Lääkkeet Psykiatria Unettomuus Ravitsemus Liikunta

Tieto ei ole vapaata, kun puhutaan lääkkeistä. Lääketutkimukset ovat lääketehtaiden tekemiä. Täten heillä on oikeus sensuroida lopputuloksista epämieluisa tieto. Esimerkiksi puolueetonta tutkimusta masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeiden todellisista hyödyistä ja haitoista ei ole tehty. Esimerkiksi masennuslääkkeiden tehoa ei voida todistaa, sillä serotoniinin mielialaa kohottavaa vaikutusta ei voida mitata. Sen sijaan masennuslääkkeiden käytöstä paljastuu yhä enemmän sivuvaikutuksia, eikä niistä tiedetä kuin jäävuoren huippu. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai vuonna 2011 jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.

Tätä nykyä yli miljoona suomalaista syö joko masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja/tai unilääkkeitä. Kuitenkin näiden lääkkeiden teho ja vaikuttavuus on vaatimatonta. Mielikuva lääkkeiden tehosta perustuu suureen julkaisuharhaan (publication bias). Kun lääketehtaat julkaisevat vain myönteiset tutkimustulokset, saadaan luotua mielikuva tehokkaasta lääkkeestä.

Pieni unikäsikirja

Unettomuutta voi hoitaa melatoniinilla, jolla ei ole sivuvaikutuksia, ei aiheuta riippuvuutta eikä toleranssi nouse, mutta sopivuus varmistettava, jos sairastaa epilepsiaa tai käyttää verenohennuslääkettä. Suomessa on yksi laboratorio, joka mittaa elimistön melatoniinipitoisuutta.

Suomessa on myynnissä lyhytvaikutteista (puoliintumisaika n. 5 tuntia) melatoniinia luontaistuotteena 1mg vahvuista, jota myydään apteekissa, luontaistuotekaupoissa ja ruokauppojen luontaistuotehyllyissä.

Reseptillä on saatavana lyhytvaikutteista 1mg, 3mg ja 5mg vahvuutta tablettia 100 kappaleen pakkauksessa 12-30€ riippuen apteekista (Yliopiston apteekissa on edullisin melatoniini), sekä pitkävaikutteinen Circadin 2mg, joka maksaa n. 30€ 30 kappaleen pakkaus.

Ulkomailla melatoniini on reseptivapaa luontaistuote, jota on sekä lyhyt- että pitkävaikutteisena eri vahvuuksina.

Annostus on yleensä 1-6mg illalla tunti ennen nukkumaan menoa. Melatoniini otetaan aina samaan aikaan hyvän tehon saavuttamiseksi.

Melatoniini hoitaa unettomuutta!

Luonnollisesti parempaan uneen melatoniinilla!

Kun unen päästä ei saa kiinni!

http://www.melatonin.com/

Omega3-rasvahappojen päivittäisen saannin turvaamiseksi meidän tulisi nauttia esim. rasvaista lohta (ei rehulla kasvatettua, vaan luonnossa kasvanutta) 150 g päivässä. Useimmille se on mahdotonta. Niinpä helpoin ja turvallisin tapa turvata päivittäinen omega3-rasvahappojen saanti on nauttia rasvaisen kalansyönnin lisäksi kalaöljyä."

- Tutkimusten mukaan liikunta vaikuttaa lievään masennukseen paremmin kuin lääkkeet.

Raskaassa, pitkäkestoisessa liikunnassa mielihyvähormonien eli endorfiinien eritys lisääntyy, mutta niiden vaikutus on lyhytaikainen eikä selitä liikunnan myönteistä vaikutusta mielialaan. Merkittävää on kuitenkin se, että liikunta kohottaa välittömästi vireystilaa ja lisää ainakin yhden hermosolujen välittäjäaineen, serotoniinin, määrää aivoissa.

Tutkimuksissa on osoitettu, että liikunta myös korjaa masentuneen aivoissa tapahtuneita muutoksia. Liikunta lisää hermokasvutekijöiden erittymistä ja rakentaa katkenneiden hermosolujen välille uusia yhteyksiä.

Jos ei ole aiemmin harrastanut liikuntaa, aloittaminen voi tuntua hankalalta. Silloin ystävät voivat auttaa ja innostaa.

Jos mieli on maassa, liikkeelle kannattaa lähteä varovasti. Jos rehkii heti liikaa, saa paikat helposti maitohapoille, tulee epäonnistumisen tunne ja harrastus lopahtaa alkuunsa.

Kävely luonnossa on yksinkertaisin tapa lähteä liikkeelle. Ensin voi tehdä pienen kävelylenkin. Jo se, että saa itsensä liikkeelle, saa ihmisen arvostamaan itseään enemmän.

Eläkeikäisiä liikuntaryhmät virkistävät tutkitusti jo siksikin, että niissä tapaa muita ihmisiä.

- Vähitellen liikunnan määrää voi lisätä, mutta ihmesuorituksiin ei kuitenkaan tarvitse yltää. Tärkeintä on liikunnan säännöllisyys. Riittää, että harrastaa kohtuullisen rasittavaa liikuntaa - eli että hengästyy ja hikoilee kevyesti tunnin kerrallaan kaksi kolme kertaa viikossa.

Masennustiloissa vuorokausirytmi häiriintyy helposti. Voi olla vaikea nukahtaa, uni voi olla pätkittäistä eikä aamulla jaksaisi millään nousta ylös. Myös ruokahalu voi lisääntyä, jolloin paino karkaa helposti käsistä.

Liikuntalajilla ei ole väliä. Pääasia on, että löytää itselle mieleisen lajin, jolloin liikunnasta tulee helpommin elämäntapa.

- Hermoverkkojen muotoutumisen kannalta tehokkainta saattaa kuitenkin olla sellainen liikunta, joka haastaa myös oppimaan.

Ulkona saa raitista ilmaa, mikä jo sinällään virkistää aivoja. Sääolot ovat meillä talvella usein kuitenkin sellaiset, ettei pimeässä, räntäsateessa ja liukkaalla tee mieli lenkkipolulle. Jumppa- ja kuntosali ovat silloin hyviä vaihtoehtoja, sillä sisä- ja ulkoliikunta hoitavat mieltä yhtä hyvin.

Liikunnan hyviin puoliin kuuluu tietysti myös se, että kunto kohenee ja suorituskyky paranee. Apeuden kanssa painiskelevaa ilahduttanee kuitenkin, että liikunta kohottaa mieltä nopeammin kuin kuntoa.

Silti nykyinen maailmanmeno ei kannusta liikkumaan: pienikin matka kuljetaan helposti autolla ja tietokoneen ääreen on niin helppo jämähtää. Samaan aikaan ihmetellään mielialalääkkeiden lisääntyvää käyttöä. Mitä pitäisi tehdä?

- Koululiikunnan ja nuorison liikuntakasvatuksen merkitystä pitäisi korostaa entisestään. Tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä siitä, että liikunnan vähäisyys murrosiässä ennustaa masennusta varhaisaikuisuudessa. Myös työnantajien kannattaa pitää huolta työntekijöistään ja tukea aktiivisesti työpaikkaliikuntaa.

http://jamesclear.quora.com/Natural-Happiness-The-Truth-About-Exercise-and-Depression?ref=fb

Kofeiini yliherkkyys!

Kofeiinille voi olla yliherkkä jo syntymästä asti tai tulla sille yliherkäksi myöhemmällä iällä. Kofeiinia on eniten kahvissa ja teessä. Kofeiini on piriste, joka vaikuttaa keskushermoston toimintaa kiihdyttävästi. Kofeiini vaimentaa väsymyksen tunnetta ja lisää vireyttä sekä valppautta. Kofeiinin piristävä vaikutus on hyvin yksilöllistä ja se kestää muutamasta tunnista jopa kymmeniin tunteihin kofeiinin määrästä ja henkilön aineenvaihdunnasta riippuen. Piristävän vaikutuksensa vuoksi kofeiini voi aiheuttaa unihäiriöitä.

Alla lista mahdollisista kofeiinin aiheuttamista yliherkkyysoireista, joita voi tulla riippuen kofeiini määrästä.

kiihdyttää aineenvaihduntaa
aiheuttaa sydämentykytystä
aiheuttaa vapinaa
psyykkisiä haittoja ovat muun muassa masennus, ahdistus, paniikkioireet ja paniikkihäiriö
aiheuttaa vatsavaivoja
aiheuttaa ruuansulatusvaivoja
lisää hikoilua
lisää sydämen lyöntitiheyttä
lisää virtsaamista
lisää kuivasilmäisyysoireita

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kofeiini

Tuoksuherkät koetaan häiriköiksi: Joka toinen meistä alkaa voida pahoin, väsyy tai saa päänsärkyä (paha migreenikohtaus saattaa tulla) ja muita yleisiä ruumiillisia oireita ympäristömme tavallisista tuoksuista kuten tupakansavusta, tunkkaisesta sisäilmasta, lakan, maalin, kopiokoneen, pesuaineen, pakokaasun tai työtoverin parfyymin, partaveden tai hien tuoksusta. Tällaisella herkkyydellä ei ole toistaiseksi vakiintunutta termiä. Termi tuoksuherkkyys kuvaa ilmiötä ehkä parhaiten. Kyseessä ei ole allergia, vaikka herkkyys usein sekoitetaankin siihen.

Työtehoa heikentävä tuoksu voi olla niin heikko, ettei sitä edes huomata.

Tuoksuherkkyys on perinnöllinen ominaisuus. Se on hyödyttänyt esi-isiämme varoittamalla pilaantuneesta ruoasta, villieläimistä ja muusta epätavallisesta ja mahdollisesti vaarallisesta asiasta ja taannut siten paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä. Herkkyyttä ei pystytä mittaamaan objektiivisin keinoin eikä siihen ei ole toistaiseksi käytettävissä kunnollista hoitokeinoa. Antihistamiinit auttavat usein ainakin jonkin verran, mutta aivan liian moni joutuu oireittensa voimakkuuden takia käpertymään kotinurkkiinsa uskaltamatta lähteä edes kauppaan. Työpaikat onnistutaan tavallisesti saamaan siedettävän tuoksuttomiksi mutta nipottajan ja häirikön maineelta ei suojaa mikään.

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä.

Ravinnon tiedetään vaikuttavan mm. immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne...

Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

Serotoniinista jopa 95% syntyy suolistossa, joten aivojen hoitaminen alkaa suoliston hyvinvoinnista.

Suurelta osin elintavoista aiheutuvia kansantautejamme, kuten kohonnutta verenpainetta, aikuistyypin diabetesta, kohonneita veren rasva- ja kolesteroliarvoja sekä osteoporoosia ja myös masennusta, hoidetaan pääasiassa lääkkeillä. Lääketehtaat voivat hyvin, kansa sairastaa, syö lääkkeitä ja kärsii sivuvaikutuksista. Lääkkeet eivät kuitenkaan tehoa kansantautiemme todelliseen syyhyn eli epäterveellisiin elintapoihin. Lääketieteen isä Hippokrates sanoi jo aikanaan "ruoka olkoon lääkkeesi". Miksi nykyiset terveydenhuollon ammattilaiset ovat unohtaneet tämän ikivanhan viisauden? Vuodesta toiseen intetään, että tavallinen ruoka riittää turvaamaan ravintoaineiden saannin. Monelle tavallinen ruoka on lisäainepitoisia eineksiä, keinotekoisia makeutusaineita, sokerisia muroja, valkoisia jauhoja sisältäviä leivonnaisia sekä sokeririkkaita maustettuja maitotaloustuotteita. Sellainen ruoka ei riitä. Ravintoainepuutokset ajavat ahmimaan ja sekoittavat ihmisen herkän sisäeritysjärjestelmän ja aiheuttavat sitä kautta monia vakavia riippuvuuksia. Ravintoainepuutokset altistavat sairauksille, räjäyttävät terveydenhuollon kustannukset ja katkaisevat työuran ennen aikojaan.

Proteiinit:

Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.

Syö kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja) vähintään 500 grammaa päivässä.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa korkeintaan 225 g hiilihydraattia päivässä.

Lääkepomo/tutkija paljastaa isojen lääketehtaiden todelliset motiivit!

Lääkepomo/tutkija paljastaa isojen lääketehtaiden todelliset motiivit !