Kaupunginvaltuutetun kannanotot

ELÄKKEIDEN OSTOARVOT PUTOAVAT

Markku Jääskeläinen kirjoitti tällä palstalla 5.1. otsikolla "Eläkkeitä ei ole leikattu". Hän väitti numeroiden valossa, tapansa mukaan, että olen väärässä edellisessä kirjoitusessani (4.1).

Annan omakohtaisen esimerkin, olen ollut eläkkeellä yli kuusi vuotta. Sinä aikana on eläkkeni noussut keskimäärin 27,77€/kk tähän päivään mennessä. Minulla on tästä kaikesta tositteet mikäli TELA:n johtaja Jääskeläinen haluaa tarkistaa asian. Tänä vuonna työeläkkeet nousivat 1,35%, viime vuonna 0.26%. Laskekaa paljonko palkat ovat nouseet ko. aikana? Miksi ihmeessä TELA vääristelee asioita noilla valheellisilla numeroillaan?

Miksi Jääskeläinen ei puuttunut kirjoituksessani oleviin mm. Puron komitean aikaansaannoksiin, entä ay-johtajien päätöksentekoon eläkkeistä ja heidän merkittäviin omien etujensa turvaamiseen? Tai heidän sivutoimista TELA:lta saamiinsa kohtuuttomiin palkkioihin, jotka maksetaan eläkeläisten varoista.

Taitettu indeksi syö eläkkeemme pikku hiljaa, kuten yllä kerroin omista kokemuksistani. Eläkkeen ostoarvo putoaa vuosi vuodelta. Kuka on se kansanedustajaehdokas, joka uskaltaa tosissaan luvata taitetun indeksin poistamisen, mikäli hän pääsee läpi. Lupaaja saa ääniä, mikäli on tunnetusti rehellinen ihminen. Jääskeläinen tehköön työtään, kunhan muistaa ketkä maksavat hänen palkkansa.

Raimo Kotala
Kaupunginvaltuutettu
Senioripuolue
Lahti

Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa, mielipide palstalla 4.1.2011

ELÄKKEIDEN SAAJAT EIVÄT PÄÄTÄ ELÄKKEISTÄ

Huoli työeläkejärjestelmästä joka rapautetaan hivuttamalla, siten etteivät eläkkeensaajat pysty siihen vaikuttamaan koska eläkerahastojen käytöstä päättävät mm.työmarkkinajärjestöt. Kritisoin jyrkästi sitä, että työmarkkinajärjestöt, eli palkansaajien SAK, STTK ja Akava sekä työnantajien EK, ovat jo yli 20 vuotta yhteistyössä johtavien työeläkeyhtiöiden johdon kanssa sopineet merkittävistä eläkeleikkauksista. Merkittävin niistä on nk. leikatun indeksin ottaminen käyttöön vuonna 1996. Yksin tämä päätös on alentanut eläkkeitä tähän mennessä noin 15 - 20 prosentta!

Asia, josta vähemmän on puhuttu, mutta on työmarkkinajärjestöille häpeäksi, on kiistatta työttömyyseläkevakuutuksen rahoittaminen eläkevaroista, siis eläkkeisiin säästetyistä rahoista, vaikka työttömyys ei miltään osin ole eläketapahtuma ja on siksi kaikissa muissa EU-maissa, Tanskaa lukuun ottamatta, rahoitettu pääosin valtioiden ja työttömyyskassojen yhteissopimuksilla.

Esimerkki kuvaa miten eläkeläisen kukkarolle on härskisti menty, koska työttömyyseläkkeen rahoitus työeläkevaroista ylittää tähän mennessä jo 30 miljardia euroa. Määrällä katettaisiin eläkkeet kahdeksi vuodeksi tai leikatusta indeksistä olisi voitu luopua. Mainittujen päätösten valmistelun hoiti nk. Puron komitea, jossa työmarkkinajärjestöillä oli enemmistö, ja ne ajettiin läpi osana sosiaalitupoja. Maan hallitus ja eduskunta oli ota tai jätä tilanteiden edessä, pilkkuakaan ei saanut muuttaa.

Jo pelkästään nämä kaksi esimerkkiä vahvistavat sen, että eläkejärjestelmämme päättäjiä kiinnostaa pääosin vallan käyttäminen omien intressien toteuttamiseksi, kuten eläkelaitoksia sijoituspääomien lisääminen ja niiden johdon ja hallintoelinten ylimitoitettujen etujen turvaaminen, mukaan lukien myös ay-johtajat.

Työeläkkeistä eivät siis päätä eläkeläiset, ei maan hallitus ja eduskunta, vaan siitä päättävät ulkopuoliset korporaatiot, joissa eläkeläisen etu on toissijainen. Niinpä rahastoja ei käytetä nyt eikä ennenkään eläkemenojen huippujen tasaamiseen, esim. suurten ikäluokkien hyväksi, vaikka ajankohta olisi nyt, koska he kaikki ovat jo eläkkeellä.

Mainitut työmarkkinajärjestöt, mukaan lukien EK, ovat aikaansaaneet senkin, että eläkevakuutusmaksut eivät perustu eläkemenoon, vaan ovat niistä irrallaan ikään kuin verot. Tästä seuraa, että rahastoja lisääväksi keinoksi on valittu eläkeläisten etujen leikkaaminen eikä maksujen korottaminen eläkemenoja vastaavaksi.

Se, että ay-johtajat ovat mukana päättämässä, perustuu heidän merkittävien etujensa turvaamiseen. Se, että he ovat vähemmistönä päättävissä elimissä tai että niin muutkin tekevät, ei ole peruste kähminnälle. On kohtuutonta, että sivutoimista maksettavat palkkiot kuukautta kohti ylittävät selvästi järjestöjensä jäsenten palkat ja eläke-edut ja että näin taataan, että muita koskevat eläkeleikkaukset eivät koske heitä, eli päättäjiä, joihin lukeutuvat itselleen säädetyllä eläkelailla myös kansanedustajat.

Raimo Kotala, kaupunginvaltuutettu, senioripuolue

Lahti