Suomalainen terveys/ravitsemuspolitiikka!

Ihmiset ovat kautta ihmiskunnan historian syöneet luonnon tarjoamaa ruokaa eli eläimiä, eläinrasvoja, luonnollisia rasvoja, kaloja, kasviksia, juureksia, vihanneksia, pähkinöitä, siemeniä, hedelmiä, marjoja jne...

Ja saaneet auringosta D-vitamiinin, joka on D-vitamiinin lähde ihmiselle. Ihminen on syntyjään päiväntasaajalta, jossa tämä on mahdollista läpi vuoden. Meitä ei ole luotu, emmekä ole sopeutuneet asumaan täällä pimeässä ja kylmässä pohjolassa, jossa asutusta on ollut vasta n. 10 000 vuotta.

Mutta jahka meille tuli Pekka Puska THL:n pääjohtajaksi, niin hän päätti työryhmänsä kanssa (Pohjois-Karjala projekti), jotta luonnollinen rasva lihottaa, nostaa huonoa eli LDL-kolesterolia, aiheuttaa mm. sydän- ja verisuonitauteja sekä aiheuttaa ennenaikaisen kuoleman suurilla terveyskustannuksilla, vaikka verisuonien tukkeutuminen johtuu pääosin  kalsiumista.


Veren kolesteroliarvo ei ole sydäntaudin syytekijä, eikä veren kolesterolipitoisuus ennusta sydäninfarktin riskiä, eikä sydäninfarktikuolleisuutta. Sepelvaltimotauti on infektio- ja tulehdustauti. Nykyisen käsityksen mukaan veren suurentunut kolesteroliarvo on elimistön tulehdustilan, hapetusstressin ja endotoksemian patofysiologinen seuraus. Se heijastaa kolesterolin säätelyn eli homeostaasin häiriötä.

Maksa valmistaa kolesterolia, syöty kolesteroli (joka siis ei ole rasva vaan alkoholi) ei juurikaan nosta veren kolesterolipitoisuutta. Kolesteroli on elimistön korjausaine ja tärkeää jo pelkästään siksi. Sitä on solukalvoissa sekä aivoissa runsaasti. Verisuonista kolesterolia löytyy koska se on paikkaamassa tulehtuneen verisuonen vauriota.


Käsitys kovien rasvojen haitallisuudesta sai alkunsa n. 60 vuotta sitten Amerikkalaisen Ancel Keysin kolesterolitutkimuksesta. Siihen oli poimittu mukaan ne seitsemän maata, joiden sydäntauti- ja kolesterolitilastot sopivat oletukseen korkean kolesterolin ja sydäntautien yhteydestä. Tarjolla olisi kuitenkin ollut monia maita, joiden tilastot eivät näytä yhteyttä rasvojen ja sairauksien välillä.

Suomessa taas Pohjois-Karjala-projektia on pidetty kiistattomana todisteena tyydyttyneiden rasvojen haitallisuudesta. Projekti oli 1970-90-luvuilla toteutettu terveysvalistuskampanja, jossa suositeltiin vaihtamaan kovat rasvat pehmeisiin kasviöljyihin ja margariiniin. Kampanjan aikana sydänkuolleisuus laski Pohjois-Karjalassa, mutta samaan aikaan sydänsairaudet vähenivät muuallakin. Muutos parempaan sydäntaudeissa alkoi kaikissa länsimaissa Amerikkaa myöten. Tämä positiivinen muutos johtui yleisestä elintason noususta kaikkialla. Väestö alkoi muuttaa nopeassa tahdissa maaseudulta kaupunkeihin. Perinteisten lanttujen, perunoiden ja porkkanoiden lisäksi ulkomailta alkoi tulla tuontihedelmiä ja vihanneksia; ravinto monipuolistui. Työ muuttui fyysisesti kevyemmäksi, sotien jälkeinen stressi ja aliravitsemus väheni. Tupakointi vähentyi. Tupakkaa aletiin polttamaan ulkona, kun ennen sitä tupakoitiin sisällä, jolloin sille altistuivat koko perhe. Näiden faktojen valossa eläinrasvoilla pelottelulle ei ole perusteita. Valitettavan monet auktoriteet vain eivät ole seuranneet uusimpia tutkimuksia, vaan ovat jumiutuneet vanhoihin suosituksiin.


55 vuotta sitten talvella Pohjois-Karjalan Ilomantsin metsurien kolesteroliarvo oli 50% suurempi kuin kesällä. Sitä vastoin tyydyttyneen rasvan saanti oli sama talvella ja kesällä. Jatkotutkimuksissa todettiin, että talvella suurentunut kolesterolipitoisuus liittyi elimistön krooniseen tulehdustilaan.

Metsureiden työ oli erittäin raskasta. Kovassa pakkasessa tehtiin töitä vähissä vaatteissa käsisahoilla ja ensimmäiset moottorisahatkin painoivat 24kg, kun tänäpäivänä ne painavat alle 4kg. Raskas työ kovassa pakkasessa on sydämmen katala kaveri.

Pohjois-Karjalan metsurien suuri sydäntautikuolleisuus johtui elimistön kroonisesta tulehdustilasta. Metsurit ja muut Pohjois-Karjalan miehet eivät menehtyneet liialliseen tyydyttyneen eläinrasvan saantiin, eikä myöskään korkeaan kolesteroliin.

Metsurien tulehdustilaa selittivät mm. D-vitamiinin puute, runsas tupakointi ja vähäinen anti-inflammatoristen antioksidanttien saanti vihanneksista, kasviksista ja marjoista sekä ravinnon tulehdustekijät. Esimerkiksi tupakointi aktivoi tulehdussolut erittämään tulehduksen välittäjäaineita ja LDL:n hapettajia, happiradikaaleja.

Metsurien ruoka ja juoma sisälsi runsaasti tulehdussoluja ja verihiutaleita aktivoivia, sytotoksisia ja kemotaktisia rasvoja ja proteiineja. Eniten tulehdustekijöitä löytyi kuparipannussa keitetystä pannukahvista. Elimistön tulehdustilan sammuttaminen pienentää LDL-kolesterolia ja suurentaa HDL-kolesterolia. Samalla myös LDL:n hapettuminen ja ilmiö nimeltään sokeroituminen (glykaatio) vähentyy.

Pannukahvi sisälsi runsaasti tulehdussoluja aktiovoivia yhdisteitä, joista tärkeimpiä olivat erilaiset glykotoksiinit eli AGE-tuotteet ja aldehydit, kuten esimerkiksi metyyliglyoksaali, akryyliamidi, malondialdehydi ja 4-hydroksinonenaali.

Lisäksi lehmien kesämaito ja kesävoi olivat vielä 1970-luvulla huomattavasti terveellisempää kuin talvimaito ja talvivoi. Tuoretta ruohoa syövien lehmien kesämaito sisälsi enemmän omega-3 -rasvahappoja ja tulehdusta estäviä antioksidantteja, kun sitä vastoin talvimaito sisälsi enemmän haitallista hapettunutta rasvaa, johtuen homehtuneesta ja huonolaatuisesta rehusta, joka sairastutti lehmät tulehdustauteihin (utaretulehdus ja tulehduksellinen rasvamaksa sekä lihasten rappeutuminen) ja sitä kautta huononsi maidon laatua.

Viljan ja heinän kuivaus- ja säilöntämenetelmät ovat parantuneet merkittävästi viimeisten 40 vuoden aikana.

Tänä päivänä laitumella tuoretta ruohoa ja apilaa syövien luomulehmien maito on terveellisempää, kuin talvella runsaasti väkirehua syövien lehmien maito.


Verisuonissa on vähäisen tulehduksen ja kolesterolin lisäksi huomattavan paljon kalkkia, verisuonet kalkkeutuvat. Tukkeava valtimotauti (valtimokovetustauti, sepelvaltimotauti, ateroskleroosi, atherosclerosis, atherothrombosis) on valtimoiden yleissairaus. Suonten seinämiin kerääntyy kolesterolia ja kalkkia aiheuttaen verisuonen seinämän paksuuntumisen (oireeton tauti) ja lopulta sen ahtautumisen tai tukkeutumisen kokonaan. Plakki koostuu pääosin kalkista. Jos valtimotaudin ja rasvaisen ruoan välillä ei ole yhteyttä (vaikka tätä on virheellisesti väitetty viimeiset 50 vuotta), se asia pitää myöntää virheeksi ja tehdä sen mukainen korjausliike ravitsemusvalistukseen. Tottakai osutaan arkaan kohtaan, jos terveysviranomaistemme työ mitätöidään. Kuka meistä haluaisi elää sen kauheuden kanssa, että elämäntyösi tutkijana ja terveysvalistajana mitätöidään?


WHO:n listauksen mukaan suurin yksittäinen tappaja maailmassa on iskeeminen sydänsairaus eli käytännössä sepelvaltimotauti. Tautiin kuoli 7,4 miljoonaa ihmistä, mikä on enemmän kuin mitä on asukasluku Bulgariassa. Seuraavaksi vaarallisimpia yksittäisiä tappajia ovat aivohalvaus sekä keuhkosairaudet. Aidsiin, ripuliin ja kakkostyypin diabetekseen kuolee kuhunkin noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Lähes yhtä moni menettää henkensä liikenteessä.

Näin on siis yksittäisten tautien osalta. Jos tauteja niputtaa laajemmin yhteen, ihmiselle tuhoisimpia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, syövät sekä tartuntataudit. Näihin meistä kuolee valtaosa.



Ikääntyessään verisuonet tukkeutuvat kalkista. Ja tämä kalkkeutuminen alkaa jo varhaisnuoruudessa, jos on väärät elintavat. Kalkkeutuminen nostaa myös verenpainetta.


Rasvasta on tehty pelottava peikko. Kolesterolilla, niin hyvällä kuin "pahallakin" on suuri joukko elintärkeitä tehtäviä kehossamme. Ei ole olemassa yhtäkään tutkimusta, joka osoittaisi voin ja muun maaeläinrasvan aiheuttavan sepelvaltimotautia ja sydänkuolemia. Kolesteroliarvot vaihtelevat vuodenaikojen, auringonvalon, kuukautiskierron, kilpirauhasen toiminnan (mikäli kilpirauhanen toimii laiskasti, kolesteroliarvot nousevat), stressitason, liikunnan, ylipainon, tupakoinnin, muiden sairauksien sekä elimistön kroonisen tulehdusasteen (tähän vaikuttaa ravinto) mukaan jne. Edellä mainitut seikat vaikuttavat usein paljon enemmän kolesteroliarvoihin kuin pelkkä ruokavalio.



Pohjois-Karjala projektista on annettu virheellisesti kuva, että vain eläinrasva oli syyllinen, jonka takia syömme ittemme hengiltä margariinilla ja muilla prosessoiduilla mömmörasvoilla, vaikka todellisuudessa Pohjois-Karjala projektissa tehtiin paljon muutoksia. Näitä muutoksia tehtiin koko Euroopassa Yhdysvaltoja myöten ja ihmiset tervehtyivät. Näistä muista muutoksista on vaiettu tähän päivään asti ja vaietaan edelleen?

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Sisällysluettelo!

Terveelliset eläinrasvat!
Kasviöljyjen rasvahapot ja prosessoitu kasviöljy!
Suolistosairaudet ovat uusi kansantautimme!
Kolesteroli ja sen lääkitseminen!
Ravinnon merkitys!

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Terveelliset eläinrasvat!


Suomessakin on syöty tuhansia vuosia eläinrasvaa ja lihaa. Sen sijaan rypsiä (entinen lamppuöljy) on käytetty ravinnoksi vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Vaikka kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet eläinrasvojen hyödyt ja kasviöljyjen haitat terveydelle, käydään Suomessa edelleen sotaa rasvan koostumuksesta, ja lapsille tarjotaan kaikkialla rankasti prosessoituja kasviöljyjä.

Mikä rasva kovettuu +37 asteessa (ihmisen ruumiinlämpötila)?

Yleinen käsitys on, että tyydyttyneet eli ns. kovat rasvat aiheuttaisivat sydän- ja verisuonitauteja. Vuonna 2014 tehty laaja meta-analyysi ei tue tätä olettamusta. Kyseistä tutkimusta edeltävät systemaattiset selvitykset ovat myös osoittaneet, että tyydyttyneen rasvan ja sydäntautien välillä ei ole syy-seuraussuhdetta.

Rasvat on välttämättömiä ravintoaineita. Sokerit eivät. Rasvoja tarvitaan mm. solukalvojen rakennusaineiksi ja hormonien lähtöaineiksi. Aivot muodostuvat 60 prosenttisesti rasvasta ja niiden toimivuus on sidoksissa rasvojen saantiin. Elimistön kolesterolista 25 % on aivoissa, sillä aivot käyttävät näitä lipoproteiineja signaalinvälityksessä. Alhaiset kolesterolitasot johtavat dementiaan ja Alzheimeriin.

Luonnolliset ja eläinperäiset rasvat soveltuvat ihmisille hyvin, koska evoluution aikana elimistö on kehittynyt hyväksikäyttämään niitä. Teollisten rasvojen (margariinit, kasvirasvakermat jne...) molekyylirakenne on sellainen, että solukalvot jäävät heikoiksi ja verenkierron patogeenit läpäisevät solukalvon aiheuttaen tulehdusreaktion.
Muistihäiriöt ovat teollisen rasvan syömisen yksi sivuvaikutus. Tämä kaikki löytyy kymmenistä laajoista tutkimuksista, joita kansainvälinen tiedeyhteisö on julkaissut.

Tyydyttynyttä rasvaa ja erityisesti voissa esiintyviä rasvahappoja tarvitaan elimistössä muun muassa solukalvojen ja sydämen normaaliin toimintaan, kalsiumin kuljettamiseen luihin ja hormoonituotantoon.

Rasvasodassa Suomi alkaa olemaan viimeinen vastarannan kiiski. Tyydyttyneet, siis kovat eläinrasvat eivät aiheuta sydän- ja verisuonitauteja, vaan pikemminkin ehkäisevät niitä. Tätä tukevaa aineistoa on nykyisin kirjastollinen.

Suomalaiset viranomaiset vetoavat edelleen 1970-luvulta peräisin olevaan Ancel Keysin 7 maan tutkimukseen, joka on kumottu useissa yhteyksissä aikapäiviä sitten. Se on virheellinen ja valheellinen tutkimus, joka lobattiin elintarviketeollisuuden avustuksella ravintosuosituksiin USA:ssa ja sittemmin muissa länsimaissa. Menneet virheet on kumottava.

Maailman arvostetuimpiin ravitsemustutkijoihin lukeutuvat Frank Hu ja Donald Strauss julkaisivat The American Journal of Clinical Nutrition- lehdessä koosteen eli meta-analyysin 21 laadukkaasta tutkimuksesta, joissa oli seurattu kovan eli tyydyttyneen rasvan yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Yhteenvedon aineistossa oli mukana lähes 350 000 henkilöä ja 23 vuoden seuranta-aika. Tutkijat totesivatkin että tyydyttyneen rasvan käytöllä ei ole ollut minkäänlaista yhteyttä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen.

http://ajcn.nutrition.org/content/early/2010/01/13/ajcn.2009.27725.abstract

http://archinte.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=1108492


Sokerit (mm. glukoosisiirappi, glukoosi, fruktoosi, fruktoosisiirappi, glukoosi-fruktoosisiirappi, sokeri, maissisiirappi, melassi, siirappi, maissitärkkelys, riisitärkkelys, tärkkelyssiirappi, dekstroosi, sukroosi, maltoosi, sakkaroosi, riboosi, inverttisokeri, hunaja, agave-nektari ja -siirappi, kookospalmusiirappi, raakaruokosokeri ja intiaanisokeri jne...), viljat, peruna, tupakka, liikkumattomuus, prosessoidut kasviöljyt, alkoholi, liika kalsium ja stressi ovat sydämen ja verisuonien kavalat kaverit.


Maailman arvostetuimpiin tutkijoihin lukeutuvat Frank Hu ja Ronald Krauss kolleegoineen ovat julkaisseet The American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä meta-analyysin eli eräänlaisen yhteenvedon 21 laadukkaasta tutkimuksesta, joissa on seurattu “kovan” eli tyydyttyneen rasvan sekä sydän- ja verisuonitautien yhteyttä. Yhteenvedon aineistossa oli mukana lähes 350 000 henkilöä ja 23 vuoden seuranta-aika.

Tämän erittäin laajan aineiston perusteella tyydyttyneen rasvan käytöllä ei ole ollut minkäänlaista yhteyttä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Eniten ja vähiten tyydyttynyttä rasvaa syöneet henkilöt sairastuivat näihin tauteihin yhtä usein. Henkilöiden ikä ja sukupuoli eivät vaikuttaneet tulokseen.

Hu ja Krauss kirjoittavatkin samassa lehdessä, että sydän- ja verisuonitautien torjunnassa pitäisi ruokavalion osalta painottaa käsiteltyjen hiilihydraattien syönnin vähentämistä ja ylipainon ehkäisyä.

Tutkimustulos vahvistaa myös vuonna 2009 julkaistun laajan tiedekatsauksen tuloksen. Katsauksessa kanadalainen tutkijaryhmä kävi järjestelmällisesti läpi kaikki väestönseurantatutkimukset ja satunnaistetut ruokavaliokokeet, joissa tutkittiin eri ruokien ja sepelvaltimotaudin yhteyttä. Kriteerit täyttäneitä tutkimuksia löytyi vuodesta 1950 lähtien yhteensä 189 kappaletta. Tutkijoiden mukaan tieteellinen näyttö tyydyttyneen rasvan yhteydestä sepelvaltimotautiin ei ole riittävää.

Tämä tuore tutkimusyhteenveto ei sovi valtion ravitsemuspolitiikkaan, ja kenties sen vuoksi Yleisradio ja merkittävimmät suomalaiset tiedotusvälineet ovat jättäneet sen uutisoimatta.
http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2010/02/04/kova-rasva-ei-ole-yhteydessa-sydan-ja-verisuonitauteihin/



Kolesteroli ei edes ole rasva, eikä sitä ole voissa, kermassa eikä silavassa. Ja veren kolesterolitasoa ei voi eläinrasvaa syömällä merkittävästi heiluttaa. Virallinen (THL) rasvaleiri ei kykene osoittamaan yhtäkään riidatonta tutkimusta, joka todistaisi tyydyttyneen, ns. "kovan" eläinrasvan lisäävän sepelvaltimotaudin ja sydänkuoleman riskiä.
 
Kiistämätöntä on, että ylivoimaisesti suurin osa lääkäreistä ja lääketieteen tutkijoista seisoo lujasti virallisen rasvaopin takana. Sitäkin hämmentävämpää on havaita, että rasvateoria on täynnä aukkoja. Osa sen kaikkein pyhimmistä kirjoituksista, kuten esim. Ancel Keys’in ”Seitsemän maan tutkimus” nojaa kuitenkin suorastaan lapselliseen argumentaatioon.
 
Miten rasvateoria on voinut elää näin kauan rauhassa?
 
Siksi, että niin harvalla on mahdollisuus ottaa itse selvää alkuperäislähteistä ja tutkia asioita. Ilmeisesti suurin osa tavallisista kelpo lääkäreistäkin on onnellisen tietämätön rasvateorian tieteellisen pohjan heikkoudesta. He vain uskovat sen, mitä heille on lääkiksessä opetettu ja mitä käypähoitosuosituksessa neuvotaan. Näin odotetaan vastuullisen lääkärin toimivan.
 
Lääketieteessäkin on omat vahvat mielipidejohtajansa, ja ehkä juuri siellä. Lääketieteen tutkija, joka haastaa niin vahvasti tuetun opin kuin rasvateorian, ajautuu väistämättä marginaaliin ja tuhoaa uransa. Tutkimusrahan saaminen on vaikeaa, sillä tutkimusta rahoittavat kolesteroli- ja verenpainelääkkeitä valmistavat lääketehtaat.



Tutkimuksista käy ilmi, että tieteellistä näyttöä "kovan" eläinrasvan ja sepelvaltimotaudin yhteydestä ei ole olemassa. Sen sijaan monet tutkimukset viittaavat siihen, että monityydyttymättömien prosessoitujen kasviöljyjen liian suureksi paisunut osuus ravinnostamme lisää sydänkuolemien riskiä. Moni lääkäri yhdistää rasvaa karttavan hiilihydraattipitoisen ravintomme uusiin kansansairauksiin, liikalihavuuteen, diabetekseen, allergioihin ja suolistovaivoihin. (MOT-ohjelma kesto 28 min)



Verisuonissa on vähäisen tulehduksen ja kolesterolin lisäksi huomattavan paljon kalkkia, verisuonet kalkkeutuvat. Tukkeava valtimotauti (valtimokovetustauti, sepelvaltimotauti, ateroskleroosi, atherosclerosis, atherothrombosis) on valtimoiden yleissairaus. Suonten seinämiin kerääntyy kolesterolia ja kalkkia aiheuttaen verisuonen seinämän paksuuntumisen (oireeton tauti) ja lopulta sen ahtautumisen tai tukkeutumisen kokonaan.
Plakki koostuu pääosin kalkista. Jos valtimotaudin ja rasvaisen ruoan välillä ei ole yhteyttä (vaikka tätä on virheellisesti väitetty viimeiset 50 vuotta), se asia pitää myöntää virheeksi ja tehdä sen mukainen korjausliike ravitsemusvalistukseen. Tottakai osutaan arkaan kohtaan, jos terveysviranomaistemme työ mitätöidään. Kuka meistä haluaisi elää sen kauheuden kanssa, että elämäntyösi tutkijana ja terveysvalistajana mitätöidään?

Maksa valmistaa kolesterolia, syöty kolesteroli (joka siis ei ole rasva vaan alkoholi) ei juurikaan nosta veren kolesterolipitoisuutta. Kolesteroli on elimistön korjausaine ja tärkeää jo pelkästään siksi. Sitä on solukalvoissa sekä aivoissa runsaasti. Verisuonista kolesterolia löytyy koska se on paikkaamassa tulehtuneen verisuonen vauriota.



Kuva on otettu nivusvaltimosta ja sen valtimoplakista.
http://sundqvist.blogspot.fi/2011/09/parantavat-rasvat.html



Matti Uusitupa, teollisuuden sponsoroima professori. Itä-Suomen yliopiston professori Matti Uusitupa on näkyvä ravitsemusvaikuttaja tiedotusvälineissä. Hän on yksi siitä harventuvasta joukosta, jonka mielestä tyydyttynyt, “kova” rasva tukkii verisuonet ja ihmisten pitäisi syödä runsaasti hiilihydraatteja ja margariinia. Miksiköhän Uusitupa pitää niin tiukasti kiinni vanhoista teorioista? Uusitupa on saanut tutkimusrahoitusta ainakin seuraavilta tahoilta: Fazer Leipomot Oy, VAASAN Oy, Raisio Oyj, Raisio Benecol Ltd, Danisco Ltd, International Council of Olive Oil, Arla Foods, Carlshamn Mejeri AB, Svenska Nestlé AB, Van den Bergh Foods AB, Eridania Beghin-Say, Meadow Lea Foods, F Hoffman-La Roche Ltd, Novo Nordisk Foundation.
http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2011/10/14/matti-uusitupa-teollisuuden-sponsoroima-professori/


Kun ihminen syö nopeasti imeytyvää hiilihydraattipitoista ruokaa, esimerkiksi viljaa, riisiä, perunaa tai sokeria, veren sokeritaso nousee nopeasti, sillä hiilihydraatti pilkkoutuu elimistössämme sokeriksi eli glukoosiksi. Elimistömme puolestaan säännöstelee veren glukoositasoa, sillä korkea glukoositaso on haitallinen elimistölle. Jos elimistön glukoositaso on vaarassa nousta liian korkeaksi, keho tuottaa insuliini-nimistä hormonia, jonka tehtävä on vetää liiallinen glukoosi pois verestä.Glukoosi muuttuu ensin eräänlaiseksi tärkkelykseksi, glykogeeniksi. Tietty määrä glykogeeniä varastoituu lihassoluihin ja maksaan nopeaa käyttöä varten. Keho pystyy kuitenkin varastoimaan vain jonkin verran glykogeeniä näihin nopeasti käytettäviin varastoihin. Ylimääräisen glukoosin insuliini varastoi elimistön rasvasoluihin. Näin ihminen lihoo. Pelkkä rasvan tai proteiinin syöminen ei lihomista aiheuta, sillä lihomiseen tarvitaan insuliinia, jota muodostuu vasta, kun verensokerit kohoavat. Mikäli verensokeri pysyy matalalla, insuliinia ei erity eikä glukoosia varastoidu rasvasoluihin. Rasvassa puolestaan ei ole verensokeria kohottavia ainesosia. Näin rasvan syönti itse asiassa pitää verensokerin matalalla tasolla.


Miksi meitä sitten yhä edelleen varoitetaan rasvan vaaroista?
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/miksi-yha-varoitetaan-rasvan-vaaroista-suomalaiset-hylkaavat-viralliset-ravintosuositukset                                  


Lyhyt rasva-aapinen osa 1
http://www.elinahytonen.fi/2011/03/lyhyt-rasva-aapinen/


Lyhyt rasva-aapinen osa 2
http://www.elinahytonen.fi/2011/03/rasvaisen-ruoan-ylistys-lyhyt-rasva-aapinen-2/



Rasva on edelleen osittain pelätty juttu. Tämä on suuri ihmetys, sillä se helpottaisi painonhallintaa, suuremman lihasmassan saamista, parempaa hedelmällisyyttä, parempaa aivotoimintaa, pienempää sydän ja syöpäriskiä. Hyvälaatuiset rasvanlähteet, kuten eläinrasvat (ruokinta/laatu), kala, kuumentamattomat kasviöljyt, kuten avokado, oliivi, oliiviöljy, pähkinät, siemenet ja kookos.
http://hidastaelamaa.fi/2014/02/rasvaa-kehosi/




Voi halutaan osoittaa sydämelle haitalliseksi!

Lääkärilehdessä 38/2013 (s. 2351-7) julkaistussa voin käytön ja sydäninfarktiriskin yhteyttä selvittäneessä dosentti Voutilaisen ym. alkuperäistutkimuksessa todetaan, että runsas voin käyttö (keskimäärin 73 g/pv) oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon heti alkuun, että ravitsemuksessa kohtuus aina kannattaa, olipa kysymyksessä luontainen voi, luontaiset ravintoöljyt tai sitten ja erityisesti margariini.

Hakiessaan aikaisempia voin/maitorasvan ja sydäninfarktin välistä suhdetta koskevia tutkimuksia kirjoittajat eivät ole löytäneet ainuttakaan, joka tukisi nyt saatua tulosta. Sellaisia ei ole. Sen sijaan lukuisat tutkimukset osoittavat, ettei rasvaisillakaan maitovalmisteilla tai maitorasvalla/voilla ole yhteyttä miesten lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin, sepelvaltimotautisairastuvuuteen tai -kuolleisuuteen yleensäkään.
Voutilaisen ym. tutkimuksessa voin käyttömäärä perustuu tutkimuksen alussa tehtyyn neljän päivän ruokapäiväkirjan pitoon. 16 vuotta kestäneen tutkimuksen kuluessa ei mahdollisia ruokatottumusten muutoksia ole tarkistettu. Menetelmä sisältää suurta epävarmuutta ja on erityisesti voin/maitorasvan kulutuksen mittarina auttamattomasti vanhentunut. Tosin kirjoittajat toteavat perustelematta, että menetelmä sopii hyvin voin kaltaisten ruoka-aineiden kulutuksen selvittämiseen.

Kuitenkin maitorasvan/voin käyttö voidaan määrittää ihmisen rasvavarannosta, so. verestä tai rasvakudoksesta. Vain maitorasvassa esiintyvät penta- (C15) ja heptadekaanihapot (C17) leimaavat ihmisen rasvakoostumuksen. Määrittämällä nämä rasvahapot saadaan tieto nautitun maitorasvan määrästä. C15/C17-täsmämenetelmällä tehdyt tutkimukset osoittavat, ettei maitorasvalla ole yhteyttä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Päinvastoin, mitä enemmän maitorasvaa on kulutettu, sitä vähäisempi on sydäninfarktin riski. Onkin käsittämätöntä, etteivät Voutilainen ym. ole viitanneet näihin tutkimuksiin.

Vaikuttaa siltä, että nykytutkimuksen menetelmiin ja niiden selkeisiin tuloksiin viittaamatta ja niistä täysin piittaamatta maassamme halutaan pakonomaisesti, mutta epätoivoisesti osoittaa voi/maitorasva haitalliseksi sydämelle.
Lääkärilehti 47/2013 vsk 68 s. 3060



Voin sisältämät tunnetut hyödylliset ravinteet: K2-vitamiini, D-vitamiini, A-vitamiini ja E-vitamiini sekä mahdollisesti hyödylliset eri rasvahapot esim. CLA sekä voihappo ja sen eri esterit (butyraatit). Lisäksi laadukas voi sisältää pieniä määriä omega-3 ja omega-6 sarjan rasvahappoja.

Voilla on suomessa huono maine. Yleinen linja antaa ymmärtää, että voita ja ”kovia” rasvoja tulisi välttää. Näistä räikeistä yleistyksistä huolimatta kovien rasvojen täysipainoisella välttämisellä voi olla negatiivisia terveysvaikutuksia:

- Solukalvoissa on vähintään 50% tyydyttyneitä rasvahappoja, jotta ne toimivat normaalisti
- Sydän käyttää ensisijaisesti palmitiinihappoa (16-C) ja steariinihappoa (18-C) energiaksi
- Tyydyttynyt rasva on välttämätöntä kalsiumin kuljettamiseen luihin
- Tyydyttynyt rasva suojaa maksaa alkoholin haittavaikutuksilta
- Tyydyttynyt rasva toimii signaalien välittäjinä hormonisynteesissä
- Tyydyttynyt rasva lisää kylläisyyden tunnetta

Tyydyttyneet rasvat ovat siis oleellisia terveyden kannalta ja osa terveellistä ruokavaliota. Se millä on loppujen lopuksi tässäkin asiassa merkitystä, on eri rasvojen käytön välinen tasapaino.
http://biohakkerit.fi/2014/03/17/5-biohakkerin-podcast-voi/



Tuoreen laajan tiedekatsauksen mukaan rasvan laatu ei vaikuta sepelvaltimotaudin riskiin. Tutkimustieto ei tue selvästi suosituksia “kovan” rasvan vähentämisestä ja “pehmeän” rasvan lisäämisestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.
http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2014/03/18/taas-uusi-tiedekatsaus-rasvan-laadulla-ei-merkitysta-sydanriskiin/





http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2014/04/02/voin-kulutus-kuolleisuus-sv-tauteihin/



Time Magazinen kannessa julistetaan että sota rasvaa vastaan on päättynyt. Eläinrasvat ovat terveellisiä, eivätkä aiheuta mitään terveyshaittoja.

  Eat Butter 23.6.2014

Amerikkalaisia kehoitettiin vähentämään rasvan käyttöä ruoassa pudottaakseen painoa ja ehkäistäkseen sydäntauteja. On kuitenkin olemassa ylivoimaista näyttöä, mikä osoittaa päinvastaista, liikalihavuuteen erikoistunut lääkäri David Ludwig kertoo Time-lehdelle 23.6.2014.
 
Rasvainen liha, kananmunat ja rasvaiset maitotuotteet hävisivät ruokapöydistä 1980-luvulla kun amerikkalaisille alettiin tuputtaa ajatusta, mitä vähemmän rasvaa syöt sitä terveempänä pysyt.
 
Yli 30 vuotta terveysalan asiantuntijat kehottivat välttämään rasvan käyttöä, mutta uusimpien tutkimustuloksienkin mukaan kokeilu oli katastrofi. Kaikilla asteikoilla mitattuna amerikkalaiset ovat nyt sairaampia kuin koskaan aiemmin.
 
Ruokakauppojen hyllyt täyttyivät rasvattomilla tuotteilla ja margariinilla sekä muilla prosessoiduilla kasvirasvoilla.
 
Tiedetään, että lihasta ja maitorasvoista löytyvillä tyydyttyneillä rasvoilla on hyvänlaatuisia vaikutuksia ihmisen keholle. Amerikkalaisten vähennettyä rasvan käyttöä lihasta, voista ja juustosta saadut kalorit eivät kadonneet mihinkään, koska ne korvattiin huonoilla hiilihydraateilla (viljalla ja sokereilla).
 
Uusien tutkimusten mukaan hiilihydraattien, margariinin, sokerin ja makeutusaineiden liikakulutus on pääsyy monien sairauksien, liikalihavuuden ja II-tyypin diabeteksen yleistymiselle. Leivän, keksien, pastan ja muiden huonojen hiilihydraattilähteiden käyttäminen saa kehon toimimaan niin, että se varastoi kalorit rasvaksi ja vahvistaa nälän tunnetta, mikä vaikeuttaa painon pudottamista ja lisää lihavuutta.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/35825844/Ending%20the%20War%20on%20Fat.pdf




Time Magazine: We Were Wrong About Saturated Fats
http://healthimpactnews.com/2014/time-magazine-we-were-wrong-about-saturated-fats/



Vuosikymmeniä jatkunut kokeilu on loppunut Yhdysvalloissa. Vähärasvaisempi ruokavalio ei auttanut vaan aiheutti sairauksia. Suomessa sydänliitto ja diabetesliitto on tiennyt tämän jo parisen vuotta mutta eivät ole uskaltaneet myöntää tätä, kun rahoittajat eivät siitä maksa. Sydänmerkin kriteereista on joka tapauksessa vähärasvaisuus tippunut vähin äänin.

Suomen viralliset ravitsemussuositukset ja varsinkin eläinrasvan kieltäminen perustuu poliittisiin päätöksiin, jotka ovat lähtöisin Yhdysvalloista 1970-luvulla ja joilla ei ole mitään tekemistä terveyden edistämisen kanssa.

Pohjois-Karjala -projektissa noudatettu rasvavalistus ei ole koskaan perustunut pätevään tutkimustietoon, vaan virheellisiin oletuksiin ja uskomuksiin sekä poliittisiin päätöksiin. Mitä muuta Pekka Puskan pulju on saanut aikaan, kuin -50 luvulta terveen kansan sairaaksi. Ja kaksituhatpäisen puolityöttömän lääkärikunnan nostettua 20 000 täysin työllistettyyn lääkäriin ja 700 lääkärin vajeeseen. Eikä sekään riitä !!!! Eikä kukaan reagoi, eikä tee asialle mitään?

Rasva on edelleen osittain pelätty juttu. Tämä on suuri ihmetys, sillä se helpottaisi painonhallintaa, suuremman lihasmassan saamista, parempaa hedelmällisyyttä, parempaa aivotoimintaa, pienempää sydän ja syöpäriskiä. Hyvälaatuiset rasvanlähteet, kuten villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt. Eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia).



"On erikoista, että kun yksi Yhdysvaltojen päämedioista julkaisee kriittisen uutisen vähärasvaisuuden ruokadogmista, siitä että se on ollut täysin väärä alusta alkaen eikä ole perustunut mihinkään todelliseen tutkittuun tietoon, niin Suomen media vaikenee asiasta tyystin. Voi siis aiheellisesti kysyä, onko Suomi oikeassa vai elämmekö todellisen sensuroidun todellisuuden maassa? Muualla tämä on vuosisadan tärkein terveysuutinen, mutta Suomen rauhaa uutinen ei häiritse. Eikä anneta häiritä, sillä koko hallitseva klaani on uponnut syvälle pehmeiden rasvojen ja medikalisaation myyttiin. Käytännössä uutinen tarkoittaa, että koko perusterveydenhoito, alan tutkimus ja ravintosuositukset ovat perustuneet täydelliselle valeelle. Jos olisimme Japanissa, tämä olisi monelle harakirin paikka, mutta Suomessa ei osata edes hävetä."
http://www.anttiheikkila.com/blogi/suuri-harhautus/



Syökää voita! Uutta tietoa kolesterolista
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=164



Matti Tolonen (lääkäri) kommentoi:

Ravitsemustieteilijät ovat johtaneet yli 50 vuotta harhaan väittämällä, että voi ja muut maaeläinrasvat muka olisivat terveydelle vaarallisia. Voi, kerma ja muut tyydytetyt rasvat julistettiin turhaan pannaan kotona, kouluissa, sairaaloissa ja muissa laitoksissa. Perusteena oli pelko siitä, että seerumin kolesterolin pitoisuus suurenisi ja aiheuttaisi siten sydän- ja verisuonitauteja. Pekka Puska puhui jopa tuhannesta tutkimuksesta, joissa asia olisi osoitettu vastaansanomattomasti. Yhtään niistä tuhannesta ei kuitenkaan ole löytynyt, vaikka Puskaa on pyydetty jopa suorassa TV-ohjelmassa esittämään niistä edes yksi. Puska katseli vain kengänkärkiään.

Suuri eurooppalainen EPIC-InterAct case-cohort -tutkimus puoltaa maitorasvojen käyttöä muun muassa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Syökää vain vapaasti voita! Voiko ravitsemustiedettä edes kutsua tieteeksi, kun sen dogmit keikahtavat tuon tuostakin päälaelleen.

Uuden tutkimusraportin voi lukea vapaasti tästä Lancet-lehden linkistä:
http://download.thelancet.com/pdfs/journals/landia/PIIS2213858714701469.pdf



"Tuloksemme osoittavat, että tyydytettyjen rasvahappojen (SFA) nauttiminen ei ole mikään itsenäinen sydänterveyden riskitekijä. Ei silloinkaan kun näiden SFA-rasvojen nauttiminen on runsasta."
Jyrki K. Virtanen, Jaakko Mursu, Tomi-Pekka Tuomainen, Sari Voutilainen
http://atvb.ahajournals.org/content/early/2014/09/25/ATVBAHA.114.304082.abstract



Vanhasta rasvakammosta ei ole enää mitään jäljellä.
http://www.health.gov/dietaryguidelines/dga2015/comments/uploads/CID813_AJCN_Editorial_SFA_Astrup.pdf



Maineikas tanskalaisprofessori Arne Astrup kirjoitti tiedelehden pääkirjoituksessa, että maitotuotteiden ”kova” rasva ei ole haitallista.
http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2014/11/14/tanskan-pekka-puska-maitorasva-on-ystavamme/



Pohjoismaiden tunnetuin ja vaikutusvaltaisin ravitsemustieteilijä, tanskalainen professori Arne Astrup on kääntänyt takkinsa 180 astetta: Ennen rasvakammoa lietsonut Astrup kirjoittaa maailman johtavan ravitsemuslääketieteen lehden pääkirjoituksessa, ettei tyydytetyllä maaeläinrasvalla ole syy-yhteyttä sydän- ja valtimotauteihin. Aivan samaa sanoi äskettäin professori Heikki Karppanen Karjalaisen haastattelussa.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2697



Ravintosuositukset pielessä - rasvaa voikin syödä moninkertaisesti?

Tuoreen tutkimuksen mukaan kovat rasvat eivät välttämättä olekaan maineensa veroisia. Hiilihydraateissa sen sijaan piilee vaaransa.

Tyydyttyneitä, eli niin sanottuja kovia rasvoja on virallisissa ravintosuosituksissa vieroksuttu jo pitkään. Rasvasotanakin tunnettu keskustelu on länsimaissa jatkunut vuosikymmeniä. Tuoreen Ohion osavaltion yliopiston tutkimuksen mukaan tähän ei kuitenkaan ole välttämättä ollut aihetta, kertoo The Telegraph.

Tutkimuksessa kokeiltiin runsasrasvaisen ruokavalion vaikutusta. Testihenkilöt söivät jopa 84 grammaa rasvaa päivässä. Tyydyttyneet rasvat eivät kuitenkaan nostaneet veren rasvapitoisuutta, vaan elimistö poltti ne nopeasti energiaksi. Myöskään kolesterolitasot eivät nousseet.

Hiilihydraattien osalta tilanne olikin vastaavasti toinen. Vaarallisten, muun muassa 2-tyypin diabetekseen ja sydäntauteihin kytköksissä olevien rasvahappojen määrä testihenkilöiden verenkierrossa lisääntyi.

Professori Jeff Volek kertoo elimistön suosivan matalahiilihydraattisessa ruokavaliossa tyydyttyneiden rasvojen käyttämistä energianlähteenä. Hänen mukaansa kokeessakin testihenkilöiden veren rasvapitoisuus laski, vaikka he söivät kaksinkertaisesti rasvaa normaaliin ruokavalioonsa nähden. Myös muut perinteiset riskitekijät paranivat.

Volekin mukaan kovista rasvoista on laajalle levinnyt väärinymmärrys. Yhteyttä sydänsairauksien kanssa ei ole havaittu väestötutkimuksissakaan. Hän kritisoi ravintosuosituksien näkemyksiä kovista rasvoista.

"Ne eivät ole tieteellisiä eivätkä fiksuja."
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/rasva_suositukset-28427



Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm myöntää, että voilla ja muulla tyydytetyllä maaläinrasvalla pelottelu on 1970-lukulaista ajattelua. Hänellä kesti viisi vuotta märehtiä jo vuonna 2009 julkaistua meta-analyysia, joka osoitti kiistatta, ettei voi ja muu maitorasva tuki valtimoita. "Kovat rasvat eivät ole valtimotautien itsenäisiä riskitekijöitä", Fogelholm muotoilee nyt (2014).
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2705



Brittilehti Daily Mailin mukaan kolesterolipitoiset munat ja voi ovat olleet ruokailijoiden syntilistalla jo 1970-luvulta. Kolesterolin on katsottu tukkivan verisuonia, aiheuttavan sydänsairauksia ja aivohalvauksia.

Nyt näyttää siltä, että voi ja munat eivät olekaan niin vaarallisia terveydelle kuin on väitetty.

Yhdysvaltojen hallitus on vapauttanut kolesterolin huolestusta herättävien ravintoaineiden listalta ja suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut sokeri.

Näyttää siltä, että kolesterolipitoisten elintarvikkeiden kuten voin, eläinrasvan, äyriäisten, pekonin ja maksan välttämiskehotukset ovat olleet virheellisiä. Ravitsemusneuvontaa antava komitea ei aio enää varoittaa ihmisiä kolesterolipitoisista elintarvikkeista.

U-käännös on tulos lähes 40 vuotta kestäneille kolesterolivaroituksille. Kardiologi Steven Nissen sanoo, että päätös on oikea.

Ruokavalio-ohjeet ovat olleet väärät. Ne ovat olleet väärät vuosikymmeniä.

Amerikkalaiset lääkärit ovat nyt siirtymässä pois kolesteroli ja tyydyttynyt rasva -varoituksista ja keskittymässä sokeriin suurimpana terveydellisenä uhkana.
http://m.iltasanomat.fi/ruokala/art-1432602819810.html



Eläinrasvassa on usein alle puolet tyydyttynyttä ("kovaa") rasvaa.

Lohen rasvahapoista 21 % on tyydyttyneitä. Broilerin ja kananmunan rasvahapoista 32 %. Sianlihan rasvahapoista 40 %. Naudanlihan rasvahapoista 56 %. Voin rasvahapoista 68 % on tyydyttyneitä. Voin rasvastakin on siis melkein kolmannes Fogelholmin suosittelemaa "pehmeää" rasvaa, naudanrasvasta lähes puolet ja muista mainituista eläirasvoista yli puolet. Broilerin rasvasta 15 % on aivan samaa monityydyttymätöntä linolihappoa kuin vaikkapa rypsiöljyssäkin. Sian rasvasta 10 %. (Lähde: Fineli)
https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2015/05/25/mikael-fogelholm-sekoittaa-elainrasvan-ja-tyydyttyneen-rasvan/



"Maailman laajimman ravitsemusasiantuntijoiden yhdistyksen (AND) mukaan kolesterolin, suolan ja tyydyttyneen rasvan sijaan sokeri on suurin kansanterveysongelma. Näyttöön perustuvan tutkimuksen mukaan nimenomaan sokerin vähentäminen parantaisi amerikkalaisten (ja suomalaisten) terveyttä."
http://www.newswise.com/articles/academy-of-nutrition-and-dietetics-commends-strong-evidence-based-dietary-guidelines-report



Paluu tämän sivun alkuun

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Kasviöljyjen rasvahapot ja kasviöljyjen prosessointi!




Paluu tämän sivun alkuun


_________________________________________________________________________________________________________________________________

Suolistosairaudet ovat uusi kansantautimme!



Paluu tämän sivun alkuun

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Viljaa vai ei?

Paluu tämän sivun alkuun

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Maidollako luut lujaksi?

Paluu tämän sivun alkuun

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Kolesteroli ja sen lääkitseminen!

Eläinrasvat eivät nosta huonoa eli LDL kolesterolia. Syöty kolesteroli nostaa hyvin vähän tai ei lainkaan huonoa eli LDL kolesterolia.

Huonot hiilihydraatit nostavat huonoa kolesterolia. Tämä on tiedetty jo viimeiset 10 vuotta ainakin, mutta edelleen virallinen taho valehtelee tästäkin asiasta meille tavallisille kuluttajille. Myös lääkäreille opetetaan se virallinen mantra, joka ei pidä mitenkään paikkaansa, että luonnolliset eläinrasvat lihottavat ja tukkivan verisuonemme, joita sitten täytyy statiineilla puhdistaa. 

Hiilarit -> asetyyli-koentsyymi-A -> (moni välivaihe) -> kolesteroli 

https://en.wikipedia.org/wiki/Mevalonate_pathway


Tämä kaikki löytyy kymmenistä laajoista tutkimuksista, joita kansainvälinen tiedeyhteisö on julkaissut. Rasvasodassa Suomi alkaa olemaan viimeinen vastarannan kiiski. Tyydyttyneet eli eläinrasvat eivät aiheuta sydän- ja verisuonitauteja, vaan pikemminkin ehkäisevät niitä. Tätä tukevaa aineistoa on nykyisin kirjastollinen. Suomalaiset viranomaiset vetoavat edelleen 1970-luvulta peräisin olevaan Ancel Keysin 7 maan tutkimukseen, joka on kumottu useissa yhteyksissä aikapäiviä sitten. Se on virheellinen ja valheellinen tutkimus, joka lobattiin elintarviketeollisuuden avustuksella ravintosuosituksiin USAssa ja sittemmin muissa länsimaissa. Menneet virheet on kumottava. 



Suomalaiset kolesterolin mittaamiseen käytetyt laboratorioarvot:

LDL-kolesteroli eli paha kolesteroli (fP-Kol-LDL)  tavoitearvo alle 3.00 mmol/l

HDL-kolesteroli eli hyvä kolesteroli (fP-Kol-HDL)  tavoitearvo yli 1.0 mmol/l

Triglyseridit (fP-Trigly) tavoitearvo alle 2.00 mmol/l = VLDL kolesteroli,(fS-Kol-VLDL) VLDL-Kolesteroli, kolesteroli-"very low density"-lipoproteiini lasketaan seerumin triglyseridin tuloksen perusteella Friedewaldin kaavan mukaan ja tavoitearvo on alle 0,9 mmol/l

Herkkä CRP (hs-CRP, 'high sensitivity') Menetelmä, jolla voidaan mitata luotettavasti pienempiä CRP-pitoisuuksia kuin rutiinikokeella. Lievästi koholla oleva CRP (rajana käytetään usein arvoa 2 mg/l) on sepelvaltimotaudin ja muiden valtimosairauksien riskitekijä. Sen arvellaan kuvastavan alkavaa valtimotautia, johon liittyy valtimonseinämän tulehdus. Menetelmä ei kuitenkaan ole laajassa käytössä.

LDL-P ja LDL-C

Kokonaiskolesteroli = HDL-kolesteroli + LDL-kolesteroli


Jos kokonaiskolesteroli on alle 5 mmol/l, se lisää kuolemanriskiä. Luonnollisesti tästä ei puhuta Suomessa. Onhan se vastoin yleistä terveyslinjausta. Ihmiset saattavat hermostua ja jättää statiinit ottamatta?
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2753.2011.01767.x/full


On lääketieteellisesti täysin kiistattomasti todistettu fakta, että kolesteroli on elämälle ja erityisesti aivotoiminnalle aivan välttämätön. Voidaan myös havaita, että väestön kolesterolipitoisuuden pienentyessä 1980-luvulta dementia on samanaikaisesti lisääntynyt. Tämä ei siis kuitenkaan kerro välttämättä syys-seuraussuhteesta.


Kolesteroliarvot eivät ole ainoa sv-tautien riskitekijä. Muita riskitekijöitä ovat mm. tupakointi, verenpaine, diabetes ja vyötärölihavuus. Mutta mikä tärkeämpää, LDL-kolesteroli koostuu sekä pienistä että suurista hiukkasista, jotka käyttäytyvät elimistössä eri tavalla. Sen vuoksi pelkästään LDL-arvoa katsomalla ei voida päätellä paljoakaan riskistä sairastua sv-tauteihin. Pienet LDL-hiukkaset ovat vahva riskitekijä, paljon vahvempi kuin LDL-kolesteroli yksin. Ne ennustavat sekä verisuonten huonoa kuntoa että sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Ne tarttuvat helpommin verisuonten seinämiin. Ne myöskin hapettuvat ja sokeristuvat helpommin.

Suuret LDL-hiukkaset puolestaan ovat harmittomia. Ne eivät ennusta sv-tauteihin sairastumista. Jos LDL-kolesteroli koostuu pääasiassa suurista hiukkasista, ei siis ole syytä huoleen. Tavanomaisessa verikokeessa ei selvitetä pienten ja suurten LDL-hiukkasten määrää. Sen voi kuitenkin päätellä varsin suurella tarkkuudella muista mitattavista kolesteroliarvoista. Silloin, kun triglyseridit ovat korkealla ja HDL matala, koostuu LDL pääasiassa pienistä haitallisista hiukkasista. Jos taas triglyseridit ovat matalalla ja HDL korkea, koostuu LDL pääasiassa suurista harmittomista hiukkasista. Kolesteroliarvot määräytyvät osin perintötekijöiden mukaan, mutta niihin voi toki vaikuttaa myös ruokavaliolla.

Pienten LDL-hiukkasten määrää voi vähentää samanlaisella ruokavaliolla, jolla triglyseridit laskevat ja HDL-kolesteroli nousee. Tällaisessa ruokavaliossa on vain vähän hiilihydraatteja ja paljon luonnollista rasvaa. Myös pahamaineinen tyydyttynyt, "kova" rasva vähentää pieniä LDL-hiukkasia ja siten vähentää sv-tautiriskiä.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio on tutkitusti tehokas keino kolesteroliarvojen parantamiseen. Sillä on saavutettu jopa noin 80 % vähennys pieniin LDL-hiukkasiin. VHH-ruokavaliolla LDL-kolesteroli pysyy jokseenkin samana tai nousee, koska harmittomien suurten LDL-hiukkasten määrä kasvaa.
http://vahahiilihydraattinen-ruokavalio-vhh.blogspot.fi/2011/09/pienet-ldl-hiukkaset-vaiettu.html



Rasvasta on tehty pelottava peikko. Kolesterolilla, niin hyvällä kuin "pahallakin" on suuri joukko elintärkeitä tehtäviä kehossamme. Ei ole olemassa yhtäkään tutkimusta, joka osoittaisi voin ja muun maaeläinrasvan aiheuttavan sepelvaltimotautia ja sydänkuolemia. Kolesteroliarvot vaihtelevat vuodenaikojen, auringonvalon, kuukautiskierron, kilpirauhasen toiminnan (mikäli kilpirauhanen toimii laiskasti, kolesteroliarvot nousevat), stressitason, liikunnan, ylipainon, tupakoinnin, muiden sairauksien sekä elimistön kroonisen tulehdusasteen (tähän vaikuttaa ravinto) mukaan jne. Edellä mainitut seikat vaikuttavat usein paljon enemmän kolesterolitasoihin kuin pelkkä ruokavalio.


Ainoa potilasryhmä, jolla on merkitystä kolesterolin vähentämisellä, on familiaarista hyperkolesterolemiaa sairastavat, eli ne, joilla geneettisen perimän vuoksi maksa muodostaa huomattavasti liikaa kolesterolia ja näitä on suomessa n. 10 000. Muille, eli suurimmalle osalle suomalaisista ja 99%:lle kolesterolilääkkeitä käyttävistä kolesteroliarvojen keinotekoinen pienentäminen on terveydelle haitallista.


70-luvulla Suomalaisten kokonaiskolesteroli oli n. 7

Suomessa kokonaiskolesterolin yläraja on 5,0
Yli puolet infarktin saaneista omaavat alle 5 kokonaiskolesterolin Suomessa
Miesten ihanteellinen kokonaiskolesteroli on 5–7 ja naisten 6–9 mmol/l


Nostaako VHH-ruokavalio kolesterolia?

Kyllä, ei ja ehkä. Juju on siinä, että kokonaiskolesteroli ei sinällään vielä kerro kaikkea.

Niin sanottu hyvä kolesteroli eli HDL nousee yleensä VHH:lla, joskus myös huono LDL-kolesteroli kohoaa. Mutta kaikki LDL ei ole pahasta. Sitä on sekä pienijakoisina että suurempina sydäntautineutraaleina partikkeleina. VHH:lla LDL:n nousu selittyy juuri isompien partikkelien lisääntymisellä.

Kolesteroliin liittyvät myös triglyserit eli veressä kiertävät rasvat, jotka ovat peräisin joko ruuasta tai maksasta. Ruuasta tulleet triglyseridit häviävät verenkierrosta nopeasti, mutta maksasta tulleet kiertävät veressä ja ovat muun muassa sydäntautien riskitekijä. Maksa puskee triglyseridejä vereen, kun ruokavalio on erittäin hiilihydraattipitoista. Joten nämä arvot suorastaan romahtavat VHH:n myötä.

Tiivitettynä voi sanoa, että VHH sekä nostaa että laskee kolesterolia, mutta muutokset ovat terveydelle hyödyllisiä.


Tosiasiassa kolesteroli suojaa ikääntyviä ihmisiä sydäntaudeilta, aivohalvaukselta ja ennenaikaiselta kuolemalta. Sama asia on osoitettu ennenkin, sekä Honolulussa että Pietarissa. Kelan autoklinikan tutkimuksen mukaan miesten ihanteellinen kokonaiskolesteroli oli 5–7 ja naisten 6–9 mmol/l. Väestöstämme kolme neljäsosaa jää yli viiden, johon kolesterolimme kokonaisviitearvo on laskettu.

Naisten kokonaiskolesterolipitoisuus seuraa U:n muotoista käyrää: suurin kuolleisuus sekä sydän- ja verisuonisairauksien että kokonaismortaliteetin osalta osui ryhmiin, joiden kokonaiskolesteroliarvo oli alle 5 tai yli 7 mmol/l. Iän, systolisen verenpaineen ja tupakoinnin vaikutus suljettiin pois. Miehillä trendi oli vähäisempi.





Kolesterolia syntyy pääasiassa maksassa, mutta myös aivot valmistavat kolesterolia. Kolesteroli on aivojen tärkeä rakennusaine (aivothan ovat pääasiassa rasvaa), jonka puute aiheuttaa oireita. Koska kolesteroli toimii aivojen rakennusaineena, aivojen plastisuuden ja kuntoutumisen kannalta kolesteroli on elintärkeä aivoille sekä elimistön soluille. Rasvat ovat myös erittäin tärkeitä kehon rakennusaineita. Koko hermosto on pääasiallisesti rasvaa, kuten myös solujen kalvot, jonka vuoksi rasvan (erityisesti eläinrasvan) välttäminen sekä lääkkeiden syöminen (lääkkeet laskevat myös aivojen kolesterolia) on pahinta mitä elimistölleen voi tehdä.

Maksa valmistaa kolesterolia, syöty kolesteroli (joka siis ei ole rasva vaan alkoholi) ei juurikaan nosta veren kolesterolipitoisuutta. Kolesteroli on elimistön korjausaine ja tärkeää jo pelkästään siksi. Sitä on solukalvossa, aivoissa runsaasti, verisuonista kolesterolia löytyy koska se on paikkaamassa tulehtuneen verisuonen vauriota



1.Tyydyttynyt rasva ei muutu kolesteroliksi. Se ei ole biologisesti mitenkään mahdollista. Silti tyydyttynyttä rasvaa pitäisi ravinnossa välttää ja elimistö tuottaa sitä itse.

2. Lukuisten tutkimusten mukaan runsasrasvaisella ruokavaliolla ei ole vaikutusta veren kolesterolitasoon.

3. Maksa ylläpitää kolesterolitasapainoa. Jos syöt ravinnossa enemmän kolesterolia, maksa tuottaa sitä vähemmän ja toisinpäin. (Ravinnosta on todella hankala edes saada tarpeeksi kolesterolia päivässä.) Määrä on vakio.

4. Kolesteroliarvot eivät mittaa kolesterolia. Kolesteroli kulkee elimistössä ”kuljetusjärjestelmän” avulla. Mittaamme tuota kuljetusjärjestelmää, emme kolesterolin määrää.

5. Isojen tutkimusten mukaan liian matala kolesterolitaso lisää kuolleisuutta. Alhainen kolesterolitaso on liitetty mm. diabetekseen ja syöpään.

6. Valtimot ja laskimot ovat rakenteeltaan samanlaisia. Jos kolesteroli olisi syypää verisuonten tukoksiin, tulisi tukoksia myös laskimoihin (kolesteroli liikkuu siellä täysin samalla tavalla kuin valtimoissa.) Näin ei kuitenkaan käy, tukokset ovat aina valtimoissa.
http://www.uuttapuhtia.com/blogi/2011/05/mita-jos-kolesteroli-onkin-hyva/



Hollantilaisessa vuonna 2004 julkaistussa Rotterdamin tutkimuksessa havaittiin, että K2-vitamiinia eniten ruoastaan saaneilla oli 50% alempi riski kuolla sepelvaltimotautiin kuin sitä vähiten saaneilla. Ruokavaliossa yleisemmällä K1-vitamiinilla ei vastaavaa vaikutusta havaittu. K2-vitamiini ei ainoastaan pysäytä valtimoiden kalkkiutumista, vaan se voi myös vähentää sitä. Parhaimpia K2-vitamiinin lähteitä ovat etenkin kypsytetyt juustot, erityisesti Edam-juusto.
http://ruohikolla.blogspot.fi/2007/09/vitamiini-joka-est-verisuonten.html



Valtimoiden seinään kertyvästä plakista (paakusta) noin 50 % on kalkkia ja vain 3 % kolesterolia. Infarkti johtuu useimmiten paakun repeämästä ja siitä irtoavien palasten tukkimista pienistä valtimoista sydämessä tai aivoissa. Kolesteroli on sepelvaltimotautiin liittyvä riskitekijä, mutta vain pienelle ryhmälle, nuorehkoille miehille. Naisten ja vanhusten sydäntautiriskiä kolesteroli ei lisää. Erityisesti ikääntyneet naiset tarvitsevat suhteellisen korkeaa kolesterolitasoa elääkseen pitkään ja terveinä. Kolesterolista puhuttaessa tulisi aina muistaa, että kolesteroli ei ole rasva vaan vaha sekä paljon puhuttu tyydytetty rasva on aivan eri aine. Lisäksi tyydytetty rasva ei muutu kolesteroliksi, joten koko rasvakammoisuudella sekä kolesterolilla ei ole mitään tekemistä aivohalvausriskin kanssa. Kolesterolin vaarallisuuden naurettavuudesta kertoo sekin, että ilman kolesterolia ei olisi elämää. Elimistö tarvitsee kolesterolia ja siksi se itse valmistaa pääosan tarvitsemastaan kolesterolista, jota sitten lääkkeiden turvin pyritään keinolla millä hyvänsä alentamaan!




Liiallinen kalsiumin saanti ruokavaliosta ja/tai ravintolisistä voi lisätä aortan ja verisuonten kalkkiutumista. Vaaleat alueet ovat verisuonten kalkkiutumisia. Kuva Utrecthin yliopiston sivuilta.


Kolesteroli on elämälle välttämätön aine. Kolesterolista muodostuu hormoneja, jotka auttavat selviytymään stressistä ja jotka suojaavat sydäntaudeilta ja syövältä. Kolesterolista muodostetaan myös sukuhormonit, kuten androgeeni, testosteroni, estrogeeni ja progesteroni D-vitamiinin valmistuksessa tarvitaan kolesterolia. Sappisuolat, jotka ovat tärkeitä ruoansulatukselle ja rasvojen hyväksikäytölle, valmistetaan kolesterolista. Kolesteroli toimii myös antioksidanttina, suojaten soluja härskiintymiseltä.
Äidinmaito sisältää runsaasti kolesterolia. Vauvat ja lapset tarvitsevat kolesterolipitoisia ruoka-aineita, jotta aivot ja hermosysteemi kehittyisivät hyvin. Kolesteroli ylläpitää myös ruoansulatuskanavan limakalvojen terveyttä.

Elimistö tuottaa kolme neljä kertaa enemmän kolesterolia, kuin saat ruoasta. Kolesterolituotanto lisääntyy, kun syöt vähän kolesterolia ja vähenee, kun syöt enemmän kolesterolia.

Kolesteroli ei aiheuta sydän- ja verisuonitauteja. Seerumin korkea kolesterolitaso on yleensä merkki siitä, että elimistö tarvitsee kolesterolia, suojautuakseen muuntuneilta ja härskiintyneiltä rasvoilta (raffinoidut kasviöljyt, margariinit, ym.). Samoin kolesterolia tarvitaan runsaasti huonosti ravitussa kehossa, suojaamaan henkilöä syövältä sekä sydän- ja verisuonitaudeilta.

Eläinrasvat ja kolesteroli eivät aiheuta sydän- ja verisuonisairauksia, vaan niitä aiheuttavat monet nykypäivän ravintotekijät, kuten; raffinoidut kasviöljyt ja kovetetut kasvirasvat; liiallinen hiilihydraattimäärä (sokeri, viljat); mineraalipuutokset (alhaiset magnesium- ja joditasot); vitamiinien puutokset, erityisesti C- ja D-vitamiinin, jota tarvitaan verisuonten seinämien kunnossapitoon; antioksidanttien puutos, erityisesti seleenin ja E-vitamiinin, jotka suojaavat soluja härskiintymiseltä; ja lopuksi antimikrobisten rasvojen (eläinrasvat ja trooppiset öljyt, kuten kookos- ja palmuöljy) häviäminen ruokavaliosta. Nämä rasvat ovat ennen suojanneet ihmisiä viruksilta ja bakteereilta, jotka aiheuttavat patogeenistä plakkikertymää verisuonten seinämiin ja näin aiheuttavat sydänsairauksia.
http://www.luontaisnetti.fi/index.php?valikko=valikko&sivu=aikuiset_tiesitko_taman_voista_suolasta_kolestorolista




25.10.2010   MOT: Kolesterolipommi (kesto 28 min)



On vaikea ymmärtää statiinien käyttöä edes useiden riskitekijöiden yhteydessä. Oheisriskitekijöiden paras hoito ei ole statiini, vaan sopiva verenpainelääke, laihdutus, ruokavalio, liikunta tai tupakkalakko/nikotiinipurukumilakko. Tällöin on kyse primaari ehkäisystä eli ”terveen” henkilön valtimokovettuman ehkäisystä. Vain perinnöllinen hyperkolesterolemia on poikkeus.

Kliiniset tulokset tukevat vain heikosti statiinien käyttöä valtimonkovettuman ehkäisyyn terveillä. Koska statiinit laajentavat verisuonia alentaen verenpainetta ja estävät tulehdusta, on mahdollista, että niiden positiivinen vaikutus sydänkuolemiin johtuisikin näistä eikä kolesterolin alentamisesta.

Tämä kaikki kyseenalaistaa kolesterolimääritysten mielekkyyden terveillä ihmisillä. Näillä määrityksillä on Suomessa tehty 660 000 ”kolesterolisairasta”, jotka käyttävät statiineja. Tämän lisäksi tulevat ei-lääkityt korkean kolesterolin potilaat, jotka pelkäävät kohtaloaan ilman statiineja ja siksi noudattavat tarkkasti jotain mahdollisesti kolesterolia alentavaa dieettiä.

Kolesterolikiistan osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että yli 60-vuotiailla korkeahko kolesteroli lisää terveitä elinvuosia. Miksi sitten ikääntyneille määrätään statiineja?
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/verkossa-sk512010




Kolesterolilääkkeet ovat tämän planeetan kukoistavin bisnes. USA:ssa ja Isossa-Britanniassa 14 prosenttia terveistä aikuisista käyttää kolesterolia alentavia statiineja. Suomessa niitä syö jo 700 000 ihmistä (noin 17 % aikuisväestöstä). Norjan reseptirekisterin tiedot kertovat, että lähes joka kymmenes norjalainen (452 000 ihmistä) söi vuonna 2009 kolesterolilääkkeitä, joista lääketeollisuus kääri 532 miljoonaa kruunua. Vuodesta 2004 vuoteen 2009 käyttö lisääntyi 48 %. Yli 60-vuotiaista norjalaisista 28 prosenttia ja yli 70-vuotiaista 39 prosenttia syö kolesterolilääkkeitä. Vuonna 1994 kolesterolin alentaminen lääkkein tuli viralliseksi terveyspolitiikaksi. Nyt on aika tarkastella tilastojen valossa, onko siitä ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Valitettavasti hyötyä ei näy sepelvaltimotautien ilmaantumisessa, pallolaajennusten tarpeessa eikä sepelvaltimotautikuolleisuudessa. Haittoja on sitäkin enemmän. Statiineja määräävät lääkärit antavat potilailleen sellaisen käsityksen, että nämä lääkkeet ehkäisevät sepelvaltimotautia ja kuolleisuutta siihen. Statiinien käyttö on yleistynyt valtavasti tällä vuosisadalla. Käyttö ei ole vähentänyt sairastuvuutta eikä kuolleisuutta ollenkaan sillä lailla, kuin meille on uskoteltu. Alla olevat tilastot eivät ole mitään pieniä otoksia, vaan ne koskevat koko Suomen väestöä. Tiedot eivät ole peräisin lääketehtaiden rahoittamista tutkimuksista, vaan Suomen virallisista tilastoista.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2242



Verisuoniterveyden kannalta tärkeimmät ravinteet ovat kaikki antioksidantit (kasvikset, hedelmät ja marjat), C-vitamiini, D-vitamiini, magnesium, Omega 3-rasvahapot ja K2-vitamiini, joten varmista näiden riittävä saanti ruuasta ja lisäravinteista, koska tavallinen ruoka EI riitä.



Kolesterolilääkkeiden on todettu aiheuttavan runsaasti haittavaikutuksia, etenkin vanhuksille. Haitat kohdistuvat erityisesti lihaskudokseen. Esimerkiksi statiinit vaurioittavat lihaskudoksen voimalaitoksia, mitokondrioita, mikä johtaa lihaskudoksen kalsiumpitoisuuden lisääntymiseen. Tällöin luurankolihas, sydänlihas ja valtimon seinämät kalkkeutuvat ja samalla syntyy lihaskudoksen insuliiniresistenssi. Se puolestaan lisää II-tyypin diabeteksen riskiä. Valtimon mitokondrioiden vaurioituminen ja valtimon kalsiumin lisääntyminen on hyvin tuhoisaa. Mitä enemmän valtimon kalsium lisääntyy, sitä nopeammin sepelvaltimotauti etenee. Statiiniliääkitystä käyttävillä havaittiin tässä tutkimuksessa noin 50% enemmän sellaisia plakkeja, joissa oli kalkkia.



Kaulavaltimoa ahtauttava kalkki voi aiheuttaa vakavan aivoinfarktin!
http://youtu.be/NjWe1FX8FKk



Lisää kalkkeutumisesta ja sen ehkäisystä!



How did we come to believe saturated fat and cholesterol are bad for us?
http://eatingacademy.com/category/cholesterol-2



Sokerilla iso rooli sydän- ja verisuonitautien synnyssä. Sokeri on haitallinen elimistölle monin eri tavoin, jopa koukuttava!
https://www.health.harvard.edu/blog/eating-too-much-added-sugar-increases-the-risk-of-dying-with-heart-disease-201402067021






THL:n kolesteroliteoria on harhaanjohtava!
http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2014/03/28/thln-kolesteroliteoria-on-harhaanjohtava/



"STATIINIEN VAIKUTUSAIKAKAUDELLA kuolemat sydänlihassairauksiin, verenpainehäiriöihin sekä aorttaläppäsairauksiin ovat lisääntyneet rajusti. Ei liene vaikeaa arvata, mikä aiheutti tämän. Alla olevan linkin takaa löytyy Tilastokeskuksen rekisterien korutonta numerotietoa erityisesti vuoden 1998 jälkeiseltä ajalta."
https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnxsZWlub3V0cmlhaW5lbnxneDo0NTU0N2NmMGU1NTNlNDdj



Tänä vuonna 2014 tulee täyteen 20 vuotta 4S-tutkimuksen valmistumisesta. Sen avulla lääkeyritys Merck (MSD Euroopassa) sokaisi asiantuntijoiden silmät uskomaan statiiniin jopa ihmelääkkeenä.
http://tinyurl.com/of44s4r



Kolesterolin pohjoismaiset viitearvot

Naiset ja miehet

< 30 vuotta: 2,9 – 6,2 mmol/l

30-49 vuotta: 3,5 – 7,0 mmol/l

> 50 vuotta: 4,1 – 7,9 mmol/l
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2675



Näin sinulle valehdellaan rasvasta ja kolesterolista!

Chris Kresser on kirjoittanut kolesterolista loistavan tekstin, jonka suosittelen lukemaan. Tiivistettynä sen oleelliset huomiot:

- Kaikki LDL ei ole samaa. Vain pienet LDL-partikkelit ovat haitallisia. Isot LDL-partikkelit voivat jopa suojata sydänsairauksilta.

- Rasvojen korvaaminen hiilihydraateilla vähentää HDL:ää ja nostaa pienipartikkelista LDL:ää.

- Ruoassa olevalla kolesterolilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä sen kanssa, miten paljon veressämme on kolesterolia. Tosin kananmunien syönti päivittäin vähentää pienipartikkelista LDL:ää, eikä niiden välttely ole tämän tutkimuksen mukaan tarpeen kaikkien kohdalla.

- Paras tapa vähentää pienipartikkelista LDL:ää on syödä vähemmän hiilareita.

- LDL:n leimaaminen pahaksi kolesteroliksi ja HDL:n hyväksi on yliampuvaa mustavalkoistamista, joka palvelee erinomaisesti 14 miljardia dollaria vuodessa tuottavaa "pahaa kolesterolia" alentavaa lääkebisnestä USA:ssa.

- Yleinen uskomus: Tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin syöminen nostaa "pahaa" kolesterolia veressä ja lisää sydänsairauden riskiä. Totuus: Tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin syönti vähentää sellaista kolesterolia, joka on yhdistetty sydänsairauteen.

- Yleinen uskomus: Vähentämällä tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin käyttöä suojaa itsensä sydänsairauksilta. Totuus: Tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin korvaaminen hiilihydraateilla laskee "hyvää" HDL-kolesterolia, nostaa triglyseriditasoja sekä nostaa sydänsairausriskiä.
http://biohakkeri.blogspot.fi/2014/09/nain-sinulle-valehdellaan-rasvasta-ja.html



Tutkimukset ovat paljastaneet jotakin yllättävää: On havaittu, että sydänleikkauksista toipuivat nopeammin ne, joiden kolesterolitaso oli 5,1 tai enemmän, verrattuna niihin, joiden kokonaiskolesterolitaso oli 4,9 (tai alle). Toinen huomionarvoinen havainto oli se, että sydänifarktista selviytyneitä oli 25% enemmän ryhmässä, joiden kolesteroli oli 5,1 verrattuna niihin, joiden kolesterolitaso oli ollut 4,9 tai alle.
Kolesteroli siis suojaa sydäntä. Uusin olettamus on, että iän myötä, jolloin infarktiriski kasvaa, elimistö varautuu siihen nostamalla kolesterolitasoa. Kolmas asia on, että 1980-luvulla pidettiin hyvänä kolesterolitasona 5,9 eli kun se oli alle 6,0. Tämä perustui niihin kolesterolitutkimuksiin, joita oli tehty 1930-luvun jälkeen ja joihin kolesterolilääkkeiden dumppaus on perustunut. Lobbarit vain ovat sittemmin onnistuneet hilaamaan rajaa alemmaksi, koska liian monella oli tämä alle 6,0:n taso!
Tapani Lahti (NaturaMedian toimitusjohtaja)



6 tai enemmän annosta runsaasti flavonoideja sisältäviä kasviksia ja hedelmiä päivässä laskee hiljaista tulehdusta, parantaa mikroverenkiertoa sekä miehillä vähentää riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin.
http://ajcn.nutrition.org/content/99/3/479.abstract



Uusi tutkimus: Valtaosa ihmisistä syö turhaan kolesterolilääkkeitä

Kovien rasvojen ja sydäntautien välillä ei ole yhteyttä. Rasvan laadulla ei ole vaikutusta kuolleisuuteen lukuun ottamatta kalarasvoja, joilla on suojaavaa vaikutusta.

Kuolleisuutta lisäävät vain hyvin matalat ja hyvin korkeat kolesteroliarvot. Sen sijaan kolesterolitason ollessa noin viidestä kahdeksaan, jopa yhdeksään, kuolleisuus on vähäisintä.

Tällaista uusinta kansainvälistä tutkimustietoa toi lääketieteen ja kirurgian tohtori, sydän- ja verisuonitautien lääkehoitoon perehtynyt professori Heikki Karppanen.

Tutkimustulokset eivät Karppasta yllättäneet, sillä hänen mukaansa jo 1990-luvulla on ollut tiedossa, ettei kolesterolilla ole sellaista vaikutusta kuolleisuuteen kuin on luultu.

Maailmassa miljoonat ihmiset syö kolesterolilääkkeitä alentaakseen kolesterolia, joka tosiasiassa on hyvällä tasolla. Statiinien keksiminen oli huikea bisnes. Aina kun edellisen version patentti vanhenee ja hinta romahtaa, markkinoille tuodaan kaksikymmentä kertaa kalliimpi lääke, josta sanotaan, että vain se tehoaa.

Erityisen ikävänä Karppanen pitää sitä, että kolesterolilääkkeillä on ollut paljon haittavaikutuksia. Hän korostaa kuitenkin, ettei lääkitystä tulee kokonaan kieltää, sillä on pieni osa ihmisiä, jotka siitä hyötyvät.

Karppanen pitää uutta tutkimusta erittäin luotettavana, koska sen tekijänä ovat olleet maailman parhaiden yliopistojen parhaat tutkijat. Tutkimukseen osallistui 18 maasta peräti 600 000 henkeä.

Karppanen huomasi tutkimustuloksen ulkomaisesta julkaisusta. Se, että kotimaassa siitä on oltu hiljaa, johtunee siitä, etteivät tulokset tue yleistä käsitystä.

http://www.hs.fi/terveys/a1415326735622





http://drmalcolmkendrick.org/2014/12/01/what-is-t/




Ennaltaehkäisevän lääkehoidon tehosta ei ole näyttöä. Varmaa on ainakin se, että suurin osa "riskipotilaista" syö lääkkeitä turhaan: he saavat haitavaikutukset ja kustannukset , mutta eivät sairastuisi lääkkeitäkään.

Asioita sotkee lääketeollisuuden suosima suhteellisten riskilukujen käyttö. "50-% riskinalenema" on oikeiksi ihmiseksi muutettuna aivan muuta kuin "joka toinen". Yhden lonkkamurtuman ehkäisemiseksi täytyy 300 ihmisen syödä osteoporoosilääkitystä vuoden ajan, vaikka osteoporoosi on täysin ennaltaehkäistävissä ravintolisillä ja liikunnalla. Tai 140 ihmistä hoitaa statiineilla (kolesterolilääke) 5 vuotta, jotta yksi sydän- tai aivoinfarkti vältettäisiin, kuten todettiin vancouverilaisen terveydenhuollon vaikuttavuutta tutkivan yksikön tutkimuksessa.



Kardiologit: Statiinit ovat myrkkyä sydämelle
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2727



2015  Tuore British Medical Journalissa julkaistu artikkeli kertoo, että statiinien käyttö yhdistyy suomalaistutkimuksessa 46 prosenttia suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin. Suomalaistutkimus viittasi siihen, että suurentunut diabeteksen riski johtuu statiinien aiheuttamasta insuliiniherkkyyden heikkenemisestä sekä insuliininerityksen vähenemisestä.

Aiemmin on myös esitetty, että statiinit lisäävät diabeteksen riskiä niiden aiheuttaessa lihaskipuja. Se puolestaan vähentää potilaiden liikkumista ja liikunnan harrastamista. Vähentynyt liikunta lisää lihomisen riskiä ja heikentää insuliiniherkkyyttä.

Mielestäni sydäntautien ehkäisyssä ja hoidossa tulisi statiinilääkityksen sijaan tukeutua enemmän varsinkin Välimeren ruokavalioon, kalaöljyihin, riittävään D-vitamiinin saantiin ja liikuntaan.
https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/608751522602422



Kardiologien ACC 15 -kongressissa julkistettavan uuden seurantatutkimuksen mukaan Välimeren ruokavalion noudattaminen vähentää tavallisessa väestössä sydän- ja verisuonitautien riskiä 47 prosentilla.

Samassa kardiologien kongressissa julkistettavan toisen tutkimuksen mukaan sydän- ja sisätautilääkärit pitävät hyvää ruokavaliota yhtä tärkeänä kuin statiinilääkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Tutkimukseen sisältyneen kyselyn mukaan lääkärit tuntevat kuitenkin huonosti sydämelle terveellisiä ruokia eivätkä osaa neuvoa potilaita hyvin niiden valitsemisessa.

Olisiko lääkärien koulutuksessa jotain vialla, kun ruokavaliota pidetään potilaiden hoidossa periaatteessa tärkeänä mutta siinä ei osata neuvoa?
https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/608757889268452



Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot paljastavat, että sydänperäiset kuolemat ovat lisääntyneet statiinien aikakaudella 30-40 prosenttia. (IL 11.5.2015)





Koko artikkeli löytyy linkin lopusta:
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2766

Ja tästä: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015051419685708_uu.shtml



Lisää nauloja kolesterolilääkkeiden arkkuun!

Statiinien ovat New Orleansin Tulanen yliopiston tutkijat vahvistaneet aiheuttavan monia haittoja, ylipäätään nopeampaa vanhenemista, elimistön rappeutumista, uudisluun muodostuksen estämistä, harmaakaihia, II-tyypin diabetesta, vakavia silmätulehduksia, nivelruston uusiutumisen estämistä, lihassärkyjä, verisuonten kalkkeutumista (sepelvaltimotautia) sekä estävät kantasolujen elimistöä korjaavan vaikutuksen.

Eli lyhyesti sanottuna lisäävät sairauksia ja elimistön rapistumista. Kukapa sitä haluaa, mutta suurin osa luottaa lääkäreihin. Valitettavasti.

http://www.express.co.uk/life-style/health/608210/statins-age-you-faster-new-research-suggests-long-term-use-warning





Paluu tämän sivun alkuun


____________________________________________________________________________________________________________________________

Ravinnon merkitys!



Paluu tämän sivun alkuun

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Ravinteet purkista vai lautaselta?
_________________________________________________________________________________________________________________________________


Puolueetonta luettavaa terveydestä ja ravinnosta:

Lääkäri Antti Heikkilä
Lääkäri Matti Tolonen
Lääkäri Olli Sovijärvi (tuplaklikkaamalla podcastia saat ohjelmasisällön esille)
Paleoradio (
klikkaamalla podcastia saat ohjelmasisällön esille)
Sami Sundvik
RaikasWeb
Turpaduunari  (puolueetonta terveys- ja kulttuuriviestintää koko Suomen kansalle!)
Ravitsemus ja terveys
Suomen Terveysravinto
Luontaisnetti
Terveyden Tukipilarit (Paula Heinonen)
Safkatutka