YOUTUBE FACEBOOK GOOGLE WIKIPEDIA

FILATELIA

OPPIMATERIAALIA NETISSÄ VUODESTA 1999 LÄHTIEN


PSYKOLOGIAN PIKALINKIT

PSYKAN VIDEOABIKURSSI:
PS7 ABI KERTAUSKURSSI

(OPS 2016-):
PS1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen
PS2 Kehittyvä ihminen
PS3 Tietoa käsittelevä ihminen
PS4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys
PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen






Kesän kynnyksellä 2012 tilasin löytölaatikon, joka sisälsi huikean hienon Iran-kokoelman. Kokoelmassa on todellisia arvomerkkejä aitoina, mutta ikäväkseni tarkkaan syynättyäni, löysin myös seasta eurooppalaisia väärenteitäkin - toki, eivät nekään arvottomia ole. Yllä kaksi kuvaa, joissa on yhteensä 29 postimerkkiä ja luetteloarvo Michelin mukaan köykäiset 3180,- euroa, ja kolme merkkiä on niin harvinaista, ettei Michel ole pystynyt niiden hintaa vieläkään määrittelemään. Tarkastin vielä huvikseni hintakehitystä kolmesta eri-ikäisestä Michel-luettelosta ja suunta oli reilusti ylöspäin - mikä tietysti todella positiivista.


POSTIMERKKEILYSTÄ:

Suomi-keräilijän opas!

Suomi Finland wantlist
DDR-kokoelma
BRD-kokoelma
Aihekeräily - Luther ja uskonpuhdistus
Löytölaatikko?
Poltetut postimerkit!
Linkkejä postimerkkeilyyn


Kannattaako löytölaatikon ostaminen?


Olen tilannut useita löytölaatikoita elämäni aikana. Olen niitä keräilijöitä, jotka innostuvat etsimisestä ja penkomisesta. Olen ostanut löytölaatikoita kolmesta maasta: Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Voin suoraan sanoa, että Suomesta ylivoimaisesti parhaat löytölaatikot olen saanut Suomen Filateliapalvelusta (toki seuraava voi olla pettymys... Toivottavasti ei). Tanskasta ja sen kanssa kompuksessa olevasta tunnetusta suomalaisfirmasta olen saanut aivan alta lipan olevia löytölaatikoita - kalliita, mutta tavara enimmäkseen halpaa "kiiltokuvaa" tai sitä massaa, jota koko merkkimaailma on täynnä. "Hauskinta" oli joskus 1990-luvun alussa, kun tilasin useampia löytölaatikoita Tanskasta toivoen aina, että kyllä sieltä vielä hyviäkin tulee, kun niin kovasti lupaavat - niin kerrankin oli oikein erillisessä pussissa hinnoiteltuna venäläisiä halpismerkkejä mukamas suomalaisina rengasmerkkeinä. Renkaat vain puuttuivat. Sainpa kerran teepussin lipukkeitakin - olikohan ihan Liptoneita (eli ei kovin harvinaisia). Laitoin feedbackiä, mutta eipä koskaan tullut mitään vastausta. Siihen loppui Tanskasta tilaaminen. Ruotsista tähän asti pari tilaamaani ovat vastanneet odotuksia.

Esittelen tällä sivulla sinulle muutaman löytölaatikkohankintani. Jos olen oikein laskenut, olen tilannut pienempiä löytölaatikoita (hinta alle 100 euroa) n. 15 kappaletta. Isompia, hinta 100-300 euroa 8 kappaletta. Sen kalliimpia en ole omin rahoin uskaltanut ostaa. Yksityishenkilöiltä olen toki ostanut kallimmalla (esim. tuhannella eurolla), mutta silloin olen kantanut tavaraa kotiin en vain yhtä laatikkoa vaan laatikoittain (kerran oli jopa apumies kantamassa). Nyt sain kuitenkin joulun alla 2012 lahjaksi JUMBO-LÖYTÖLAATIKON! Ja ei kun esittelemään sitä.






VALTAVA JUMBO-LÖYTÖLAATIKKO, hinta 990,- e, tilattu Suomen Filateliapalvelusta 18.12.2012


Sanoin yksinkertaisesti silloiselle vaimolleni, että jos en saa tätä löytölaatikkoa 50-vuotislahjaksi, en saa sitä koskaan! Ja uskomatonta kyllä, sain tämän valtavan kokoisen löytölaatikon lahjaksi. Kiitos!

Ensiksi vähän kuvia.



Painoa laatikolla oli noin 20 kiloa. Ison laatikon yläpuolella oleva pienempi laatikko oli lisätilaus pergamiinipusseja ja säilytyskortteja. Kännykkä kertoo laatikon koon. Ja oliko laatikossa hyvää tavaraa? Kuvat kertokoot jotakin.



Ensiksikin löytölaatikosta löytyi hienoja kohteita, mm. Sveitsin Pro Patria -sarjat oikeastaan kaikki 80-luvun puoliväliin. Laatikollinen postituoretta Itävaltaa - tosin paljon samaa 50- ja 60-luvulta. Mahtavat Kongo-kokoelmat. Tosi hyvät. Vaikka Kongon merkit eivät olekaan kovin arvokkaita, merkkejä oli paljon ja nimenomaan vanhaa Kongoa. Kokoelmia oli kolme, joista oli mukava rakentaa itselleen yksi hyvä kokoelma. Sitten löytyi vanhaa Romaniaa, Suomen olympiaobligaatio ja hyvä erä vanhaa Tanskan Länsi-Intiaa.



Pieniä pettymyksiäkin oli. Kansiollinen halpasuomea. Sitten tosi paksu vanha kokomaailma kansio, jossa oli merkkejä vain todella vähän. Kuva kertoo keskimäärän tai ehkä alle, sillä tyhjiä sivuja oli suurin osa. Suomikokoelma oli kohtuullinen, mutta parhaat merkit jälleen puuttuivat. Eniten harmitti se, että tämän hintaiseen olisi voitu kyllä jättää Zeppelin ihan paikalleen. Nyt oli jätetty vain aitoustodistus, mutta itse merkki oli kadonnut! Muutoin Skandinavia oli kohtuu hyvää, kuten kuvakin kertoo. Laatikon painoa olivat lisäämässä myös USAn aiheFDC-kokoelma sekä koko maailman kulkuneuvojen aihekorttikokoelma postituorein merkein. Näillä ei juurikaan hintaa tullut, kun laitoin huudettavaksi nettiin.



Ja olihan laatikossa kohteita toki paljon paljon enemmänkin. Pussukoita täynnä merkkejä, mukavia eriä, yksittäisiä arvomerkkejä ulkomailta jne. Samoin löytyi postituoretta Suomea ja Ahvenanmaata, Viron merkkejä ja mm. Ruotsin vihkojen vuosilajitelmia. Hieno oli myös vanhoja kuorikohteita sisältänyt erillinen laatikko. Kuoria oli noin 500-600 kappaletta ja vanhimmat esifilateliaa.

Voin sanoa, että kyllä tutkittavaa oli paljon. Laatikon saaminen syntymäpäivälahjaksi oli yhden suuren unelman toteutuminen. Arvomerkkejäkin oli joukossa, mm. vanhaa Norjaa ja Ruotsia sekä tuota Tanskan Länsi-Intiaa. Laatikon tutkiminen kesti parisen viikkoa ja tarkempi laittaminen on edelleen kesken. Ja jälleen kerran Filateliapalvelu todellakin palveli! Eli kohde tuli nopeasti sovittuna päivänä hienosti pakattuna ja vieläpä laatikosta saatiin 15% alennuskin, kun sattui olemaan tarjousviikonloppu! Kiitos lahjoittajille ja postimerkkiliikkeelle!






LÖYTÖLAATIKKO DELUXE, hinta 295,-e , tilattu Suomen Filateliapalvelusta (15.1.2008)


Tilasin jälleen vaihteeksi uuden 295 euron arvoisen löytölaatikon Suomen Filateliapalvelusta ja anaylsoin lyhyesti kuvien kera, mitä tällaisella kuitenkin aika kohtuu isolla rahalla saa vastineeksi. Jälleen kerran tuotteen saaminen oli nopeaa! Suomen Filateliapalvelun tavarantoimitukseen on aina voinut luottaa. Tilaus oli postista noudettavissa lähetyksenseuranta koodin avulla seuraavana päivänä! Mutta, entäs sisältö?



Löytölaatikko painoi peräti 5,3 kiloa. Tavaraa siis odotin laatikossa olevan runsain mitoin! Ja olihan siellä, mutta myös painavimman osan vei pettymykseksi muodostunut saksankielinen Unicef-kansio, jossa oli pari kymmentä erityisleimakuorta ja joku sata sivua tekstiä. Ei osunut keräilyssäni kohdalleen.

Toinen kansio olikin sitten vanha Facitiin rakennettu Suomi-kokoelma, joka olisi ollut erinomainen, mikäli lähes 95 prosenttisesti merkit eivät olisi olleet liimakkeellisia käyttämättömiä merkkejä. Leimattuina tai varsinkin postituoreina kokoelma olisi ollut huikean arvokas, sillä mm. 1930 luvulta Zeppeliniä tietenkin lukuunottamatta kansiossa oli kaikki Suomen merkit vuoteen 1992 asti. Mukana myös muutama Aunuksen merkki sekä kenttäpostimerkkejä. Kokoelman arvokkain merkki lie olikin myös ainoana postituoreena merkkinä ollut kenttäpostimerkki 1963. Alussa oli perusmerkkejä, mm. neljä 1866-luvun penniarvoista. Ikäväkseni huomasin, että pari sivua oli kokoelmasta poistettu ja nimenomaan sivut, joissa olisivat olleet nähtävästi kopeekka-arvoiset rengasmerkit ja nähtäväsi Vaasan mallin merkit 5 markkasta myöten. Nämä ja isot ruplamerkit siis puuttuivat.




Suomea oli mm. Saarisen 1mk:n oranssi arkki, leikettä jonkin verran ja muutamia yksittäisiä hyviäkin kohteita, kuten 1866 40p ihan kohtuu kuntoisena. Lisäksi postituoretta Suomea Lape-arvolta 107,50 ja postituoreita vihkoja Lape-arvolta 55 euroa. Ahvenanmaata oli myös postituoreena 54 kpl alkuvuosilta, mutta harmikseni niistäkin parhaimman arvoiset merkit puuttuivat. Silti ihan hyvä erä erilaisia.




Vanhoja Itä-Euroopan ja vähän muunkin Euroopan merkkejä oli irtosivuilla ehkä yhteensä sata. Ihan hyviäkin merkkejä joukossa erityisesti Romaniasta (jota sattumoisin olen keräillyt juuri alkupäätä - kuten muistakin itä-blokin maista). Heligolandin vanhat ehiöleikkeet olivat mielenkiintoisia, mutta niiden kerääminen on aika harvinaista enkä itsekään oikein tiedä ko. leikkeiden arvoa. Merkit jouduin "pesemään" irti, sillä ne oli kiinni sivuissaan aika onnettomalla entisajan menetelmällä. Vanhojen merkkien pesussakin on omat riskinsä. Taisin yhden merkin menettääkin ja muutama ei lähtenyt irti edes pesemällä...




Leike oli aika hyvää. Eniten leikettä oli Eestistä, Grönlannista, Tanskasta, Ruotsista (tietysti Suomesta oli aika lailla) ja vielä lisäksi Saksasta ja USAsta. Muuta mukavaa sälää oli postituoreita ym. ulkolaisia vihkoja, yksittäisiä merkkejä oli myös aika tavalla. Lievä pettymys oli valtava määrä vanhaa Nicaraguaa, jonka jokainen keräilijä tietää lähes arvottomaksi massaksi. Toisaalta ajattelin ottaa hyödyn irti ja aloittaa keräämään aivan vanhinta päätä tuostakin maasta.

Hienoa oli se, että nyt sellainen roskamassa puuttui kokonaan. Ei ollut kiiltokuvia arabimaista tai koreasta jne. Ei ollut aivan joutavaa kaikilla keräilijöillä laatikot täynnä olevaa intia-, niitä tiettyjä itävalta- tai unkari/romaniamassaa. Tämä oli mielestäni erinomainen asia. Aiemman löytölaatikon kohdalla tähän puutuinkin.




Kuten kuvissakin näkyy, mielenkiintoinen kohde oli mm. Saksan Berliinin olympialaisten blokki (6) postituoreena, jonka arvo vanhan Michelin 1997 mukaan on peräti 280 DM eli siis noin 140 euroa.

Ja sitten se "tuomio": kannattiko ostaminen? Täytyy sanoa, että pettymystä tuotti se, että olen ostanut paljon parempiakin merkkisatseja halvemmalla. Toisaalta ymmärrän, että löytölaatikot ovat löytölaatikoita. Niissä on hyviä merkkejä, mutta keräilijän omista tarpeistahan riippuu, miten hän merkit arvottaa. Jollekin toiselle Suomi-kokoelma liimakkeellisena olisi ollut todellinen aarre. Itselläni vastaavat merkit ovat kaikki jo olemassa kaksinkertaisesti postituoreena. Pikaisesti voisi kuitenkin laskea, että myymällä merkit erikseen erilaisina satseina voisin saada rahani takaisin. Silti - mielenkiintoista, todella mielenkiintoista ja mukavaa touhua muutamaksi viikoksi näin ison löytölaatikon hankkiminen. Ja arvata saat, että aion ostaa vielä jatkossa lisääkin. Palvelu oli jälleen loistavaa eikähän satsi toki mikään huono ollut.

Tällä kertaa laitoin löytölaatikosta myös kuvia, kuten huomasit. Ne kertonevat enemmän kuin tuhat sanaa.


SE ENSIMMÄINEN LÖYTÖLAATIKKO

TÄMÄN TEKSTIN OLETKIN JO VARMASTI LUKENUT. MUTTA JÄTIN KUITENKIN SIVUILLENI. TÄMÄN LÖYTÖLAATIKON TILASIN MUISTAAKSENI VUONNA 2006.

Tilasin kokeilumielessä 295 euroa maksavan löytölaatikon Suomen Filateliapalvelusta. Olen asioinut liikkeen kanssa usein ja tilannut varmasti toistakymmentä halvempaa peruslöytölaatikkoa (59 euroa), joihin varsinkin alkuaikoina olin todella tyytyväinen. Itse olen tyypillinen keräilijä, joka haluaa etsiä ja löytää, ei siis ostaa sitä tiettyä merkkiä tietyllä hinnalla, vaan mahdollisesti vuosien kuluessa löytää sen merkin suuren merkkimassan joukosta.

Mikä laatikossa oli huonointa?

- Ne ns. kiiltokuvapostimerkit, valmiiksi leimatut, joita näinkin kalliissa laatikossa oli yllättävän paljon (P-Korea, Laos, Kamputsea, Sahara, Benin, Afgan jne.).
- Joutavaa Itävalta, Norja ja massasuomi -leikettä oli turhan paljon.
- Ja Intia massaa en olisi missään tapauksessa halunnut löytää yhtään laatikostani
- Kuoret olivat pääsääntöisesti heikkoja. FDC-kuoria ei ollut, mitä taas peruslöytölaatikoissa on ollut enemmältikin.

Mikä oli parasta?

- Vanha Suomi-kokoelma Norma-kansiossa sykähdytti sydäntä. Merkit olivat vuosilta 1866-1947, yhteensä 260 erilaista.
- Isohampaiset: 5 pen, 10 pen, 20 pen ja 40 pen. Merkit kohtuu kunnossa hampaita puuttui 1-3 kpl. (Lape-arvo hampaat vähennettynä n. 60€)
- Nelilukuisia leijonia oli 8 kpl. (Lape-arvo peräti 84,70€)
- Kotkia renkailla 5 kpl. (Lape-arvo liimakealennus huomioiden n.50€)
- Mukava löytö oli mm. 5 pen. vihreän tilapäisjulkaisun (lape nro 50) hammastamaton pari, jolle luettelo antaa arvoksi 85 euroa.
- Saarisia en ole selvitellyt, mutta hyvin kaikkia päätyyppejä ainakin.
- PR:ää erittäin hyvin, mutta ongelmana postituoreiden kohdalla liimake.
- Köykäinen arvio koko kansion LAPE-arvosta (alakanttiin) on n. 500 euroa. Eli käypäinen myyntihinta tuollaiset 80 euroa. Vielä eivät siis rahat tulleet tässä takaisin.

- Kolme muuta isohampaista eivät olleet erikoisia. Ne löytyivät laatikon pohjalta. 10 kop. leimatun hampaat olivat lyhentyneet ja liimakepostituoreesta puuttui neljä hammasta. Lisäksi 8 pen. merkki n. 7 puuttuvalla hampaalla. Näille Lape ei juuri arvoja tarjoile, mutta heitetään hatusta tuon *-merkin ansiosta 30 euroa.

- Muutama kaupunkipostimerkki oli myös mukana. Niistä parhaat olivat Helsingin 10 p. rusk/sin * (Lape 60€) ja Tampereen 12 penninen mustemittöinnillä (L 25€).

- Postituoretta Suomea 1963 jälkeiseltä ajalta oli jonkinmoinen läjä. Käypä markka-arvo oli helpointa laskea (samalla se on lähellä käypää myyntiarvoa keräilijöille). 255 mk eli n. 43 euroa.

- Vihkoja ja blokkeja Suomesta oli niinikään mukana. Niiden käypäarvo oli 105 mk eli n. 17 euroa. Vihkoissa oli mukana kuitenkin luetteloarvoltaan hyviä, kuten Faberge (Lape 12€). Paras vihko oli Ahvenanmaan ykkösiä eli Fyrar på Åland, jonka Lape-arvo on 25 euroa! Postituoretta Ahvenanmaata oli mukana myös jonkin verran samoin reijitetty vuosilajitelma 1985.

- Muuta Suomea laatikosta löytyi siten, että vain yksi FDC, joka toki ihan hyvä Kartanoita-kuori. Suomimerkit eivät olleet perusmassaa, vaan vihko ja blokkimerkkejä, ikävä kyllä enimmäkseen koneleimoin. Myös leike oli hieman parempaa kuin halvemmissa löytölaatikoissa. Nyt mukana oli mm. PR-leikettä (perhosia) jne.

- SUOMI+AHVENANMAA SUMMA tästä kaikesta olisi varmaan käypänä arvona, jonka uskoisin saavan myydessäni tavaran itse eteenpäin n. 180-200 euroa. Hinta ei siis Suomella tullut takaisin. Maksoihan paketti kuitenkin postikuluineen 300 euroa. Nyt pitäisi loppumassan täyttää tuo 100 euron vaje!

- VANHA UNKARI-KOKOELMA oli myös iloa nostattava. Merkit kun alkoivat ensimmäisistä Unkarin merkeistä. Arvokkain merkki Michel 2000/2001:ni mukaan olisi merkki nro 2, eli 3 kreuzerin vihreä ukonpää, arvoltaan vaivaiset 2500 DM. Heti syntyi kuitenkin epäilys, onko keräilijä laittanut merkin oikealle kohdalle, sillä toinen painos antaisi merkille arvoksi enää 110 DM. Toki halvimmankin taksan mukaan puhuttaisiin jo viiden ensimmäisen merkin kohdalla reilusti yli 1000 DM:n eli 500 euron luetteloarvosta. Kokoelmasta löytyy huippumerkkejä muitakin, mm. Michelin merkit 142-144, joiden arvo on 185DM yhteensä. Kokoelmassa on siis alusta alkaen lähes kaikki Unkarin merkit vuoteen 1922 asti. Laskin 270 merkkiä. Mitä tällaisen kokoelman arvo sitten olisi myytäessä sitä esim. nettihuutokaupassa. Hyvin vaikea arvioida, sillä Unkari ei ole todellakaan niitä suosituimpia maita kerätä. Arvioisin, että voisin saada tästä 40-50 euroa! Se on tosi vähän, mutta huutokauppaa tehneenä aika realistinen. En kuitenkaan myy tätä!

Irtomerkeissä oli paljon ihan hyviäkin. Parhaimpien Michel-arvot tuolla 10-20 euron kieppeillä kipale. Omiin kokoelmiin löytyi merkkejä lisää - kuitenkin vain vähän.

Mikä oli lopputulos?

Kannattiko ostaa laatikko? Jos vertaan 59 euron laatikoihin, niin tämä oli huikeasti parempi. Tämän 295 euron laatikon hinnalla saa 5 tavallista 59 euron laatikkoa. Kummatko kannattaisi ottaa? Se riippuu aivan siitä, mitä havittelet. Jos havittelee postituoretta Suomea, FDC-kuoria ja runsasta, valtavan runsasta merkkimassaa ja leikemäärä, niin ehdottomasti 5 kpl pienempiä löytölaatikoita. Jos taas odotat jotakin parempaa, arvokkaampaa kokoelmaa tms., niin silloin kannattaa hankkia tuo aika arvokas löytölaatikko. Mielestäni laatikko kannatti hankkia. Ostan varmasti toisenkin, mutta vasta sitten, kun rahaa on taas koossa.

Olen ostanut löytölaatikkoja niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Ruotsista olen saanut erinomaisia, Tanskasta ala-arvoisia, Suomesta luotettavia ja hyviä. Tämän arvostelemani löytölaatikon tilasin Suomen Filateliapalvelusta, josta laatikko tuli seuraavaksi päiväksi lähetystunnuksen avulla postista haettavakseni. Erinomaista palvelua.