Laukkaneilikka eli 'Armeria maritima'

Toiselta nimeltään: Kallioruusu, Merenpuna, Merityyny.
Istutettu:
Keväällä 2000
Kuvaus: Monivuotinen perenna. Kukkamykeröt sijaitsevat korkeiden vanojen latvoissa. Teriöt ovat nimilajilla vaaleanpunaiset, joskin myös valkoisia, tummanpunaisia ja violetteja lajikkeita on olemassa. Kukinnon uloimmat suojuslehdet ovat tuppimaisesti vanan ympärillä. Ruusukkeina tyvellä kasvavat lehdet ovat kapean tasasoukat, 10-15 cm pitkät ja vain parin millimetrin levyiset.
Kukkavanat kannattaa leikata kukinnon jälkeen pois. Mätästävä kasvutapa. Kivikkoihin soveltuva kasvi.
Suku: Kuuluu kohokkikasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Kuivahko, aurinkoinen-puolivarjo, niukkaravinteinen, hiekka-savi-multa.
Lyhytjuurisena se menestyy ohuessakin kasvualustassa. Kohopenkki ja salaojitus parantavat kasvuolosuhteita. Kukkavanat poistetaan kukinnan loputtua, näin ylläpidetään kukintaa joka saattaa jatkua hyvinkin pitkään.
Korkeus: 10-30 cm
Istutus ja kukinta-aika: Lisääminen tapahtuu vain syksyisin jakamalla, siemeniä saa vain erikoisliikkeistä, mutta taimia on helpommin saatavilla. Neliölle voi istuttaa 10-12 kpl.
Kukkii kesä-heinäkuussa.
Muuta: Perennapenkin "piristysruiske" - pieni kukka - mutta näkyy varmasti suurestakin penkistä.
Myös hyvä kuivakukkana.

Laukkaneilikan luonnonvarainen kanta on Suomessa rauhoitettu.



ALKUUN



Lehtosinilatva (sininen ja valkoinen) eli 'Polemonium caeruleum'

Toiselta nimeltään: Laupeudenkukka, Kreikan valeriaana, Jaakobin tikapuut, Venuksen vaunu.
Istutettu: Alkusyksyllä 2002
Kuvaus: Monivuotinen perenna. Kukinto on 60-80 cm korkean, ylhäältä lyhytkarvaisen varren latvassa oleva runsaskukkainen kerrannaisterttu. Maljamaiset, n. 14 mm leveät kukat ovat siniset tai valkoiset. Hedelmä on verhiön ympäröimä kota. Lehdet ovat päätöpariset. Kapeansoikeita, 2-3 cm pitkiä lehdyköitä on tavallisesti 8-12 (15) paria; lehdykät koskettavat toisiaan. Luontaisesti kasvi kasvaa Euroopan lehdoissa ja viljeltynä muissakin maanosissa. Suomessa se kuuluu alkuperäiseen lehtokasvillisuuteen, vaikka onkin yleisempi villiintyneenä puutarhakarkulaisena. Se on ollut aikaisemmin suosittu koristekasvi.
Nykyään harvinainen perennapenkissä.
Suku: Kuuluu sinilatvakasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Aurinkoinen tai puolivarjoinen, tuore ja kostea, runsasravinteinen.
Kukkavarret on hyvä katkaista kukinnan jälkeen, jotta lehtikasvusto pääsee oikeuksiinsa, syksyllä koko kasvi leikataan lyhyeksi. Lehtosinilatvalle annettava kasvurauha ja sen voi jakaa vasta, kun kukinta alkaa vähentyä kasvuston keskeltä. Erittäin vaatimaton ja kestävä kasvi. Tämän leviäminen on erittäin voimakasta, se on jopa pitelemätön, löytyy varmasti sieltä mihin et ole tätä kylvänyt tai istuttanut.
Korkeus: Korkeus 50-80 cm, leveys 30 cm.
Istutus ja kukinta-aika: Taimien istutusväli on 30-40 cm. Voi listätä keväällä tai syksyllä siemenistä ja jakamalla, leviävyys on hyvä.
Kukkii heinä-elokuussa. Taimia saa muutamalta taimitarhalta.
Muuta: Lienee alkuperäinen
Pohjois- ja Keski-Euroopasta Siperian itäosiin ja Himalajalle.

Kansanlääkinnässä käytetty mm. unettomuuteen, säikähdykseen ja epilepsiaan. Suomessa koristekasvina ainakin 1700-luvun puolivälistä.



ALKUUN



Lehtoängelmä eli 'Thalictrum aquilegiifoilum'

Istutettu: Syksyllä 2002.
Kuvaus: Monivuotinen perenna. Itä-Suomessa paikoin luonnonvaraisena, Keski-Suomessa
harvinaisena viljelykarkulaisena kasvava Lehtoängelmä on myös puutarhojen koriste. Sopii parhaiten omaksi ryhmäkseen esim. vesiaiheen viereen tai korkeaksi kasviksi perennaryhmiin. Kukat ovat 2 cm leveät, kehälehdet kapeat, vihertävät ja pian puhkeamisen jälkeen varisevat. Kehälehtiä koristeellisempia ovat runsaslukuisten heteiden valkoiset tai punavioletit palhot, jotka tekevät kukasta mykerömäisen. Lehtoängelmän kukat sijaitsevat runsaskukkaisissa, lähes huiskilomaisissa kukinnoissa n. 50-150 cm korkeiden haarovien varsien latvoissa, valkoiset tai vaaleanvioletit. Hedelmät ovat pitkäperäisiä, 1 cm pitkiä riippuvia, siipipalteisia pähkylöitä. Lehdet ovat 2-3 kertaa parilehdykkäiset, lehdykät 3 cm leveät, yleensä 3-halkoiset, melkein pyöreät.
Suku: Kuuluu leinikkikasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Laji kasvaa hyvällä kasvupaikalla 40-50 cm
leveäksi; kasvusto leikataan syksyllä lähelle maanpintaa. Kasvualustaksi sopii hapahko, hyvin kosteutta pidättävä ravinteikas multa, jonka pintaan levitetään keväisin kerros karjanlantakompostia. Kuivinakausina kasvustoa on tarpeen mukaan kasteltava. Kasvupaikan on oltava puolivarjoinen tai aurinkoinen. Kasvusto leikataan syksyllä. Kasvusto tarvitsee myös lähes aina tuennan ja myös talvisuojaus saattaa olla tarpeen vähälumisilla alueilla.
Korkeus: Korkeus 50-150 cm, leveys 40-50 cm.
Istutus ja kukinta-aika: Taimien istutusväli on 40 cm. Lehtoängelmää lisätään
syksyllä siemenistä ja keväällä tai syksyllä jakamalla, leviävyys on kohtalainen vaikkakin hidas. Siemeniä saa vain ulkomailta, mutta taimia on Suomestakin hyvin saatavilla. Kukkii kesä-elokuussa.
Muuta: Myös hyvä leikkokukkana.
Lajin tieteellinen nimi tarkoittaa 'akileijalehtistä'.

Ängelmiä on olemassa 85 lajia ja Suomessa niistä kasvaa luonnonvaraisena vain 5 lajia.
Ängelmät eivät koskaan ole olleet erityisen suosittuja puutarhaperennoja, mutta sopivat perennaryhmien täydentäjiksi.

Myrkyllinen.



ALKUUN



Leimurakkaus "Vesuvius" eli 'Lychnis arkwrightii'

Istutettu: Syksyllä 2002
Toiselta nimeltään: Trädgårdssalvia (ruots.),
Kuvaus: Monivuotinen perenna.
Loistavanoranssit ja suuret kukat, lehdistö tummanpunertava.
Suku: Kuuluu kohokkikasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito:
Aurinkoinen - puolivarjo, multava ja ravinteikas, hiekansekainen maa. Arka liian märällä kasvualustalla, eikä pidä siirtämisestä.
Korkeus: n. 30 cm
Istutus ja kukinta-aika: Taimien istutusetäisyys on 30 cm. 7-9 kpl taimia/m2.
Kukkii heinä-elokuussa.
Muuta:
Sopii istutettavaksi vaikkapa kellokasvien kanssa.

Tämän sisaruskasvi on Palavarakkaus




ALKUUN



Loistosalvia "Rosa Königin" eli 'Salvia x superba'

Istutettu: Kesällä 2006
Kuvaus: Monivuotinen perenna. Syvänvioletit, korkeat, tähkämäiset kukinnot. Ehytlaitaiset, pitkät lehdet. Tukevat varret. Itäeurooppalaisesta luonnonkasvista jalostetut loistosalvialajikkeet kukkivat kauan ja runsaasti. Kasvusto on tiiviin pysty ja harmahtava. Harmahtavat, alta karvaiset ja pehmeät lehdet munanmuotoisia.
Kasvi tuoksuu lämpimällä paikalla voimakkaasti (tuoksua voi erehdyttävästi hyvinkin luulemaan kissanpissan hajuksi, niin paljon se sitä muistuttaa - että ei kuitenkaan tarvi syyttää naapurin katteja penkkiin kuseksimisesta) ja kukinnot houkuttelevat mehiläisiä. Ne ovat myös kohtuullisia leikkokukkia.
Suku: Kuuluu huulikukkaiskasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Usein lyhytikäiseksi
jäävä laji on edukseen lämpimällä - jopa paahteisella ja kuivalla paikalla, kivikossa tai auringon ryhmässä. Se saattaa levitä siemenistä, mutta jälkeläisten kukkien väri voi poiketa emotaimesta. Kalkilla ja hiekalla parannettu maa. Sietää kuivuutta ja menestyy niukkaravinteisessa maassa, mutta märässä maassa jää lyhytikäiseksi. Jos leikkaat pääkukinnan jälkeen aivan alas ja lannoitat, niin kasvi kukkii uudelleen. Suojataan talveksi etenkin vähälumisilla paikoilla.
Korkeus: n. 40-60 cm
Istutus ja kukinta-aika: Kukkii kesä-syyskuussa. Lisätään alkukesällä pistokkaista tai kylvö maalis- toukokuussa laatikkoon. Itää
16-18 C°:ssa 14 vrk. Koulitaan istutus ulos heinä-elokuussa. Voidaan myös kylvää suoraan kasvupaikalle loppukesällä. Kasvi jaetaan n. 4 vuoden välein.
Muuta: Lajikkeita:
tummavioletti "Blaukönigin", ruusunpunainen "Rosakonigin", "Ostfriedland" sinivioletti, tuuhea. Muut lajit: Ryytisalvia (S.officinalis) tunnetaan maustekasvina. Tämä ainavihanta puolipensas saattaa talvehtia hyvin suojattuna kuivalla paikalla.



ALKUUN



Lyhtykoiso eli 'Physalis alkekengi'

Toiselta nimeltään: Lyhtykukka, Juutalaisen kirsikka, Rakkokirsikka, Talvikirsikka.
Istutettu:
Keväällä 2000
Kuvaus: Monivuotinen perenna.
Meillä harvinainen koristekasvi, mutta Euroopan viininviljelyalueilla luonnonvarainen rikkakasvi. Pienet tähtimäiset kukat ovat vihertävänvalkoiset ja ovat yksittäin lehtihangoissa. Lehtevät varret ovat lajikkeen mukaan 40-100 cm korkeat, ja kukkia voi yhdessä varressa olla jopa 10. Kukinnan alkaessa verholehdet ovat vihreät. Hedelmän kehittyessä ne kasvavat sipulin muotoisiksi, kärjestään suipoiksi, vain hieman avoimiksi oranssinpunaisiksi hedelmäverhiöiksi. Hedelmä on punainen marja. Vuorottaisesti varren alaosassa kasvavat lehdet ovat ruodilliset, nahkeat ja puikeat, yläosan lehdet ovat usein vastakkaiset.
Suku: Kuuluu koisokasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Kasvualusta aurinkoinen ja puolivarjoinen, kuiva ja
kalkkipitoinen. Kuivina kausina kasvia on kasteltava säännöllisesti. Kuivattavat versot leikataan verhiöiden värityttyä, kasvusto versojen lakastuttua.
Korkeus: Korkeus 70-100 cm, leveys 50 cm.
Istutus ja kukinta-aika: Kylvetään penkkeihin maalis-huhtikuussa ja siirretään kasvupaikalle elo-syyskuussa. Kukkii seuraavana keväänä. Aikainen kylvös talvella lämpimässä sisätilassa mahdollistaa kukinnan jo ensimmäisenä vuonna. Istutettuja Lyhtykoisoa voi lisätä jakamalla ja juurenpaloista.
Leviävyys on kohtalaisen kovaa, tykkää levitä ja kasvaa vähän siellä missä huvittaa. Taimien istutusväli on 40 cm. Siemeniä saatavana hyvin ja taimiakin saa muutamalta taimitarhalta. Kukkii heinä-syyskuussa.

Myrkyllinen.



ALKUUN