Klikkaamalla harrastusta pääset suoraan asiaan =)
Agility LUT MEJÄ Näyttelyt Puuhastelua
RAKASTAN! Rakastan, rakastan, rakastan tätä lajia! Oikeastaan sitä tunnetta ei voi sanoin kuvata, kun pääsen agilitykentälle. Riittää, että näen esteet. Hypyissäkin juoksen niin lujaa kuin kintuistani pääsen näkemättä mitään muuta kuin esteet, enkä siksi aina saa edes jarruja toimimaan vaan menen metrin yli nameista :)
Ja on muutes kerrassaan sietämätöntä, jos joku toinen ryökäle suorittaa esteitä ja MINÄ joudun odottamaan sivussa! Esitänkin äänekkään vastalauseeni näissä tilanteissa. Emäntä kuvailee päästämääni ääntä kiljumiseksi, sillä en hauku enkä vingu, vaan päästän kurkustani suoraa, korkeaa huutoa. Hiljalleen olen oppinut jo hieman hillitsemään itseäni ja keskityn vain omaan tekemiseeni ja emännän taskuihin ;)
Tällä hetkellä olemme emännän kanssa käyneet Mikko Aaltosen ja Mari Kaplaksen (Active Dog) opeissa alkeiskurssin ja kaksi jatkokurssia. Parhaillaan kuljemme koko talven kestävässä ryhmässä Mikon ja Marin luona. Käväisimme myös Vehmaalla toukokuussa 2007 PRT:n agilityleirillä parhaan kamuni Vilin ja hänen emäntänsä Jaanan kanssa. Emäntäkin on tästä lajista aivan yhtä innoissaan kuin minä, joten harrastus jatkuu! Kisoihin asti emme ole vielä ehtineet...
LUT eli luolakoiran taipumuskoe ei oikeastaan ole varsinainen harrastus, vaan se on lähinnä harjoittelua tositoimia varten ja osoitus koiran taipumuksesta luolatyöskentelyyn.
Kokeissa en ole vielä käynyt, olen vasta harjoitteluvaiheessa. Kotiväki on käyttänyt minua kolmesti OSTY:n luolatreeneissä, joissa olen sytytellyt ketulle. Viholliseni on ollut häkissä, ärsyttävää! Suu vaahdossa olen haukkunut ja mellastanut, mutta siltikään ei ole kettua häkistä pois päästetty! Viimeisimmissä harjoituksissa menin jo ahdingon läpi ja kiersin koko luolaston, mutta ei repolaista siellä näkynyt. Minun pitää kuulemma ensin oppia äänetön tyhjän luolan tarkastus ennen kuin pääsen kettua katsomaan. Odottelen siis malttamattomana uusia treenejä...
MEJÄ eli Metsästyskoiran jäljestyskoe tähtää myös käytännön työhön, kuten LUT. Jäljestyskokeen ensisijainen tarkoitus on saada osaavia koiria haavoittuneiden riistaeläinten jäljestämiseen.
Mejästelyn aloitin emännän sekä Vilin ja Jaanan kanssa huhtikuussa 2007 OSN:n MEJÄ-viikonlopun merkeissä. Ihmiset istuivat aina aluksi sisällä kuuntelemassa teoriaa, mutta Vili ja minä vedimme sikeitä autossa.
Hyvin levänneenä pääsimme vihdoin metsään ja tositoimiin. Emäntä, Jaana ja Sorosen Eija, ohjaajamme, olivat vetäneet veristä sientä perässään metsässä ja jäljen päästä löytyi hirvensorkka. Alkumakaukselta hokasin heti jujun ja puksutin kuin juna jäljen päällä kulmamakaukselle asti. Siinä minua yritettiin huijata, jälki ei jatkunutkaan suoraan vaan kääntyi vasemmalle. Sehän ei minua lannistanut, löysin pikaisesti jäljen käännöksestä ja jatkoin matkaani sorkalle saakka. Ja mikä ihana yllätys se olikaan! Ikinä ennen en ole sorkkaa nähnyt, ja nyt löysin sen ihan itse! En halunnut siitä helpolla luopua, vaan nappasin koko sorkan suuhuni ja ylpeilin saaliillani.
Seuraavana päivänä pääsin taas nuuskimaan jälkeä, tällä kertaa vajaan vuorokauden vanhaa jälkeä. Ihan samalla tavalla pärjäsin tämänkin jäljen kanssa kuin edellisenkin! Ja voi sitä riemua kun taas löysin sen ihanan sorkan... Vili-kamukin suoriutui vähintään yhtä hienosti omista jäljistään! Nyt kuulemma tarvitsen vain lisää harjoitusta, pitempiä jälkiä ja vaikeampia maastoja. Eiköhän emäntä minut vielä metsään vie, kunhan muilta harrastuksilta ja puuhilta ehdimme.
Tässä lajissa tunteeni ovat hieman ristiriistaiset. Näyttelyissä on superkivaa, kun siellä on NIIN paljon muita koiria ja kamuja. Mutta sitten kesken kaiken kivan pitäisi sipsutella jossain narulla aidatussa pikkualueessa hihnassa eikä saisi hyppiä, pomppia tai vetää. Miksi ihmeessä ei, edessä tai takana on muita koiria ja niitä ei muka saisi tavata tai nuuskia. HÖH! Ja sitten vielä emäntäkin on jotenkin jännittynyt.. Jotain outoa siellä on aina meneillään!
Oikeastaan tämä kävely- ja seisomis -osio vielä menettelee, varsinkin kun emäntä antaa koko ajan hyviä nameja, mutta sitten on järkyttävä osio. Aivan kauhistuttava. Hirveä. Minun pitää seisoa pöydällä ja joku vieras ihminen tulee kopeloimaan! Iiks. En tykkää ollenkaan, tulee heti mieleen pelottava eläinlääkäri. Tiedä vaikka pistäisi neulalla! Emäntä on pakottanut minut harjoittelemaan pöydälläoloa mitä erilaisin keinoin, hauskin harjoitus oli olohuoneen pöydällä namien syöminen :) Nykyään selviydyn jo tuomarin käsittelystä, mutta muistan silti pitää huolen, että olemuksestani varmasti näkee, kuinka vastenmielistä se on!
Kaiken kaikkiaan näyttelyistä voidaan kuulemma todeta, että tarvitsen aikaa kehittyäkseni, massaa ei ole vielä ihan tarpeeksi.
Emäntä haluaa tähän kohtaan laittaa jotain ihmeellisiä tuloksia...
Oulu KV 7.-8.10.2006
Tuomari Rita Kadike-Skadina
Pentuluokasta KP, ROP-pentu : Nice
elegant puppy. Corr. proportions. Enough condition, feminine head. Strong
enough body for age. Corr. tail. Medium angulated, corr. coat, excellent
movement.
Kajaani KV 6.-7.1.2007
Tuomari Markku Kipinä
JUN
H
: Hyvänkok. mutta erittäin hentoluustoinen narttu, jolla hyvät
päänlinjat. Hieman ilmavat korvat. Hyvät silmät ja purenta. Avoimesti
kulmautunut etuosa ja erittäin kehittymätön rinta. Hyvät takaraajat ja
hännänkiinnitys. Häntä kiertyy selälle. Erittäin korkea kinner, siksi
liikkeistä puuttuu voima. Hyvä turkki.
Oulu 12.-13.5.2007
Tuomari Petru Muntean
JUN EH / 2 : 15 months
old, good head, correct bite, correct bodystructure with good angulations.
Generally I wanted her stronger in everything. Coat & pigmentation &
movement are correct.
Rovaniemi
KV 23.-24.6.2007 Tuomari Harri Lehkonen
JUN EH / 3 : Hyväkok. & tyyppinen, vielä kesken kehityksen
oleva nuori narttu, oikeat mittasuhteet päässä ja rungossa. Riittävästi
kulmautuneet raajat, hieman iloinen häntä, hieman lyhyt taka-askel, esiintyy
reippaasti, tarvitsee aikaa.
Haukipudas 18.8.2007 Tuomari Steven Seymour
NUO EH / 2 : Very good type. Lovely size and outline, but
would like a touch more substance overall. Good dark eyes but a little
strong in skull. Ribcage could be bigger. Topline & tailset could be better.
Movement was sound. Temperament excellent.
Kempele 6.10.2007 Tuomari Leif Ragnar Hjorth
NUO EH / 4 : Very good type & size. Nice feminine head.
Correct mouth. Not completely correct ears. Good neck. Could be better
angulated in front & in rear. Shoulder should be better laid back. Good
chest. Tail is curling over the back. In between coats. Moves with a little
too short steps. Moves with a good temperament.
Mitäs kaikkea muuta ehdin puuhastelemaan? Näin kesäisin aivan ehdoton puuha on UIMINEN! Rakastan uimista, etenkin jos joku ihana ihminen vielä heittelee mulle jotain haettavaa sinne veteen. Jos mitään ei heitetä veteen, uin huvikseni pieniä ympyröitä vedessä. Rannalla on kiva työntää pää veden alle ja saalistaa kiviä yms. pohjasta. Niin ja tietysti hiekkaleikit ovat kivoja! Etenkin kun kaivan kuopan ja siihen tihkuu vettä. Voi kuinka kivaa on läpsytellä hiekkavelliä =)
Heittelystä mainitsinkin jo äsken, mutta mainittakoon nyt vielä erikseen, että olen täysin PALLOHULLU! Ja keppihullu, käpyhullu, leluhullu... Lista on loputon sisältäen kaiken, mitä voi heittää tai repiä.
Talvella lempipuuha on juosta ja kovaa hangessa, muuten tulee vilu. Kesä onkin siitä kivaa aikaa, että auringonpaisteessa voi vain maata ja nukkua. Tietysti mahdollisimman kuumassa paikassa ja mieluiten mustan alustan päällä.
Lisäksi ollaan emännän kanssa käyty arkitottelevaisuus-kurssi. Tokossakin voisin kuulemma olla ihan hyvä, mutta vielä ei keskittymiskykyni riitä. Joskos se iän myötä kasvaisi, mene ja tiedä..
Kuva Marjo Väisänen
Kuva Marjo Väisänen
