Omega-3 rasvahapot purkista vai kalasta (kasvatettu vastaan villi)?

Ruotsissa on teetetty tutkimus vuonna 2008 kasvatetun lohen sisältämistä omega-3 -rasvahappojen määristä. Pitoisuudet olivat pienemmät mitä Ruotsin elintarvikevirasto ilmoittaa. Vähenemisen syyksi arvellaan muutoksia kasvatetun lohen ruokinnassa. Kirjolohille syötetään kasviksia ja viljaa, joissa on runsaasti omega-6 rasvahappoja. Seurauksena on ollut kalan omega-3:n väheneminen peräti puoleen, kun taas omega-6:n määrä on lisääntynyt.


Tilanne on siis huolestuttava ja se on rinnastettavissa tutkimusnäyttöihin vapaasti laiduntavan karjan paremmasta rasvan laadusta.



Albanyn yliopiston terveyden ja ympäristön tutkimuslaitoksen johtaja tutki kasvatettuja lohia. Miehen mukaan verkkoaltaissa kasvatettu soijalla syötetty lohi sisältää paljon luonnossa kasvanutta vähemmän myös D-vitamiina.

EPA:ta ja DHA:ta syntyy luonnossa mikrolevissä, joista ne leviävät ravintoketjuun erityisesti rasvaisiin kaloihin.



Villi (ei kasvatettu) kirjolohi, meri, filee 100 grammaa ja sen ravintoarvot keskimäärin:

EPA  365mg
DHA  1200mg
D-vitamiini   7,8µg



2009  Lohi on muuttunut muutamassa vuodessa luksustuotteesta arkiruuaksi. Muutosta on vauhdittanut norjalainen lohiteollisuus, joka myy viljeltyä lohta edulliseen hintaan. Yli puolet maailmalla syötävästä viljellystä lohesta tulee Norjasta, ja taustalla pyörii iso markkinointikoneisto. Norjalaisten viesti on yksinkertainen: viljellyn lohen syöminen ratkaisee maapallon liikakalastuksen. Norja toivookin voivansa kaksinkertaistaa tuotantonsa.

Mutta voiko viljeltyä kalaa syödä hyvällä omatunnolla? Lohi on petokala, ja myös viljelty lohi tarvitsee runsaasti jauhettua kalaa ja kalaöljyä kasvaakseen. On arvioitu, että yhden lohikilon tuottamiseen kuluu kaksi ja puoli kiloa kalarehua. Näin myös lohenkasvatus vauhdittaa liikakalastusta: kolmannes maailmalla pyydetystä kalasta menee suoraan kalajauhoksi.
http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/lohi




2009  Kalastuksen loppu? (The End of the line? Britannia 2009) kertoo tuhoisasta ylikalastuksesta, joka uhkaa merien kalakantoja. Mikäli kalastusta ei merkittävästi vähennetä, loppuvat kalat vuoteen 2048 mennessä, ennustavat tutkijat. Esimerkkinä he käyttävät turskaa, joka on jo monin paikoin hävinnyt.

Kuvittele meri ilman kaloja. Kuvittele ateriat ilman kalavaihtoehtoja. Ajattele globaaleja seurauksia. Ylikalastus uhkaa merien kalakantoja, ja uhkana on kalaton tulevaisuus. Tärkeässä dokumentissa valaistaan ylikalastuksen vaikutuksia.

Tonnikalaa uhkaa häviäminen länsimaissa kasvaneen sushin kysynnän vuoksi. Meduusat puolestaan ovat lisääntyneet hälyttävästi. Kalaravinnon puute johtaisi myös massiiviseen nälänhätään. Tutkiva toimittaja Charles Clover kohtaa dokumentissa poliitikkoja ja julkkisravintoloitsijoita, jotka eivät tunnu piittaavan aiheuttamastaan vahingosta. Cloverin seuranaan on entinen tonnikalafarmari Roberto Mielgo, joka yrittää nykyisin taistella ylikalastusta vastaan.

Dokumentissa matkustetaan Gibraltarin rannoilta aina Alaskaan ja Tokion kalamarkkinoille asti, tavataan huippututkijoita, alkuperäiskalastajia sekä kalastusviranomaisia. Tutkijat ovat ennustaneet, että nykyisellä tahdilla kalat loppuvat vuoteen 2048 mennessä. 1990-luvun alussa kasvanut turskan kysyntä johti Newfoundlandissa yhden maailman runsaimmista turskakannoista hävitykseen. Huipputeknologialla varustellut kalastusalukset eivät jätä kalaparville juuri selviytymisen mahdollisuuksia, ja kalankasvatuskin on osoittautunut myytiksi kantojen pelastajana. Jotain tulisi tehdä ja äkkiä kalastuksen rajoittamiseksi.

Globaali kalateollisuus reagoi hitaasti uhkaavaan katastrofiin, kuluttajat eivät ole tarpeeksi tietoisia uhanalaisista lajeista, laiton kalastus rehottaa, eivätkä poliitikot ole kiinnostuneita kala-asiasta. Dokumentti ehdottaa, että kuluttajia tulisi valistaa enemmän ja meriä pitäisi rauhoittaa.
http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/kalastuksen_loppu




2010
  Useat ruotsalaiset kalastajat ovat siirtyneet omilta rannoiltaan Afrikan rannikolle, missä he pyytävät kalaa miehitetyn Länsi-Saharan vesiltä. Kala ei päädy paikalliselle väestölle vaan pohjoismaihin omega-3-tabletteina, kertoo Ruotsin TV:n Uppdrag granskning -ohjelma.

Ohjelman tietojen mukaan monet ruotsalaiset kalastajat ovat myyneet Ruotsin kalastusoikeutensa pois. He ovat rekisteröineet aluksensa EU:n ulkopuolelle ja kalastavat nyt Marokon miehittämän Länsi-Saharan rannikolla.
 
Tehokkaat kalastusalukset saavat saaliikseen jopa 600 tonnia kalaa päivässä. Toimittajien haastattelemat kalastajat vakuuttavat, että kala päätyy paikallisille kuluttajille joko tuoretavarana tai säilykkeinä.
 
Kun toimittajat seurasivat kalojen matkaa, todellisuus paljastui toisenlaiseksi. Kalat vietiin Länsi-Saharan pääkaupungissa toimivaan norjalaisomisteiseen KB Fish -yritykseen. Siellä kaloista puristettiin omega-3-öljyä, joka laivattiin Norjaan ja edelleen muiden Pohjoismaiden terveyskauppoihin.
 
Ohjelman mukaan kalastajien toiminta herättää eettisiä kysymyksiä. Kalastajat toimivat miehitetyn maan vesialueella. Huomattava osa alueen asukkaista on edelleen pakolaisina.
 
Kalastajat voisivat myös myydä kalansa paikallisille toimijoille. YK:n maatalousjärjestö FAO on laskenut, että Afrikassa on 250 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät ravintopulasta. Heille suuri kalansaalis olisi hyvä uutinen.
 
Kalaöljypillereiden valmistaminen vaatii myös valtavasti raaka-ainetta. Yhden kalaöljykapselipurkin täyttäminen vaatii 600 sardiinia.
 
Terveysvaikutteisten omega-3-tuotteiden kysyntä on länsimaissa räjähdysmäisessä kasvussa.
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/03/lansi-saharan_pakolaisten_ruokaa_myydaan_pohjoismaihin_terveystuotteina_1518961.html




2010  Omega-3 on ihmiselle välttämätön rasvahappo, jolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä. Ruotsin TVn Uppdrag Granskning –ohjelma lähti selvittämään, mistä on peräisin omega-3 tablettien ihmeitä tekevä kalaöljy. ”Perusta ja Chilestä”, sanoo ruotsalaisen Cederroth-yhtiön myyntijohtaja.”Niihin sekoitetaan kalaöljyä Marokosta”, sanoo kalaöljyä valmistavan norjalaisen Napro Pharman edustaja.
http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/kalansaaliita_saharasta



2010  Norjalaista lohta Chilestä (Salmonopoly, Saksa 2010) paljastaa karuja totuuksia maailman suurimman kalanviljely-yrityksen Marine Harvestin toiminnasta. Konserni istuttaa vuodessa jopa 100 miljoonaa lohta, ja se palvelee kuluttajia ympäri maailmaa.

Marine Harvestin johtaja John Fredriksen on yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, ja hän kutsuu itseään sekä toimintaansa vihreäksi, kestäväksi ja läpinäkyväksi. Totuus tuntuu kuitenkin olevan hieman toinen. Marine Harvest on sijoittanut kalafarmejaan muun muassa Chileen, jossa ympäristölainsäädäntö on lepsua. Kaikki mikä on kiellettyä Euroopassa, on Chilessä sallittua.

Puolentoista vuoden kasvattamisen jälkeen lohi on kemikaaleja täyteen ladattu tuote, joka tuhoaa merta monin tavoin. Lisäksi Marine Harvest on sopinut WWF:n kanssa, että lahjoittaessaan 100 000 euroa vuodessa järjestölle, saa se käyttää WWF:n logoa mainonnassaan.
http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/norjalaista_lohta_chilesta



Turun Sanomat 2.1.2011 Norjalaisen kassilohen kasvatus!

Rehukalana käytetään esim. silliä, villakuoretta, tuulenkaloja ja ihmiselle soveltumattomia turskalajeja. Rehukalojen kannat eivät ole vahvoja ja kaloja ylikalastetaan. Rehuksi päätyvät myös linjastolla tainnutettujen lohien sisälmykset. Kalan osuus rehussa on alle 20%. Loput rehusta tulee kasveista, pavuista, soijasta (GM), auringonkukasta ja rypsistä, joka ei ole lajin tyypillistä ruokaa.
Lisäksi kaloja rokotetaan ja niille syötetään antibiootteja. Lohenviljelyssä käytetään myös vaarallisia kemikaaleja.

Kassikalan ravintoarvot ovat huomattavasti (Omega-3 rasvahapot ja D-vitamiini) alhaisemmat kuin villissä kalassa.

Luonnonkalassa poikasten ruokavalio koostuu pääasiassa erilaisista selkärangattomista. Tähän ravintoon lisänä 1–2 vuoden jälkeen tulevat mäti ja kalanpoikaset. Mereen saavuttuaan nuori lohi täyttää itseään aluksi pikkukaloilla ja äyriäisillä, mutta pian kalat täyttävät koko ruokavalion. Itämeressä lohen pääasiallista saalista ovat kuore ja kilohaili.

Viljelty lohi saa punaisen värinsä rehuun lisätystä astaksantiini-pigmentistä (tuotetaan synteettisesti petrokemikaaleista).
http://www.raikasweb.com/mika-ihmeen-astaksantiini



Eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA) syntyy luonnossa mikrolevissä, joista ne leviävät ravintoketjuun erityisesti rasvaisiin kaloihin.



Suomessa kasvatetaan kirjolohta, kuhaa, siikaa ja taimenta.

Ruokakaupoissa ei ole saatavana villinä lohta, siikaa, taimenta tai nieriää, vaan se on aina kasvatettua, kuten on myös Norjan lohi.

Ainoastaan kalastajilta (myös torin ja kauppahallin kalakauppiailta vaihtelevasti) saa lohta, kuhaa tai siikaa villinä, mutta tämä pitää varmistaa kysymällä, koska hintalapuissa tätä tietoa harvoin on.



Lisäravinteiden kalaöljyjen laatu!







Kalanrehu kallistuu - kalat opetetaan kasvissyöjiksi!



Kalatiskeillä voi pian myydä lihaluujauholla ruokittua kalaa!



Norjassa heräsi huoli lohensyönnin vaikutuksista sikiölle!




Lisätietoa luonnon lohen ja viljellyn eroista löytyy Puresalmon -sivustolta!
http://puresalmon.org/



Siika kasvaa ruuaksi ja biojätteillä liikkuvat autot -case Sybimar
http://ruoka.ts.fi/makuseutu/siika-kasvaa-ruuaksi-ja-biojatteilla-liikkuvat-autot-case-sybimar/



WWF:n kuluttajan kalaopas
http://wwf.fi/kalaopas/




2014  Norjalaisessa kasvatetussa lohessa voi nykyisin olla paljon enemmän torjunta-aineita kuin aikaisemmin. EU:ssa on nimittäin hyväksytty viime vuoden puolela direktiivi, jonka mukaan kalanrehu saa sisältää kymmenkertaisen määrän endosulfaani-nimistä torjunta-ainetta aikaisempaan verrattuna. Uusi raja-arvo 0,05 mg/kg, kun vanha oli 0,005 mg/kg rehua.

Bergenin yliopiston tutkijan Jérôme Ruzzinin mukaan ympäristömyrkkyjen määrä viljellyssä lohessa on niin korkea, että erityisesti raskaana olevien ja pienten lasten tulee syödä viljeltyä lohta niin vähän kuin mahdollista. Mutta myös muiden pitää kiinnittää asiaan huomiota.

http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2014/04/norjalainen-lohi-talous-terveyden-edelle.html





2014  Antibioottilohta?


Kaloja rokotetaan ja niille syötetään antibiootteja. Suomessa viljellyille kaloille annetaan huomattavasti enemmän antibiootteja kuin Ruotsissa tai Norjassa viljellyille.

Jos on pakko syödä lohta, lue tästä mitä kala-asiantuntija Jasper Pääkkönen suosittelee:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/jasper-paakkonen-jos-pakko-syoda-lohta-syokaa-luomua/?shared=22717-13277b24




2015  Suomessa kaksikolmasosaa syötävästä kalasta on kasvatettua. Kotimaisesta kalasta kolmasosa on kasvatettua.

Villin kalan terveysvaikutukset suhteessa viljeltyyn:

• Villissä kalassa korkeampi omega-3-pitoisuus sekä enemmän hivenaineita ja vitamiineja
• Villissä kalassa on vähemmän heikkolaatuisia rasvayhdisteitä
• Viljellystä kalasta on löytynyt antibiootteja, hormoneja, PCB:tä, neurotoksiineja, torjunta-aineita ja muita myrkkyjä
• Villissä kalassa saattaa olla enemmän elohopeaa kuin viljellyssä kalassa




KOTIMAA 29.4.2015 STT

Kotoisen muikun rasvakoostumus tekee siitä mainiota ravintoa, selviää Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta.

Eri eläinplanktonryhmien rasvahappokoostumuksella on merkittäviä eroja, mikä näkyy myös niitä syövien kalojen rasvahapoissa.

Muikku kerryttää hyvin näitä ravinnosta peräisin olevia rasvahappoja, erityisesti DHA:ta, jonka osuus on muikussa 20–40 prosenttia kaikista rasvahapoista. Tämä tekee siitä rasvakoostumukseltaan erinomaista ravintoa ihmisille. Voidaan puhua oikeasta superfoodista, sanoo tutkimusta johtanut dosentti Paula Kankaala Itä-Suomen yliopistosta.

DHA on monityydyttämätön rasvahappo, jota kalat tarvitsevat kasvuun ja lisääntymiseen sekä aivojen ja silmien kehitykseen.

Pienissä järvissä vesikirput ovat tärkein eläinplanktonryhmä, suurissa järvissä hankajalkaisten osuus on suurempi. Juuri hankajalkaiset sisältävät paljon DHA-rasvahappoa.




2015  Lohiviljely, kärjessä Norjalainen, on yksi merkittävimmistä uhista villilohikannalle. Nämä mainitut lohitäit ovat vain pieni osa murhetta. Rehunjätteet, uloste, lääkkeet ja bakteerit leviävät villiin kalakantaan. Näitä pikkumunia, kun sitten jaetaan maailmalle, syntyy Chilen kaltaisia ekosysteemiä lamauttavia katastrofeja, joista tietenkin Norja hyötyy, kun lohen vienti kasvaa. Norja on myös ollut maa, joka on ajanut endosulfaanimäärän nostoa kalassa, ja onnistunut siinä. Ja tietenkin lobbaamisessa käytettiin kahdesta tutkimuksesta itselleen sopivaa. Tätä EU:ssa ja jopa Norjassakin kiellettyä torjunta-ainetta kun käytetään sallitusti maissa, joista Norjalaiset kalarehunsa ostavat.

Olivatpa iloiset norjalaiset businessmiehet miten "auttamassa evoluutiota", niin ei tämä kala kauppakassiini löydä.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1450765763351

_________________________________________________________________________________________________________________________________


Kalan Omega-3 rasvahapot!

DHA (Dokosaheksaeenihappo), on pitkäketjuinen Omega-3-rasvahappo, joka on elimistölle välttämätön. DHA:a saa rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kalaöljystä sekä mikro- ja/tai merilevävalmisteesta.

EPA (Eikosapentaeenihappo), on pitkäketjuinen Omega-3-rasvahappo, joka on elimistölle välttämätön. EPA:a saa rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kalaöljystä sekä mikro- ja/tai merilevävalmisteesta.


Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta n. 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä. Verikokeiden perusteella useiden suomalaisten Omega-6 ja Omega-3 rasvahappojen suhde on 20:1, siis voimakkaasti tulehdusta lisäävä. Optimaalinen olisi 2:1.


Omega-3 rasvahapot ovat välttämättömiä keskushermostolle, aivoille, kokonaisterveydelle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Ne vaikuttavat sydämen, ihon, verisuonien, aivojen, kudosten, elinten, rauhasten – itse asiassa, jokaisen solun toimintaan. Ne ovat mm. osa solukalvon rakennetta ja pitävät solukalvon joustavana ja estävät haitallisia aineita pääsemästä solun sisään. Solukalvon toimiessaan normaalisti solu laskee ulos “kuona-aineet” ja pitää sisällään tarvittavan määrän nestettä sekä ravintoaineita toimiakseen hyvin. Mikäli solukalvo ei toimi optimaalisesti se estää soluja kommunikoimasta keskenään. Tämä altistaa sairauksille, hidastuneelle paranemiselle, tulehduksille ja vaikuttaa jopa geenien toimintaan.



Kalan Omega-3 rasvahappoja (EPA ja DHA)  pidetään tutkimusten mukaan kiistattomasti terveyttä edistävänä. PubMed - tietokannassa löytyy tällä hetkellä yli 20 000 tutkimusta ko. aiheesta.



Omega-3-rasvahappojen vaikutusta masennuksen hoidossa on tutkittu tieteellisissä kaksoissokkokokeissa jo yli 10 vuotta. Eri maista julkaistut tutkimukset ja tapausselostukset viittaavat siihen, että Omega-3-rasvahapot ovat antidepressiivisiä ja antipsykoottisia. Villiä kalaa vähintään 4 kertaa viikossa olisi hyvä valinta, mutta jos ei syö riittävästi kalaa, niin ravintolisänä täytyy syödä laadukasta Omega-3 valmistetta.



Kalan Omega-3-rasvahapot masennuksen ehkäisyn ja hoidon tukena!
http://www.tohtori.fi/?page=4690561&id=2833483


Kalan Omega-3-rasvahapot vähentävät kuolleisuutta enemmän kuin statiinit!
http://archinte.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=486503



"Alpha Omega Trialissa pieniannoksinen kalaöljy (yhteensä 400 mg EPA:a ja DHA:ta) ja 2 grammaa alfalinoleenihappoa PUOLITTI sydäntapausten määrän niillä sydänpotilailla, jotka EIVÄT käyttäneet statiinilääkitystä (HR 0.46). Statiinilääkitystä käyttäneillä omega-3-rasvoista EI ollut hyötyä tässä tutkimuksessa. Se herättääkin kysymyksen, tulisiko sydänpotilaiden käyttää mieluummin kalaöljyjä ja alfalinoleenihappoa kuin statiineja. Kiinnostavaa tuloksissa on myös se, että pieniannoksinen kalaöljy ei auttanut yksin, eikä myöskään alfalinoleenihappo, vaan tarvittiin molempia."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22301766


"Tutkimusten mukaan juuri EPA ja DHA ovat merkityksellisimpiä omega3-rasvahappoja terveydellemme. Kalaöljystä saatavat EPA ja DHA parantavat mm. hedelmällisyyttä, edesauttavat sikiön, sekä kasvavien lasten aivojen ja silmien normaalia kehitystä, ylläpitävät parempaa keskittymis- ja oppimiskykyä niin lapsilla kuin aikuisillakin, alentavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, alentavat korkeaa verenpainetta, ehkäisevät rytmihäiriöitä, ennaltaehkäisevät astmaa ja allergioita, sekä lievittävät niiden oireita, helpottavat reumaattisen niveltulehduksen oireita. EPA ja DHA vähentävät kroonista tulehdusprosessia elimistössä, jolloin niillä on ennaltaehkäisevä vaikutus kaikkiin kroonisiin tulehdussairauksiin.

Omega3-rasvahappojen päivittäisen saannin turvaamiseksi meidän tulisi nauttia esim. rasvaista lohta (ei rehulla kasvatettua, vaan luonnossa kasvanutta) 150 g päivässä. Useimmille se on mahdotonta. Niinpä helpoin ja turvallisin tapa turvata päivittäinen omega3-rasvahappojen saanti on nauttia rasvaisen kalansyönnin lisäksi kalaöljyä."

http://www.amplia.fi/?x103997=143629


Tähän saakka yleinen käsitys on ollut, että kalaöljyt lisäisivät verenvuotoriskiä. Uuden tieteellisen katsausartikkelin mukaan ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että näin olisi. Sen mukaan kalaöljyillä on veritulppia vähentävää vaikutusta mutta ne eivät kuitenkaan lisää verenvuotojen riskiä. Kalaöljyt päinvastoin usein parantavat hoitotulosta.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24472372


Omega-3-rasvahapoilla on paljon hyödyllistä vaikutusta aivotoimintaan sikiöstä vaariin. Uudessa kontrolloidussa tutkimuksessa selvitettiin sitä, voiko omega-3-rasvahappolisä vähentää epäsosiaalista käytöstä 8-16-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.

Kuusi kuukautta kestäneessä ja kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa havaittiin, että omega-3-rasvahapot vähensivät vanhempien arvion mukaan lasten ja nuorten epäsosiaalista ja aggressiivista käytöstä 42 prosentilla ja masennusta 68 prosentilla kuusi kuukautta hoitojakson jälkeen arvioituna. Mikä mielenkiintoista, myös omega-3-rasvahappoja saaneiden lasten ja nuorten vanhempien epäsosiaalinen käytös parani, mikä selittynee sillä, että vanhempien stressi väheni lasten käyttäytymisen helpotuttua.

Tutkimuksessa käytetty omega-3-rasvahappolisä sisälsi pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja yhteensä 600 milligrammaa ja lisäksi 400 milligrammaa alfalinoleenihappoa.
https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/512743025536606



Kalaöljy ja sen omega-3 ovat nyt suuren kiinnostuksen kohteena myös koululääketieteessä. Kalaöljyn omega-3-rasvahapot lisättiin keväällä 2009 Suomessa ja muualla EU:ssa veren rasvahäiriöiden (dyslipidemioiden) Käypä hoito -suosituksiin, joiden mukaan lääkäreiden tulee hoitaa potilaitaan. Tutkimusten mukaan kalaöljyn (mutta ei kasviöljyn) omega-3:t pitävät yllä ja parantavat kuntoa, sydän- ja verisuoniterveyttä, aivotoimintoja, mielialaa ja ehkäisevät reumatauteja, astmaa, masennusta ja jopa syöpää. Onko enää mitään, mihin omega-3:t eivät kykenisi?
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=190



Uuden kontrolloidun tutkimuksen mukaan kalaöljyt vähentävät tulehdusta ja suojaavat sydämen toimintaa potilailla, jotka ovat äskettäin selvinneet sydänkohtauksesta. Tutkittavat käyttivät suuriannoksista kalaöljylisää kuuden kuukauden ajan sydänkohtauksen jälkeen. Kalaöljyä käyttäneiden sydämen toiminta parani lumevalmisteeseen verrattuna. Lisäksi kalaöljyä käyttäneillä havaittiin vähemmän fibroosia eli sydänkudoksen arpeutumista.
https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/610992232378351

_________________________________________________________________________________________________________________________________


Kasviöljyjen rasvahapot!

_________________________________________________________________________________________________________________________________


  Tärkeä D-vitamiini!

_________________________________________________________________________________________________________________________________

  Ravinnon merkitys!

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Ravinteet purkista vai lautaselta?
_________________________________________________________________________________________________________________________________


Puolueetonta luettavaa terveydestä ja ravinnosta:

Lääkäri Antti Heikkilä
Lääkäri Matti Tolonen
Lääkäri Olli Sovijärvi (tuplaklikkaamalla podcastia saat ohjelmasisällön esille)
Paleoradio (
klikkaamalla podcastia saat ohjelmasisällön esille)
Sami Sundvik
RaikasWeb
Turpaduunari  (puolueetonta terveys- ja kulttuuriviestintää koko Suomen kansalle!)
Ravitsemus ja terveys
Suomen Terveysravinto
Luontaisnetti
Terveyden Tukipilarit (Paula Heinonen)
Safkatutka