näin positiivista energiaa elämääsi. Unelmoi ja haaveile hyviä ja kauniita asioita. älä negatiivisia ja rumia asioita, sillä ne syövät sinusta energiaa ja valoa. Kulje kadun aurinkoista puolta! Mieti, mitä haluaisit elämältäsi? Kerää lista asioista ja kiinnitä se päiväkirjaasi tai laita työpöytäsi reunalle. Toteuta unelmiasi, sillä elämä on tässä ja nyt.

7) Sanoa EI! Sinulla on yksinoikeus itseesi ja elämääsi. On hyvä kuunnella toisten ihmisten neuvoja ja ohjeita - etenkin vanhempien ja niiden, jotka sinua rakastavat. Mutta muista, että sinulla on lupa sanoa "ei" silloin, kun et jaksa, et tahdo tai jokin asia tuntuu väärältä. Mutta muista sanoa hyvillä asioille "kyllä". Ole rohkea ottamaan vastaan hyvää. Mieti, ketkä ihmiset määräilevät sinua ja keitä tottelet, vaikka et tahtoisikaan? Mieti kuitenkin myös sitä, tahtovatko nämä ihmiset oikeasti sinulle hyvää - eikä pahaa? Jos he rakastavat sinua ja tahtovat sinulle hyvää, heidän pyyntönsä voi olla kehittämässä sinua, sinun persoonallisuuttasi ja kykyjäsi. Tällaisia ihmisiä ovat usein vanhempasi ja opettajasi ja parhaat ystäväsi. Mutta punnitse itse, mitä jaksat ja opi erottamaan turhat asiat tärkeistä. Opettele priorisoimaan.

8) Jakaa hyvää ympärillesi. Ihminen, joka jakaa hyvää, saa hyvää ja joka jakaa pahaa, joutuu myös ottamaan vastaan pahuutta. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Laita hyvä kiertämään. Ole rehellinen, aito oma itsesi ja kun näet tilaisuuden olla hyvä, ole hyvä. Kerro läheisillesi ja ystävillesi, miten tärkeitä he ovat sinulle (asian voi kertoa myös ilman sanoja, vaikka pienellä hellällä tönäisyllä). Mieti, kenelle voisit juuri TäNääN olla hyvä ja jakaa hyvyyttä! Tee se.

9) Valita seurasi. älä ole ihmisten kanssa, jotka rikkovat sinua tai toisia. älä ole ihmisten kanssa, jotka puhuvat sinusta tai toisista ihmisistä pahaa. Varo "valovarkaita" tai "energiavarkaita"! Negatiiviset ihmiset täyttävät sinua negatiivisuudellaan. Ison kirjankin mukaan: "Huono seura hyvät tavat turmelee". Sinulla on oikeus valita, kenen kanssa elät ja olet. älä varsinkaan ole väkivaltaisten tai päihteiden käyttäjien kanssa (paitsi jos teet heidän parissaan auttamistyötä jonkin yhdistyksen työntekijänä). Sinä olet liian arvokas satutettavaksi tai rikottavaksi päihteillä. Mieti, ketkä ovat ne ihmiset elämässäsi, jotka imevät sinusta hyvää energiaa ja tuovat tilalle negatiivisuutta (hermoilua, epäonnistumisen kokemuksia, huonommuuden kokemuksia jne.)? Pyri irti näistä ihmisistä ja löydä tilalle ihmisiä, joille saat jakaa hyvyyttä ja jotka jakavat hyvää sinulle. Ansaitset sen.

10) Iloita itsestäsi ja elämästäsi! älä tavoittele tähtiä, sillä sinä kävelet maan pinnalla. Se ei estä unelmoimasta niitä. Mutta aseta elämässäsi rima tasolle, jonka ylität iloiten. Ei niin, että asetat riman niin korkealle, että itkien ja masentuen makaat patjalla pudotettuasi riman tuhannen kertaa. älä siis ole turhan perfektionisti. Saat olla heikko, rikkinäinen, mutta saat myös vahvistua ja eheytyä. Löydä elämässäsi ilo! Mieti, mitkä asiat tekevät sinut iloiseksi ja onnelliseksi! Kulje onnellisten puolta!

Lähde: Opesi Jyrki Rossin platinankirkas titaanipää! 2015