Rhea syntyi kissalani kuupentueeseen viimeisenä. Olin aivan varma, että pentuluku jäi Pinjalla neljään, mutta Pinja-äiti olikin pyöräyttänyt yön aikana kaikessa hiljaisuudessa vielä viidennen pennun eli Rhean. Olin aiemmin "tilannut" Pinjalta mustavalkoisen tai mustan tytön, tällä kerralla sain molemmat, vaikkakin mustasavun.

Rhea hurmasti minut totaalisesti ollessaan kuuden viikon ikäinen. Olin ottanut viikkokuvia ja huomasin niistä, että neitihän on todella hyväilmeinen pikkumettis, eipä siinä muuta tarvittu. Rhealla on syntymästään asti ollut pitkä häntä ja isot korvatupsut, Rhealla on myös pitkä kroppa ja suora profiili sekä oikein kaunis otsa. Leukaa Rhealla on enemmän kuin äidillään mutta vielä toivoisin siihen hieman vahvuutta. Korvat saisivat olla myös hieman isommat ja paremman muotoiset ja luusto vielä hieman vahvempi.

Rhea on ihmisläheinen (paitsi kasvattajaa kohtaan), juttelevainen, utelias, leikkisä ja energinen kissa, hyvin paljon siis samanlainen kuin äitinsä Pinja. Kaikenlaiset huiskat ja pallot kiinnostavat Rheaa. Rhealla on oma erittäin vahva tahto ja jos Rhea itse saisi päättää kaikki ikävä, kuten kynsien leikkaaminen, jätettäisi kokonaan tekemättä. Iltaisin Rhea saa yleensä hellyyspuuskan ja silloin sitä pitää rapsutella, silitellä ja pitää sylissä, muuten Rhea ei liiemmin sylissä ehdi olemaan, vaan maailman tutkiminen on sen mielipuuhaa.

Rhealla oli tarkoitus tehdä pennut kissalani nimiin ja sen vuoksi se olikin parisen vuotta sijoituksessa ystäväni Marjannan luona. Rhea tapasikin sulhasensa Roopen, mutta pari sai aikaan vain valetiineyden joka sekoitti nähtävästi Rehan kiimat eikä pentuja saatu alulle. Rhean ollessa melkein kaksi vuotta päätin, että en tee pentuja Rhealla ja siirsin omistajuuden Marjannalle.
Rhea asuu Tampereella Marjannan palveltavana. Perheessä Rhean seurana ovat myös maatiaisvanhus Fiina ja ragdollpoika Niilo.

Iso kiitos kaikesta Marjannalle!!!

Rhea ei tulla tulevaisuudessa enää näkemään näyttelyissä.