Järven tuolta puolen soiton kuulen - soi ikävää usvan taakse ilta soiton kätkee - sen suojaan jää , sen peittoon jää aurinko jo kuuta kutsuu vaikkei - se häntä nää tähdet esiin piiloistansa nousee , ne välkettään luo pimeään soitto yhä jatkuu - iltaan piirtää se soinnut nuo mieleeni mun nousee taas - vain silmät nuo Silmät mua katsoo - muistan kauniin - mä katsojan hiukset , huulet , kasvot , naurun muistan - niin eloisan , niin valoisan teinkö jotain väärin kun en häntä - mä enää nää pahoitinko mielen - tuotin tuskaa , niin kipeää , sen polte jää ajatukset jauhaa , en saa rauhaa - mun mielessäin vastausta etsin näin - kun yksin jäin

Vaan silmäni kun suljen - luonain on hän , mun kanssain on taas hän valo saapuu luoksein - onhan kanssain hän lämpö kesäpäivän , leuto tuuli , ne saapuu luoksein mun luokseni saan kaiken kun mä muistan silmät sun

(Soolo 16 tahtia A-osan kertauksen lopusta)

Vaan silmäni kun suljen - luonain on hän , mun kanssain on taas hän valo saapuu luoksein - onhan kanssain hän lämpö kesäpäivän , leuto tuuli , ne saapuu luoksein mun luokseni saan kaiken kun mä muistan silmät sun

Teinkö jotain väärin kun en häntä - mä enää nää pahoitinko mielen - tuotin tuskaa , niin kipeää , sen polte jää ajatukset jauhaa , en saa rauhaa - mun mielessäin vastausta etsin näin - kun yksin jäin