Nummituvan Kennel
Rotutieto
Pienimünsterinseisoja on keskikokoinen seisova lintukoira. Se on vilkas, toimelias, älykäs metsästyskoira, jonka riistavietti on vahva.
Se on aina valpas ja valmis toimintaan, hyvin ystävällinen ja sosiaalinen ja säilyttää leikkisyytensä vielä vanhempanakin.
Energisyytensä vuoksi se tarvitsee tottelevaisuuskoulutuksen, miellyttämisenhaluisena sitä ei ole vaikea kouluttaa, joskin sen vilkkaus voi vaatia kärsivällisyyttä.
Metsästyskoirana se on hyvin monipuolinen, mutta meillä sitä käytetään yleisimmin seisojana ja noutajana. Muualla, esim. Tanskassa ja Ruotsissa, myös kauriin ja pienpetojen metsästykseen, karkottavana ja ns. lyhyen matkaa ajavana koirana, sekä haavoittuneen riistan jäljestykseen.
Pienimünsterinseisoja on hyvävainuinen ja kestävä hakija, peitteisessä maastossa ehkäpä parhaimmillaan. Se on luontaisesti hyvä noutaja ja innokas ja vahva uimari.
Suomeen rotu tuotiin 60-luvun alussa, kanta pysyi vuosia hyvin pienenä ja on nykyisellään n. 600 yksilöä.
Pienimünsterinseisoja kuuluu mannermaisten kanakoirien ryhmään ja rotujärjestömme on Saksanseisojakerho.
Rotumääritelmä
Hyväksytty FCI 24.6.1987, käännös SKL-FKK 22.10.1998
Yleisvaikutelma
Hyvin jalo, hyvin tyylikäs ja voimakas
Pää
Jalo, kuiva ja hieman holvautunut. Ilme on osa tyyppiä.
Kallo-osa: Ei liian leveä
Otsapenger: Vähäinen
Kirsu: Ruskea, vaaleat laikut eivät ole toivottuja
Kuono-osa: Voimakas, pitkä ja suora.
Huulet: Kuivat ja tiiviisti sulkeutuvat.
Silmät: Mahdollisimman tummanruskeat. Silmäluomet ovat
tiiviit. Sidekalvoa ei näkyvissä. Sisä- tai ulkokierteiset silmä-
luomet (entropium tai ektropium) tai ns. petolinnun silmät
ovat virhe.
Korvat: Riippuvat, leveät, korkealle kiinnittyneet, tiiviisti
pään myötäiset, kärkeä kohti kapenevat, eivät liiaksi suu-
pielen yli ulottuvat. Lyhytkarvaiset ja sileät korvat ovat virhe.
Kaula: Keskipitkä. Niska on lihaksikas ja hieman kaareutuva.
Runko
Selkä: Kiinteä ja keskipitkä
Lanne: Leveä ja kiinteä.
Rintakehä: Syvä ja tilava, ei tynnyrimäinen.
Alalinja ja vatsa: vatsaviiva on hieman ylösvetäytynyt.
Häntä: Keskipitkä, pitkähapsuinen; suoraan selkälinjan
jatkeena, hännän viimeinen kolmannes voi kaartua hieman
ylöspäin.
Raajat
Eturaajat: Suorat ja hapsukarvaiset.
Käpälät: Pyöreät, kaarevat ja tiiviit. Liian voimakas karvoitus
ei ole toivottavaa.
Takaraajat: Hyvin kulmautuneet ja niissä on housuhapsut.
Käpälät: Kuten etukäpälät.
Karvapeite
Karva: liioittelematonta, tiheää, keskipitkää, hieman laineikasta ja tiiviisti rungonmyötäistä.
Väri: Ruskea-valkoinen, ruskea päistärikkö, parkinruskeat
merkit kuonossa ja silmien yläpuolella sallitaan.
Koko
Säkäkorkeus: urokset 52-56 cm ja nartut 50-54 cm
Virheet
Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.