Sunnuntaina 12.11.39

Martalleni!

Lähetän kenttäpostin kautta tänäänkin kirjeen, se kuitenkin viipyy jonkun päivän sinne perille tuloon. Tässä pyhäpäivänä on aikaakin hiukan jotain töhertää vaikka eihän näillä päivillä ole mitään eroa, kaikki on samanlaisia. Minä olen tällä hetkellä melkein "viivalla", naapurin puolelle on matkaa parisataa metriä, viivyn täällä jonkun päivän, eikös olekin mielenkiintoista? Eihän tämä minulle kyllä mitään uutta ole, kun sitä melkein aina on ollut ja joutuu olemaan näillä maisemilla. Täällä on kaikki rauhallista ja hiljaista ja varmasti kaikkein rauhallisimpia paikkoja näinä aikoina. Saa nähdä, pysyykö tällaisena edelleen vai syntyykö vielä rytinä, se on sitten sen ajan murhe.

Eilen lähetin Sinulle kirjeen tavallista tietä, samoin vein Kososelle parit sukat, jotka rouva tuo sinne laitettavaksi. Eilen etsin ja löysin kotoa jalkarätit, nehän on hyvät tällaisella kelillä sukkien suojana. Eilen myös tuli (siis 11 pv.) kuukausi kun Te lähditte sinne pakolaisuuteen ja vieläkään ei ole selvää kauanko sitä kestää. Jos näin rupeaa jatkumaan, niin minä kyllä kehoitan kohtapuoleen Sinun lapsien kanssa siirtymään Parikkalaan. Sieltähän sitä pääsee Sinunkin kotia sekä taas tännekin paljon paremmin käymään ja onhan se olo toisenlaista eikä tunnu pakolaiselta, lapsillekin se on monta kertaa parempi, mitäs Sinä tästä ajattelet? Tätä ei nyt tehdä päätökseen ennenkuin hommaan Sinut käymään täällä, että saadaan ne asiat paremmin selvitetyksi. En minä Teitä sinne kuukausimääräksi heitä, ellei tilanne johonkin päin selviä ja muuta asiaa, eikös se ole Sinustakin parempi niin? Siellähän olis olo kuin kotona konsanaan. Minä olen ollut siitä vähän pahoillani, kun silloin ajoin muuttamaan sen määräpaikan, kun tämä kuitenkin virui tällaiseksi, mutta kun silloin melko turhaan liiaksi tohisivat kaikki ja hätäilivät niin eihän sitä arvannut miten se kääntyy. Minä koetan tässä kun kerkiän, järjestää Sinun käymään kohta täällä, että saamme järjestellä Teidän oloanne eteenpäin paljon paremmin. Mannisen rouva tuli kai myös eilen illalla, oli joutunut Viipurissa kiinni kun ei ollut lupatodistusta, älä Sinä lähde ennenkuin minä hommaan paperit, kyllä tässä vielä keritään näkemään.

Nyt ei ole oikein mitään parempaa asiaa, kirjoitan joka toinen päivä jostakin kautta. Terveisiä vaan paljon Teille ja olkaa rauhallisia, kyllä kaikki vielä selvenee hyväksi ja pääsemme kotiin jatkamaan rauhallista elämää. Artolle ja Soilille isän terveiset, olkaa kilttejä kaikille.

Saatte paljon suukkoja isältä ja Sinulle Marttani erikseen.

SOILI JA ARTO

ISÄN LAPSILLE TERVEISIÄ. KIRJOITA SOILI AINA JOKU LAUSE JA MUISTA SYÖDÄ KOVASTI ETTÄ LIHOT. OSAAKO ARTO VIELÄ TEHDÄ ASENNON.

ISÄ