YOUTUBE FACEBOOK GOOGLE WIKIPEDIA

FILOSOFIA

OPPIMATERIAALIA NETISSÄ VUODESTA 1999 LÄHTIEN


PSYKOLOGIAN PIKALINKIT
(OPS 2005-2016):
vPS1 Johdanto ja oppiminen
vPS2 Kehityspsykologia
vPS3 Neuro+kognitiivinen psykologia
vPS4 Tunteet, motiivit ja ajattelu
vPS5 Persoonallisuus ja mielenterveys

PSYKAN VIDEOABIKURSSI:
PS7 ABI KERTAUSKURSSI

(OPS 2016-):
uPS1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen
uPS2 Kehittyvä ihminen
uPS4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys


Uskonto: UE1 UE2 UE3 UE4 UE5 UE6
Filosofia: FI1 FI2 FI3 FI4 FI5



Platon vaikutti opetuksillaan ja kirjoillaan filosofian historiaan enemmän kuin kukaan muu henkilö. Sain näpättyä tämän valokuvan digikamerallani edellisessä elämässäni juuri ennen Platonin kuolemaa. Kuten kuvasta näkyy, mies oli jo kylmästä aika kankea... ;)

Uskonnon ja filosofian kursseja en enää päivitä. Kurssien oppisisällöt pohjautuvat vuoden 2005 opetussuunnitelmaan. Vuoden 2015 opetussuunnitelmassa tuli joitakin vähäisiä muutoksia, joten kurssien oppiaines vastaa suunnilleen lukion koko aineen sisältöä, mutta kurssikohtaisesti sisällöt ovat muuttuneet.


FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun


1. Mitä filosofia on?
2. Metafysiikka
3. Tietoteoria
4. Etiikka
5. Mitä muuta filosofia on?
* Filosofian tutkielma

1. MITÄ FILOSOFIA ON?

• Filosofia (kr.) = viisauden rakkaus (viisaus sisältää tietoa, totuutta, moraalista kypsyyttä)
• Eurooppalainen filosofia syntyi Kreikassa n. 600 e.Kr. (luonnonfilosofit, kuten Thales)
• "Tieteiden äiti", josta muut tieteet itsenäistyneet (matematiikka 300 e.Kr., astronomia 200 e.Kr., lääketiede 1500, fysiikka ja kemia 1600, psykologia 1800 jne.)
• Tunnusomaisia piirteitä:
- lähtökohtana kysely ja itsestään selvien asioiden ihmettely
- viileä päättely, avoimuus ja kriittisyys
- kyseenalaistaminen ja perustelujen tärkeys
- kokonaiskuvan luominen maailmasta
- suvaitsevaisuus ja itsenäisyys (ei auktoriteetteja)
- käsitteiden määrittely ja syvällinen pohdinta
• Filosofian suhde tieteeseen ja uskontoon:
- tieteellisiin kysymyksiin vastataan pääasiassa havainnoimalla maailmaa
- filosofisiin kysymyksiin ei tiede kykene antamaan vastauksia (esim. Mitä oleva on? Mitä on tieto? Mikä on oikein/väärin? jne.)
- filosofiset kysymykset ovat ajattomia ja siten aina ajankohtaisia
- filosofia ja uskonto pyrkivät luomaan kokonaiskuvan maailmasta (ts. ei vain maailmankuvaa, vaan maailmankatsomuksen)
- filosofia edellyttää uskontoa enemmän perusteluja ja kriittisyyttä
- uskonto pitäytyy jumalalliseen ilmoitukseen (pyhään kirjaan)
• Osa-alueet:
- pääosa-alueet: METAFYSIIKKA, TIETOTEORIA ja ETIIKKA
- muita osa-alueita: LOGIIKKA, ESTETIIKKA, ARVOFILOSOFIA, YHTEISKUNTAFILOSOFIA

2. METAFYSIIKKA

• Aristoteleen "ensimmäinen filosofia"
• "fysiikan jälkeen"
• Pohtii olevaa "yleensä" (ei olevaisuuden erityisiä osia, kuten eläimiä, kulttuuria tms.)
• Tutkii ongelmia, jotka ihmisen tietokyvyn saavuttamattomissa, mutta joihin voidaan ottaa kantaa

A. ONTOLOGIA

• Oppi olevaisesta
• Mitä oleva on?
• Onko olevaisuus rakentunut yhdestä vai useammasta tekijästä, substanssista?
- Aristoteleen kategoriaoppi: olevaisuuden moninaisuudesta löytyy kategorioita eli kvaliteetteja (ominaisuuksia, kuten muodot, värit), kvantiteetteja (määriä) ja relaatioita (suhteita, esim. korkeampi, matalampi).
- substanssi on se "jokin", olio, jossa em. kategoriat toteutuvat
- perimmäinen substanssi = itsenäinen, muusta riippumaton olio, tosiolio >
- monismi = yksi substanssi, dualismi = kaksi substanssia, pluralismi = useita substansseja
• Mistä aineksesta oleva on rakentunut?
- IDEALISMI: oleva on henkeä (jumalaa), myös aine on perimmältään henkistä; Platonin ideat (vrt. luolavertaus), Berkeleyn Jumala, Leibnizin monadit
- MATERIALISMI: oleva on ainetta; Demokritoksen atomioppi, Feuerbachin ja Marxin dialektinen materialismi
- Spinozan panteistinen jumaluus (ns. neutraali monismi, jossa luonto ja jumaluus ovat yhtä)
• Onko todellisuus äärellinen vai ääretön?
• Onko todellisuus reaalista vai ideaalista?
- Reaalinen oleminen = oliot, jotka syntyvät ja häviävät aika-avaruudessa (fyysinen ja psyykkinen todellisuus)
- Ideaalinen oleminen = asiat, jotka eivät synny aika-avaruus -todellisuuteen, vaan jotka ovat ideaalisesti olemassa ikuisesti (käsitteellinen todellisuus, arvot, matemaattiset käsitteet)

B. KOSMOLOGIA

• oppi maailmankaikkeudesta
• Mistä maailmankaikkeus on syntynyt? Mitä ja miksi se on? Mikä on kaikkeuden alkuperä?
• Onko kosmos (kaikkeuden järjestys) syntynyt, luotu vai onko se aina ollut olemassa?
• Luonnontieteet eivät kykene selvittämään (esim. Big Bang -teoria on vain malli)

C. FILOSOFINEN TEOLOGIA

• Oppi jumalasta (filosofisena ongelmana)
• Pohtii Jumalan käsitettä, Jumalan ja luonnon suhdetta sekä sielua ja sen kuolemattomuutta
• Uskonnoilla omat jumalakäsityksensä
• Platonilla "ideoiden idea", Aristoteleella "liikkumaton liikuttaja"
• Jumalatodistukset (kausaalinen, kosmologinen, teleologinen, moraalinen, ontologinen, etnologinen)

3. TIETOTEORIA eli EPISTEMOLOGIA

• Mitä voidaan tietää? Mitä tieto on? Mitä on totuus?
• Voidaanko saada varmaa tietoa mistään? (Ei)
• Tieto on aina subjektiivista, ihmisen aistien ja aivojen yhteistoiminnan tulosta > tietoa on syytä epäillä
• Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus
• Tiedon lähteet:
1) RATIONALISMI - järki
- tietoa voi saada a priori eli ennen kokemusta
- esim. Rene Descartes: "Ajattelen, olen siis olemassa" (ei vaadi aistihavaintoa)
- ymmärryksen pohjana on järki ja käsitteellinen päättely
2) EMPIRISMI - kokemus, aistit
- tietoa saadaan vain a posteriori eli kokemuksen jälkeen
- esim. John Locke: ihminen on syntyessään "tabula rasa", tyhjä taulu, johon kokemus kirjoittaa
- ymmärryksessä ei ole mitään, mikä ei ensin ole ollut aisteissa
• Totuusteoriat:
1) Korrespondenssi- eli vastaavuusteoria
- väite on tosi, jos se vastaa todellisuutta (esim. "ulkona sataa vettä")
2) Koherenssi- eli yhtäpitävyysteoria
- väite on tosi, jos se sopii yhteen muiden väitelauseiden kanssa (esim. silminnäkijöiden lauseet sopivat ristiriidattomasti yhteen)
3) Pragmaattinen totuusteoria
- väite on tosi, jos se on toimiva ja hyödyllinen käytännössä (esim. "palkitseminen lisää lapsen halua oppia")
• Katsaus tieteenfilosofiaan
- Tieteen pyrkimyksenä on antaa todenmukainen kuvaus maailmasta
- Lähtökohtia:
- kaikkea on epäiltävä
- pyrkimys objektiivisuuteen (tutkijan näkemykset eivät saa vaikuttaa tuloksiin)
- tutkimus korjaa virheensä ts. tieteessä edetään kohti totuutta
- itsenäisyys ts. tiedeyhteisön tulee korjata virheensä
- tiede kehittyy ja edistyy
- lopullista totuutta ei saavuteta
- Ongelmia:
- tiedeyhteisön motiivit, esiymmärrys ja auktoriteetit
- tulosten popularisointi (esim. ihmisen evoluutio rekonstruktiot)

4. ETIIKKA eli MORAALIFILOSOFIA

• Miten tulisi elää? Mikä on hyvää, mikä pahaa? Mikä oikein, mikä väärin?
• Ihmisellä on kyky moraalisiin valintoihin (omantunnon ääni)
• Omatunto on 1) kasvatuksen tulosta, 2) Jumalan ääni sisimmässä, 3) synnynnäinen alkuominaisuus (kuten kyky iloita)
• Eettisiä järjestelmiä:
1) SEURAUSETIIKKA
- pyrkimys hyviin tekoihin
- teon seuraus ratkaisee onko teko hyvä vai paha
- seurausta ei voi välttämättä etukäteen aavistaa
- utilitarismi = mahdollisimman suuri hyöty, mahdollisimman monelle
- altruismi = hyöty toisille, ei niinkään itselle
- egoismi = hyöty itselle, ei muille
2) VELVOLLISUUSETIIKKA
- pyrkimys velvollisuuden (esim. säännön) toteuttamiseen
- teon oikeutus riippuu säännöistä (sääntöetiikka)
- teon oikeutus riippuu motiiveista (mielialaetiikka)
- teon oikeutus riippuu tilanteesta (tilanne-etiikka)
3) HYVE-ETIIKKA
- pyrkimys hyveeseen ja hyvään elämään
- hyveet opittavissa > hyveellisyys muodostuu luonteenpiirteeksi
- Platonin päähyveet: oikeamielisyys, viisaus, rohkeus, kohtuullisuus
• Nykyajan eettisiä ongelmia: abortti, eutanasia, itsemurha, eläinkokeet, seksuaaliset poikkeamat, aseistakieltäytyminen, kuolemanrangaistus, ekokatastrofit

5. MITÄ MUUTA FILOSOFIA ON?

A. Logiikka

• Miten on ajateltava?
• Perustana Aristoteleen logiikka
• Ns. kaksiarvoinen logiikka yleisesti hyväksytyin: väitelause on aina joko tosi (T) tai epätosi (E)
• Päättelyn muodot:
1) Deduktiivinen päättely
- Yleisestä totuudesta/lainalaisuudesta johdetaan yksittäisiä tapauksia koskevia lakeja
- klassinen esimerkki:
premissi (1): Sokrates on ihminen
premissi (2): Ihminen on kuolevainen
päätelmä (3): Sokrates on kuolevainen
2) Induktiivinen päättely
- Yksittäistapausten perusteella johdetaan yleinen totuus/lainalaisuus
- esim. näet valkoisia joutsenia, josta päättelet, että kaikki joutsenet ovat valkoisia
- ei tuo sitovaa totuutta, vaan todennäköisyyksiä

B. Estetiikka

• Mitä on kauneus? Mitä on taide?
• Estetiikka tutkii: 1) esteettisiä elämyksiä, 2) taideteoksia (kohdetta) ja 3) taiteen kritiikkiä
• Kauneus ja rumuus ovat kulttuurisidonnaisia
• Onko kauneuden kokeminen objektiivista ts. kohteessa vai subjektiivista eli "katsojan silmissä"?

C. Aksiologia eli arvofilosofia

• Mitä on arvo? Kuka tai mikä määrää arvon?
• Arvot heijastuvat teoissamme
• Arvot ovat tavoiteltavia asioita
• Kulttuurin ytimenä pidetty kolmea perusarvoa: totuus, kauneus ja hyvyys
• Arvoasetelma = väite, jossa otetaan kantaa
• Itseisarvo = asia, joka itsessään on tavoittelemisen arvoinen (esim. terveys, onni)
• Välinearvo = asia, jonka avulla pyritään hyvään (esim. rahalla onneen)

D. Yhteiskuntafilosofia

• Millainen on hyvä yhteiskunta? Mitä vastuuta ja vapauksia yksilöllä on yhteisössä?
• Peruskäsitteenä oikeudenmukaisuus
• Toteutuuko oikeudenmukaisuus maailmassa?
• Oikeudenmukaisuuden tekijät:
1) Vapaus (yksilön ajattelun-, sanan-, toiminnan- jne. vapaus)
2) Tasa-arvo (miehen ja naisen, eri rotujen, yhteiskuntaluokkien jne. välillä)
3) Hyvinvointi ja tehokkuus (perustarpeet, oikeus työhön ja itsensä toteuttamiseen)
4) Pysyvyys (olotilan säilyminen, suoja esim. sotia, sairauksia ym. vastaan)
• Yhteiskuntasopimus turvaa yksilön elämää toiselta ihmiseltä > perusta oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle

* * *

FI1 kurssi on jatkunut tämän jälkeen itsenäisellä työskentelyllä, jossa opiskelija on laatinut tutkielman jostakin valitsemastaan aihepiiristä tutustuen lähinnä yhteen historian keskeisimpään filosofiin, hänen elämäänsä ja ajatteluunsa.

Alla olevat otsikot ovat vain viitteellisiä. Parasta on, kun otsikoit tutkielmasi itse.

FILOSOFIAN TUTKIELMIEN AIHEITA FI1 -KURSSI

1. Platon, elämä ja työ (esittele Platonin elämä ja hänen filosofiset perusajatukset)
2. Sokrates (esittele Sokrateen elämää ja saavutuksia)
3. Aristoteles, elämä ja työ (esittele Aristoteleen elämä ja hänen filosofiset perusajatuksensa)
4. Augustinus - filosofi ja kirkkoisä (esittele Augustinuksen elämää ja ajattelua)
5. Tuomas Akvinolainen - pyhimys ja skolastikko (esittele TA:n elämä ja perusnäkemykset)
6. Descartes - epäilijä, joka huomasi olevansa olemassa (esittele D:n elämä ja keskeiset näkemykset)
7. Leibniz - aikansa yleisnero (esittele L:n elämä, saavutukset ja hänen filosofiset perusajatuksensa)
8. Baruch Spinozan elämä ja filosofia (esittele Spinozan elämä ja ajattelua)
9. Immanuel Kant - yksin suurimmista (esittele Kantin elämä ja hänen filosofiset perusajatuksensa)
10. John Locke - empirismin isä (esittele Locken elämää ja filosofiaa)
11. David Humen empirismi (esittele Humen elämä ja filosofiset pääajatukset)
12. George Berkeley - piispa ja filosofi (esittele Berkeleyn elämää ja ajattelua)
13. Thomas Moren Utopia (esittele filosofin elämää ja Utopia -teoksen päänäkemykset)
14. G.F.W. Hegelin vaikutus ajatteluumme (esittele Hegelin elämä, ajattelua ja sen vaikutuksia)
15. Arthur Schopenhauer - pessimistien kuningas (esittele S:n elämää ja ajattelua)
16. Friedrich Nietzsche - Näin puhui Zarathustra (esittele N:n elämää ja ajattelua)
17. Søren Kierkegaard (esittele Kierkegaardin elämä ja filosofiset pääajatukset)
18. Karl Marx - marxismin isä (esittele Marxin elämä ja tärkeimmät ajatukset)
19. Wittgenstein Ludwig (esittele W:n elämä ja keskeiset ajatukset)
20. Laotse - Tao te ching (esittele taolaisuutta, sen perustaja ja ajattelua)
21. Kungfutse - Kiinan suurin filosofi (esittele K:n elämä ja lähinnä moraali- ja yhteiskuntafilosofiaa)
22. Katsaus logiikkaan (tee katsaus logiikkaan, sen syntyyn, ideaan ja ongelmiin)
23. Jumala (esittele fil. näkemyksiä Jumalan olemassaolosta ja persoonasta mm. jumalatodistukset)
24. Suomalainen filosofia (esittele suom. filosofeja ja heidän saavutuksiaan)
25. Opiskelisinko filosofiaa? (miten pyrkiä opiskelemaan, mihin, ja millaista on filosofian opiskelu)
26. Idealismi vastaan materialismi (pohdi kahden suunnan eroja ja esittele tärk. kannattajat)
27. Rationalismi vastaan empirismi (pohdi kahden suunnan eroja ja esittele tärk. kannattajat)
28. Tieteenfilosofia (esittele tieteellisen ajattelun lähtökohtia ja ongelmia)
29. Eksistentialismi - tarkoituksettomuuden filosofia (esittele ko. fil. suuntaus ja sen edustajia)
30. Moraalin ongelmia (tutustu Urpo Harvan kirjaan ja referoi se pääpiirteissään)
31. Laadi Mind-map (käsitekartta) selityksineen metafysiikasta (henkilöt, näkemykset, ajatukset, kysymykset jne.)
32. Katsaus 1900-luvun filosofiseen ajatteluun (esittele tämän vuosisadan filosofeja ja heidän ajatuksiaan)
33. Uskonnonfilosofia (esittele uskonnonfilosofian pääkysymykset John Hicksin teoksen perusteella)
34. Ontologia (esittele ontologian tutkimusaloja ja filosofien ontologisia näkemyksiä)
35. Onko kauneus katsojan silmässä? (esittele filosofian osa-alueista estetiikka)
36. Mitä arvot ovat? (esittele aksiologiaa, ja pohdi tämän päivän arvoja)
37. Naisten lehtien filosofia (esittele esim. Muoti & Kauneus tai Kauneus & Terveys -lehden filosofiaa ja naisille tuottamaa maailmankatsomusta, pohdi sen tuomia ongelmia; otsikoi lehden nimellä)
38. Nuorten lehtien maailmankuva (esittele esim. Suosikin, Mad:in, Pahkasian tms. aatemaailmaa; otsikoi lehden nimellä)
39. Nykynuoren filosofia: "Minun elämänfilosofiani" (laadi oma filosofiasi ottaen kantaa eri filosofian ongelmiin, perustele näkemyksesi)
40. Lukiolaisen maailmankatsomus (suunnittele lyhyt tutkimus, jonka toteutat esim. lukiomme 1. vuoden opiskelijoille. Tutkielma koostuu kyselystä ja tutkimustuloksien analysoinnista.


FILOSOFIAN KURSSI FI 1

Tutkielman tekeminen

Aihe: Kääntöpuolella on joukko aiheita, joista voit valita haluamasi tutkielmasi alueeksi. Mikäli haluat pohtia jotakin muuta filosofian ongelmaa, keskustele asiasta opettajan kanssa.

Vaatimuksia: Tutkielman tulee olla kieleltään ja sisällöltään asiallinen, ja sen tulee noudattaa muotoilultaan (sisällys, lukujako, viitteet, lähdeaineisto jne.) tutkielman yleisiä sääntöjä. Filosofian tutkielman pituus on n. 5-15 sivua (lisättynä vielä kansilehti ja sisällysluettelo). Toteuta tutkielmassa pohtivaa tyyliä, äläkä sorru lainaamaan suoria lainauksia lähdekirjoista. Tutkielma kirjoitetaan puhtaaksi kirjoitus- tai tietokoneella.

Aineiston etsintä: Kaikille yhteisinä lähteinä toimivat oppikirja Filosofia Prima, erilaiset tietosanakirjat (koululla Spectrum-tietokeskus). Kirjastosta voit tietokonepäätteen avulla etsiä aiheeseen soveltuvaa kirjallisuutta ja selvittää sitten kirjan hakemiston ja sisällysluettelon avulla, onko kirjassa tutkielmaasi soveltuvaa tietoa. Opettajalta voit kysyä vinkkejä aineistoa varten. Muista merkitä viitteet ja lähdeaineisto selkeästi tutkielmaasi (ja esim. vihkoosi jo ennen varsinaista puhtaaksikirjoitusta). Hyvinä lähteinä henkilöaiheissa toimivat mm. teokset Aspelin, Ajatuksen tiet ja Russell, Länsimaisen filosofian historia I-II.

Omat mielipiteet: Filosofian tutkielmassa voit tuoda esiin myös omia näkemyksiäsi. Se on jopa suotavaa, sillä on hyvä, että osaat ottaa kantaa ja pohtia tutkielmasi aihepiiriä omalta kantiltasi.

Palauttaminen: Tutkielma on palautettava viimeistään viimeiselle yhteiselle opetustunnille. Siis ennen koeviikkoa.

Tutkielman sisältö sivuineen (ns. dispositio):

NIMIÖSIVU eli kansi sisältää otsikon, oppiaineen nimen, tutkielman tekijän nimen ja päiväyksen
SISÄLLYSLUETTELO
(TIIVISTELMÄ)
1 JOHDANTO, jossa selvität tutkielmasi aiheen (tutkimusongelma), tavoitteesi ja tutkimusprosessin vaiheet

2 ENSIMMÄINEN PÄÄLUKU
2.1 Alaluku
2.2 Alaluku jne.
2.2.1 Mahdolliset alaluvun alaluvut
2.2.2

3 TOINEN PÄÄLUKU jne.

6 (tai mikä luvun numero on vuorossa) Loppupäätelmät/Johtopäätökset tms. jossa on yhteenveto tärkeimmistä asioista sekä oman työn ja tutkimuksen arviointia
LÄHTEET
LIITTEET


Mitä tutkielmassa ainakin tulee esitellä?

- valitsemasi filosofin elämää lapsuudesta vanhuuteen
- filosofin keskeisimmät opit ja ajatukset
- hänen kirjoittamansa tärkeimmät teokset (ei kaikkia, vaan muutama tärkein ja niiden perussisältö lyhyesti)
- mitä vaikutusta hänellä on ollut myöhemmän ajan filosofiaan tai yleensä yhteiskuntaan
- mitä mieltä itse olit tutkielman tekemisestä ja tästä filosofista ja hänen ajatuksistaan