Keskiviikko 18.10.39

Omat kultani!

Olen tässä hartaasti odottanut Teiltä jotain tietoa jo kolme päivää eikä ole kuulunut. Poika on taas postissa parhaillaan, jos nyt sattuisi tulemaan. Tuntuu ikävältä kun ei saa tietää kuinka jaksatte, voihan se syy olla postin kulussakin tänä aikana. En tiedä, oletteko Te saanut kaikki minun lähettämäni kirjeet. Tänne ei kuulu mitään uutta. Terijoelta vaan tyhjennetään kuulemma siviilikansaa myöskin edelleen. Jos pääsen, lähden käymään siellä kotona ja koetan saada asuntoa taas vähän lämmitettyä ja kukkia kastelluksi. Nyt on aamupäivä kun tätä kirjoitan. Eilen lähetin kirjeen äitimuorille sinne Parikkalaan. Kyllä se nyt olis ollut mukavampi, kun olis Teidän tullut mennyksi sinne, lapsille erikoisesti rauhallisempi paikka ja tietysti myös itsellesi, mutta olkoon nyt näin, onhan tämän kohta selvittävä johonkin päin, ei kai tätä kuukausimääriä voi jatkua tällä tavalla.

Lähden tästä työmaalle vähän katselemaan ja jatkan sitten tuonnempana, panen postiin tämän luultavasti vasta huomen aamuna.

Sain juuri illalla sunnuntaina kirjoittamasi kirjeen, josta kiitokset ja Soilille erikoisesti, se oli oikein hyvä, että itse kirjoitit. Sinä et ole virkkanut mitään, että onko ne sokerikortit tulleet sinne, lähetin ne jo silloin kun osotteenne oli sinne matkustajakotiin, mainitse nyt saitteko ne vai ei? Kävin äsken Terijoella ja lähetin sinne Heinolaan paketin, jossa on radio, Soilin täkki, sohvapeitto ja tyyny ja löysin joitakin Soilin vaatteita sekä Arton aapinen ym. rihkamaa. Kävin viemässä ne asemalle kun sinne tulee täältä vaunu ja ne tulee ilmaiseksi, tiedustele niitä sitten joskus asemalta. Sain myös Topilta ja äidiltä kirjeen. Topi on käymässä kotona morsiammensa kanssa kuulemma, siellä on vielä aikaa mennä naimisiinkin. Toinen uutinen oli ikävä, Eeva-täti on kuollut maanatai iltana ja nyt sattui näin ikävä aika, ei pääse edes kotiin hautajaisiin, mutta eihän sille mitään mahda, kai ne hautaan siellä saattavat. Topi ja äiti pyytävät Teitä muuttamaan sinne, mutta koska nyt olet siellä niin ei muuteta, sieltäkin ovat taloista kuitenkin jo pois lähdössä, äiti kirjoitti niin. Sotaa täällä vaan varrotaan, kaikki tuntuu siltä, en tiedä miten sitten lienee tulevat viikot tai ensi viikon alkuhan sen näyttää, niin kerrotaan, toivotaan kuitenkin parasta kaikesta huolimatta, jos kaikki kääntyisi hyvin ja palaisi ennalleen. Minä kastelin vielä nämä kukat ja lähetti lämmitti asunnon, olkoot asiat miten hyvänsä.

Näin äsken Terijoella Kannusta ja Reinikaista, keskusteltiin sotilaskodissa jonkun aikaa, meidän kerho on myöskin kiinni ja koko kylä on kuolleessa pisteessä, sotilaita jokunen silloin tällöin liikkuu kadulla.

Nyt taas lopetan, kello on jo kohta 23.00 (11 illalla) ja käyn nukkumaan. Parhaat isän terveiset Teille kaikille, lue Sinä Soili iltarukous joka ilta isällekin, isä muistaa Teidät joka askeleellaan ja ikävöi kovasti, vielä me Arton kanssa painitaankin, eikös niin. Terveisiä vielä kerran ja Martalleni kova puristus. Kirjoittakaa vaan usein, se on mukavaa tällaisessa olotilassa. Saatte monta suukkoa jokainen ja nukkumaan mennessä nukun teitä muistaen.

Olli

J.K. Osotteeseen älä laita Terijokea, siis paikan nimeä, vaan ainoastaan Jääkäripataljoona 1 / 3.K (siis kirjoitettuna)