| |
|
|
|
|
|
|
|
| |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| xxxx |
|
|
|
| |
Portaankorvan
tila,
Liisa ja Pekka Salmela
Portaankorvan tila
on Lopen historian mukaan muodostunut Isossajaossa vuonna 1840. Tila sijaitsee
Lopen kunnan Hunsalan kylässä, Pilpala - Karkkila maantien tuntumassa.
Tila rajoittuu osittain Hunsalanjokeen, joka virtaa länsi-Lopen järvistä
Karkkilan kautta Karjaan vesistöön.
|
|
| |
Tila on ollut saman
suvun hallinnassa vuodesta 1913. Tuolloin Pekan isoisän vanhemmat ostivat
tilan. Pekan isänisän Väinön kuollessa 1958, tilaa hallitsi kuolinpesä
(Väinön leski Toini ja heidän poikansa Raimo ja Rauli). Raimo asui tilalla
äitinsä kanssa ja he vastasivat tilan pidosta yhdessä. Rauli opiskeli
toiseen ammattiin ja työllistyi pääkaupunkiseudulla. Vuonna 1971 Raimo
vihittiin Marja Hietasen (Kytäjältä) kanssa ja samana vuonna he lunastivat
tilan kuolinpesältä. Heidän ainoa lapsensa Pekka syntyi vuonna 1972.
Tilan pihapiiriä hallitsee
1904 rakennettu harmaakivinavetta. Rakennus on ollut koko sadan vuoden
ajan lypsykarjan käytössä. Pekan vanhemmat peruskorjasivat ja koneellistivat
navetan 1973, mm. koneellinen lannanpoisto, putkilypsy ja länkiparret.
Viimeisimmän remontin navetta koki vuosina 2000 - 2002. Kivinavetan välikattoa
nostettiin noin 40 senttimetriä ja uusi tehtiin omasta puusta. Lehmäpaikkoja
laajennettiin 16:sta 28:aan. Koneistus uusittiin täysin, Lannanpoisto,
putkilypsy, väkirehuruokinta ja ilmastointi. Vuonna 2001 rakennettiin
nuorelle karjalle betonielementeistä uusi navetta, joka on kivinavetan
yhteydessä.
Tilan karja on kuulunut
karjantarkkailuun vuodesta 1948. Karja oli vuosisadan alussa suomenkarjaa.
40-luvulla hankittiin
Kytäjän kartanosta ensimmäinen puhdas Ayshire-vasikka, Kasku nimeltään.
Tänä päivänä päärotuna on edelleenkin Ay. Muutama yksilö Holsteinia
ja Suomenkarjaa; sekä länsisuomalaista että Itä-Suomen
karjaa, pyritään säilyttämään karjassa.
|
|
| |
|
Pekan
vanhemmat jäivät eläkkeelle v.1999, jolloin tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos.
Heistä on ollut suuri apu tilan töissä ns. ruuhka-aikoina ja lasten ollessa
pieniä. He asuvat pienen matkan päässä tilakeskuksesta omassa omakotitalossaan.
Toini-mamma (s.1910) asui Portaankorvassa syksyyn 2008 asti ja nyt asuu
Pekan vanhempien luona. |
|
| |
|
|
|
|
|
|
| |
VILJELY Portaankorvan
tilalla on omaa peltoa 25,51 ja vuokrattua noin 30 ha sekä metsää 20 ha.
Pellot ovat
maalajiltaan pääosin HHt:ta. Pelloilla viljellään nurmea ja rehukauraa.
Tilalla on laidunnettu tehokkaasti tilakeskuksen ympäristössä olevia alueita
ja niistä onkin vuosikymmenien saatossa muodostunut kaunista perinnemaisemaa.
Tilalla on ympäristötuen erityistuen piirissä 4.417 ha perinnebiotooppi-alaa.
Peltoviljelyyn tarvittava kalusto on itsellä. Säilörehu korjataan pyöröpaaleihin
yhdessä toisen kotieläintilan kanssa. Lannanlevityksen ja kasvinsuojeluruiskutukset
hoitaa urakoitsija. Naapurien kanssa tehdään paljon yhteistyötä erilaisissa
maatalouden töissä.
Kaikki karja laiduntaa kesällä ja mahdollisimman pitkälle syksyyn. Hiehot
ovat Vastinkosken kuohujen äärellä laitumilla ja biotoopeilla. Lehmät
laiduntavat tilakeskusta lähinnä olevia isoja lohkoja yötä päivää, käyden
tietysti kahdesti päivässä lypsyllä navetassa. Talviulkoilutarha on suunnitteilla
lypsylehmille.
|
|
| |
|
|
|
|
| |
JÄTEVEDEN PUHDISTAMO
Vuonna 2002 investoimme omaan panospuhdistamoon. Puhdistamo on Uponorin
Upoclean 5 biologis-kemiallinen pienpuhdistamo. Se puhdistaa maitohuoneen
jätevedet ja asuinrakennuksen kaikki likavedet.
|
|
Puhdistusprosessi
toimii siten, että maitohuoneesta johdetaan pesuvedet neutralointisäiliöön.
Tässä säiliössä erotetaan maidon rasva sekä tasataan maidon pesuvesien
Ph-vaihtelut. Saostussäiliössä sekoittuvat maitohuoneen pesuvedet ja asuinrakennuksen
viemärivedet. Saostussäiliössä erotetaan vedestä vettä kevyemmät ja painavimmat
aineosat.
Esiselkeytetty vesi pumpataan prosessisäiliöön noin 300 litran erissä.
Prosessisäiliössä annostellaan nesteeseen aluminikloridi, joka saostaa
fosforin. Kiintoaine erottuu ja varastoituu saostussäiliöihin, jotka tyhjennetään
parikertaa vuodessa. Puhdistettu vesi ohjataan avo-ojaan.
|
|
| |
METSÄ Portaankorvan
metsät ovat kuusivaltaisia. Viime vuosina metsiä on uudistettu jonkin
verran, myrskyt ovat siinä vähän avustaneet. 1990-luvulla on istutettu
koivua, 2000-luvulla kuusta ja Hybridihaapaa, jota on pieni sopimusala.
Tilan asuinrakennus lämmitetään hakkeella, hakepuut korjataan omista metsistä.
LÄMMITYS
Lämpökeskusprojektimme
hakekontti saapui 16.5.06 ja laskettiin sitä
varten valetulle betonilaatalle. Kontti lähti lämmittämään syksyllä 2006.
Hake säilytetään vanhassa laakasiilossa ja täytetään traktorin etukuormaajalla.
Kontilla lämmitetään kaikki käyttövesi ja lämmitetään asuinrakennus. Maassa
on valmiina liitos tulevaan tallirakennukseen.
Konttiin voit tutustua tarkemmin valmistaja Säätötulen sivuilla
KATSAHDUS TULEVAISUUTEEN
Asuinrakennuksessa tapahtuneen vesivahingon takia kotimme on nyt remontin
alla. Projekti kestää varmaan kokonaisuudessaan pari vuotta. Korjaamo/talli-hanke
jäi nyt sitten toteuttettavaksi tämän jälkeen.
Navetan investoinnit ovat lähitulevaisuudessa pieniä, lähinnä eläinten
hyvinvointia ja omaa työn mielekkyyttä helpottavia asioita. Suurimpana
varmaan kuitenkin talvijaloittelutarhan rakentaminen, joka on meillä aika
haastava. Navetta sijaitsee rinteessä, joten tarhan sijoittaminen vaatii
maansiirtotöitä.
Yritämme tällä eläinmäärällä tulla toimeen mahdollisimman pitkään, ehkä
n.10 vuoden päästä on sitten ratkaistava laajentaako vai muutetaanko tuotantosuuntaa.
Nämä asiat riippuvat poliittisista ratkaisuista, jos karjanpito vaatii
koko ajan siirtymistä isompiin yksiköihin, niin se ei taida olla meidän
juttu.
MAINITTAVAA
- Tila saanut vuonna 2004 Walter Ehrströmin säätiön kultaisen mitalin
- Karjantarkkailussa 50 vuotta vuonna 1998
- Hyväksytty laatujärjestelmä v.2002
- Kansanedustaja Kirsi Ojansuun ( vihr.) kummitila vuodesta 2000
- Tilallamme käy paljon vierasryhmiä tutustumassa (viljelijäryhmiä, poliittisia
ryhmiä jne. sekä esim. polttariseurueita aamulypsyllä)
|
|
 |
|
| |
|
|
|
|
|
|
|