![]()
Rautalahden Pääkylä-nimisessä talossa asusteli 1800-luvun puolivälissä äitini isän isovanhemmat Matti Saukkonen (1839-1913) ja Loviisa Tolvasen (1846-1914). Heille syntyi vuosien saatossa viisi lasta; Mikko Anton, Eerik, Heikki Johannes, Katriina Loviisa ja Hilda Maria.

Tämä kuva on pieni arvoitus. Se on lähetetty alunperin Loviisalle postikorttina Heinäkuussa 1912 Tienhaaran postileimalla varustettuna eli jostakin Viipurin läheltä. Ihmisten rintoihin on merkitty kirjaimet, ilmeisesti etunimien mukaan. Vanha rouva on "L" eli arvaten Loviisa itse ja nuorempi nainen "H", joka voisi olla Loviisan tytär Hilma. Muu väki on lienee Hilman perhettä. Kuva on peräisin Loviisan pojan tyttären jäämistöstä, joten tämäkin vahvistaa osaltaan kuvasta esitettyjä arvioita. Tutkimus jatkuu ja aika kertonee arvioiden todenperäisyyden.
Kortin, joka on siis osoitettu "Lovissa Tolvaselle", teksti kuluu seuraavasti:
"Terviisiä meiltä kaikilta yhteisesti me ollaa kaikki terveinä ja voimme entistä hyvin samaa toivotamme Teillekin vaan voikaa hyvin. H.O"
Tässä vielä suurennokset mahdollisesta Loviisasta ja Hilmasta. Jos joku sattuisi tuntemaan jonkun näistä henkilöistä, niin olisin erittäin kiitollinen yhteydenotosta.
Tässä poseeraa
todennäköisesti Matin ja Loviisan esikoispoika Mikko Anton Saukkonen (1867-?).
Kuva on otettu Imatralla ilmeisesti vuosisadan alussa. Mikko muutti aikanaan Rautalahdelta
Helsinkiin, jossa hänen jälkipolveaan vieläkin asuu (Mikolla oli ainakin Arvo, Einari
ja Terttu nimiset lapset). Jos joku hänet tästä tunnistaa, niin olisin tässäkin
tapauksessa kiitollinen yhteydenotosta minuun.
Mikon tytär Terttu.
Edellisen veli, isoisäni isä Eerik Saukkonen (1869-1917) ja hänen vaimonsa Maria Lovisa Vilska (1873-1943). Valitettavasti Mariasta ei ole löytynyt nuoruuden aikaista kuvaa, joten on tyydyttävä tähän 30-luvulla otettuun.
Eerik toimi aikakirjojen mukaan Rautalahdella suutarina ja lapsia heille Marian kanssa kertyi kaikkiaan 7, joista esikoinen, Emma, kuoli jo ennen ensimmäistä ikävuottaan. Ei Eerik itsekään ehtinyt itsenäisessä Suomessa elää, sillä kuolema korjasi hänetkin vallankumousvuoden 1917 alussa. Sota vei sittemmin myös kaksi poikaa, ensin Toivon ja sitten isoisäni Ollin.
Isoisäni
Olli Saukkonen (1904-1941) kihlakuvassa isoäitini Martta Sergejeffin (1912) kanssa vuonna
26.7.1931 Pian armeijan käytyään Olli värväytyi vakinaiseen palvelukseen PPP 1:een
Terijoelle, jossa hän tapasi tulevan vaimonsa Martan ja jossa myös äitini sittemmin
syntyi. Ollin elämä päättyi jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana venäläiseen luotiin.
Jos Ollin tarina kiinnostaa enemmän, klikkaa tästä.
Perheen ainoa tytär Elsa (1905-1985)
hienossa 40-luvun kampauksessaan. Elsa muutti jo nuorena tyttönä Helsinkiin, jossa hän
asui ja työskenteli naimattomana kuolemaansa asti. Lomillaan Elsa oli usein nähty vieras
Rautalahdella.
Aarne (1908-1981)
armeija-aikaisessa sotisovassaan Viipurissa. Aarne ehti kierrellä hieman Suomea eri
töiden perässä, mutta eläkepäiviksi hän palasi Rautalahdelle äitinsä vanhaan
mökkiin yhdessä vaimonsa Sylvin (os. Kosonen, 1911-1995) kanssa. Aarne lupaili
aina elävänsä 100 vuotiaaksi, mutta perheen ainoan lapsen menehtyminen syöpään mursi
Aarnen elinvoiman ja hän kuoli pian Siljan jälkeen.
Aarnen kuoltua Sylvi eleli kuolemaansa asti tässä vaatimattomassa töllissä vailla
mitään mukavuuksia. Eipä hän niitä kaivannutkaan vaan totesi aina, että mihinkäs
sitä ihminen kotoaan lähtisi. Sylvin luona vierailevat saivat kokea hänen
vieraanvaraisuutensa, kahvipöydässä oli aina sen seitsemät pikkuleivät, kakut ja
pullat karjalanpiirakoita unohtamatta. Muistona Sylvistä meillä on häneltä saamamme
Arska-kissa.
Toivo (1910-1941) eli Topi
peri isänsä ammatin eli hänestäkin tuli suutari. Topi avioitui Säiniöläistytön Sanelma
Kuisman (1916) kanssa ja sai kaksi lasta. Jatkosota ja Tyrjän rajut taistelut
koituivat kuitenkin Toivon kohtaloksi. Hän lepää kohtalotovereidensa kanssa Parikkalan
kirkolla sankarihaudassa.
Jaakko (1913-1967),
perheen toisiksi nuorin lapsi, muutti Helsinkiin, jossa työskenteli merivoimissa niin
sodan kuin rauhankin aikana. Jaakko kuului panssarilaiva Ilmarisen miehistöön ja oli
mukana sen kohtalokkaalla matkalla syyskuussa 1941. Jaakon perheeseen kuuluu vaimo Rauha
ja kolme poikaa.
Jaakon rintapielessä näyttää roikkuvan ainakin 1. ja 2. luokan Vapaudenmitalit
sekä Talvisodan muistomitali.
Perheen kuopus ja isänsä
kaima Erkki (1916-1959) oli myös ammatiltaan sotilas. Erkki meni naimisiin Rauha
Kortelaisen kanssa ja eleli elämänsä loppuvuodet vaimonsa kanssa Nurmeksessa.
![]()