Koivuangervo eli 'Spiraea betulifolia'

Istutettu:
Kesällä 2008.
Kuvaus: Monivuotinen pensas. Tuuheakasvuinen ja matalahko pensas, joka kukkii runsain valkoisin kukin ja aurinkoisella paikalla, kukinto on 3-6 cm leveä. Pitkät heteet
tekevät kukinnosta pörröisen. Myös punertavakukkaisia lajikkeita eli rusokoivuangervoja, kuten 'Rosabella'. Syksyllä pensas saa upean oranssinpunaisen syysvärityksen. Kukkii saman vuoden versoilla. Pensas on hyvin tiheä, tasaisen pyöreähkö. Oksat ovat pystyt, tukevat, punaruskeat. Juurivesojen vuoksi pensaasta tulee vanhana leveä. Lehdet muistuttavat vain kaukaisesti koivua. Sopii yksittäispensaaksi, maanpeitekasviksi tai aidannepensaaksi tai suuriin ryhmiin esim. havukasvien sekaan. Koivuangervoa on saatavana monenlaista kantaa ja lajiketta. Kestävyys hyvä.
Suku: Kuuluu ruusukasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Menestymisvyöhyke I-VI.
Vaatimaton kasvupaikan suhteen, voidaan istuttaa aurinkoiselle tai puolivarjoisalle paikalle. Koivuangervoa voi leikata ja muotoilla. Sopiva ajankohta on joko keväällä ennen versojen kasvuun lähtöä, tai kesällä kukinnan jälkeen. Kuivuneet oksat voi poistaa, milloin tahansa. Koivuangervo kestää leikkaamista erittäin hyvin ja kasvuston voi tarvittaessa uudistaa leikkaamalla sen alas tyvestä 20 cm saakka. Sietää hyvin lumen painoa. Kukat kehittyvät saman vuoden versoihin. Juuriversoja ei juurikaan muodostu. Tuore, keskiravinteinen kasvupaikka. Ei vaativa kastelun suhteen.
Korkeus: korkeus 50-100 cm, leveys n. 1,5 m.
Istutus ja kukinta-aika: Taimi-istutus n. 80 cm välein. Kukinta kestää kesäkuun
puolivälistä heinäkuun toiselle viikolle.



ALKUUN




Lumimarja eli 'Symphoricarpos albus'

Istutettu:
Kesällä 2000. (*Hävitetty puutarhasta 2003.)
Toiselta nimeltään: Turkinmarja, Vahamarja, Susimarja
Kuvaus: Monivuotinen pensas. Kukkien väri vaaleanpunainen. Erilaisiin olosuhteisiin sopeutuva lumimarja on puutarhan monikäyttöpensas. Kukinnan lisäksi sitä koristavat valkeat marjat, jotka säilyvät myöhälle syksyyn. Pensaan voi istuttaa yksittäin, aidaksi tai laajaksi ryhmäksi. Se kestää erittäin hyvin leikkaamista, joten siitä voi muotoilla huolitellun aidan. Lumimarja leviää juuristonsa avulla. Kukkia ja marjoja kehittyy eniten aurinkoisessa paikassa.
Suku: Kuuluu kuusamakasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Varjosta aurinkoon. Kosteutta pidättävä ja kalkittu multamaa. Menestyy vaatimattomissa oloissa. Ei tarvitse talvisuojausta.
Leikkaaminen tuuheuttaa. Hyvä suojata talveksi ja tukea oksistoa tukikepeillä.
Korkeus: 1 - 1,5 m
Istutus ja kukinta-aika: Taimi-istutus. Istutussyvyys taimipaakun yläreuna tulee 2-5 cm mullan pinnan alapuolelle. Istutusväli on 60 - 120 cm. Kukkii kesä-elokuussa.

Marjat ovat lievästi myrkyllisiä.




Pallohortensia "Annabelle" eli 'Hydrangena arborescens Grandiflora'

Istutettu:
Keväällä 2003.
UUSI 2003.
Kuvaus:
Monivuotinen koristepensas, joka sopii kukkapenkin keskuskasviksi. Kaunis ja arvokas. Suuret teräväkärkiset, lumipallomaiset kukinnot, leveys 10-20 cm. Kukat ovat ensin valkoiset ja muuttuvat sitten samean vaaleanpunaisiksi. Lehdet ovat herttamaiset ja vahvanvihreät
Suku: Kuuluu hortensiakasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Aurinkoinen. Kuohkea, multava ja hapan maa,
ei pidä kalkista. Tosin Pallohortensia ei ole niin tarkka maan pH-arvosta kuin muut hortensiat, vaan se menestyy myös neutraalissa (pH 7) maassa. Kesällä hortensiat tarvitsevat paljon vettä ja ravinteita. Suositeltavaa on syyslannoitus elokuun aikana PK-syyslannoitteella pallohortensialle. Se parantaa talvenkestävyyttä. Pensaat leikataan kerran vuodessa, kevättalvella. Kukinnosta tulee suurempi, jos pensaat leikataan joka kevät. Kukinta tapahtuu edellisen vuoden versoilla. Leikkaa pallohortensian hiukan aiempaa varovammin keväällä, jolloin pensaaseen jää tukevampiakin oksia eivätkä versot ryöhähdä niin kovaan kasvuun. Sopiva leikkausajankohta on keväällä, kun ilmat ovat lauhtuneet, mutta lehdet eivät vielä ole puhjenneet. Edellisen vuoden oksiin jätetään 1-2 silmuparia. Vanhempia oksia ei leikata. Pallohortensia kestää myös alasleikkauksen.

Pallohortensian upeat kukinnot tulevat helposti liian painaviksi sateen tai liikalannoituksen seurauksena. Versot taipuvat maahan, jos niitä ei ole tuettu. Muutama kasvi on helppo sitoa keppeihin, mutta näyttävämmän ryhmän kanssa voi olla jo hankalampaa.
Monien erilaisten kokeilujen jälkeen parhaimmalta ratkaisulta tuntuu tukiverkon asentaminen ryhmän ympärille. Verkko pysyy pystyssä ilman tukikeppien apua. Se saa jäädä paikoilleen pysyvästi. Talvellakaan lumi ei pääse repimään versoja maahan. Verkko suojaa myös samalla jäniksiltä. Keväällä uudet versot kasvavat siististi verkon sisäpuolelle, kun kuihtuneet kukat ja liiat versot on poistettu ryhmästä.

Puutarhaliikkeistä ja rautakaupoista saa 60 cm korkeaa puutarha- eli koristeverkkoa harmaana (galvanoituna) tai vihreäksi pinnoitettuna. Vihreä sulautuu paremmin kasvustoon.
Korkeus: 80 - 120 cm
Istutus ja kukinta-aika: Taimi-istutus. Lisäys jakamisella. Kukkii myöhään heinä-syyskuussa.
Kukkien kieli: Hortensia viestittää 1. Viileyttä, 2. Pitkää ikää.



ALKUUN




Pihasyreeni eli 'Syringa vulgáris'

Istutettu: 2000 vuotta ennen Kiinan kivisotaa.
Kuvaus: Monivuotinen pensas. Kukkii violetein tai valkoisin tuosuvin kukinnoin. Kasvutapa on pysty ja ja oksat jäykkähaaraiset. Herttamaiset lehdet. Sopii aidanteeksi.

Suku: Kuuluu syreenikasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla, ravinteikkaassa ja kalkkipitoisessa maassa. Vanhimpia oksia poistetaan säännöllisin väliajoin keväällä.
Korkeus: 2 - 6 m
Istutus ja kukinta-aika: Taimi-istutus. Pensastaimille 1-1,5 m, pienemmille taimille aidanteisiin 0,5 m. Kukkii keskikesän tai Juhannuksen tienoilla, joskus jopa jo ennen Juhannusta kukinta voi olla ohi.
Muuta: Kasvia on käytetty perinteisesti aittojen, kaivojen ja huvimajojen läheisyydessä. Se on hyvä näkö-ja tuulensuojapensas, ja kelpaa myös aidanteeksi.

Syreenin tuoksu voi aiheuttaa allergisia reaktioita kukkamaljakossa sisätiloissa herkimmille ihmisille.



ALKUUN



Rinneangervo eli 'Spiraea densiflora'

Istutettu:
Kesällä 2007.
Kuvaus: Monivuotinen pensas. Muistuttaa kasvultaan ja lehdistöltään koivuangervoa. Kukat kuten koivuangervolla, mutta väri vaihtelee vaaleanpunaisesta punaiseen.
Tiheäversoinen kasvi soveltuu erityisesti maanpeitepensaaksi ja matalaksi aidanteeksi. Lehdet nuorena punasävyíset ja tummemmat kuin koivuangervolla. Tiheäkasvuinen ja kestävä. Punainen syysväritys. Kestävyys hyvä.
Suku: Kuuluu ruusukasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Menestymisvyöhyke I-VI. Viihtyy auringosta puolivarjoon.
Viihtyy tavallisessa puutarhamaassa, ja sietää sekä kuivaa että märkää maata, jokseenkin vaatimaton kasvupaikan ja olosuhteiden suhteen. Se talvehtii hyvin Oulun korkeudella saakka. Rinneangervo viihtyy auringossa ja osittain varjoisassa kasvupaikassa. Tarvittaessa leikataan keväällä, kestää vuosittaisen alasleikkauksenkin 20 cm korkeudelta, mutta ei vaadi vuosittaista leikkausta.
Korkeus: korkeus 50-100 cm, leveys 70 cm.
Istutus ja kukinta-aika: Taimi-istutus n. 50 cm välein. Kukkii kesä-heinäkuussa.
Muuta: -



ALKUUN



Syyshortensia eli 'Hydrangea paniculata ´Grandiflora´'

Istutettu:
Kesällä 2008.
Kuvaus:
Monivuotinen pensas. Syyshortensia on uhkea, myöhäissyksyllä kukkiva pensas tai rungollinen pikkupuu. Se kasvaa 2-3 metriä korkeaksi ja sopii puutarhaan yksittäiskasviksi sekä ryhmäpensaaksi. Lehdet ovat 5-12 cm pitkät, soikeat ja hammaslaitaiset. Upeat, suuret ja lievästi tuoksuvat kukat. Kukat ovat niinkin suuria, että koko pensas saattaa painua maata kohti kukkien painosta. Kukinto on 15-30 cm pitkä. Lähes kaikki kukat ovat neuvottomia. Syyshortensia puhkeaa kukkaan silloin kun muut kasvit alkavat valmistautua syksyyn tiputtaen lehtensä. Väriltään kukat ovat aluksi valkoisia, mutta muuttuvat myöhemmin punertaviksi ja lopulta ruskeiksi. Ne säilyvät pensaassa kiinni pitkälle talveen.
Suku: Kuuluu hortensiakasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Menestymisvyöhyke I-III(VI). Syyshortensia
menestyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla tuoreessa, vettä läpäisevässä, runsasmultaisessa ja ravinteikkaassa maassa. Happaman maan kasvi. Sitä voidaan pitää matalana leikkaamalla vuosiversoja keväällä, jättäen niihin 2-3 silmuparia. Yksittäisistäkukinnoista kehittyy tällöin myös kookkaampia. Vaihtoehtoisesti pensasta leikataan muutaman vuoden välein, jolloin kukkia kehittyy enemmän, mutta ne ovat pienempiä. Pensaasta voi helposti leikata puumaisen. Syyshortensiaa voidaan talvenkestävyytensä vuoksi kasvattaa pohjoisempana kuin monia muita hortensioita. Suomessa se menestyy maan etelä- ja keskiosissa.
Korkeus: korkeus 2 m, leveys 1,5 m.
Istutus ja kukinta-aika: Taimi-istutus n. 50 cm välein. Taimi-istutus 1-2 m välein. Kukkii elo-syyskuussa.
Muuta: Laji Hydrangea paniculata on kotoisin alun perin
Aasian itäosista.



ALKUUN




Terttuselja eli 'Sambucus racemosa'

Istutettu:
Ennen vuotta 1998. (*Hävitetty puutarhasta 2004.)
Toiselta nimeltään: Terttuheisi, Paskamarja, Koiran Kusipuu
Kuvaus: Monivuotinen pensas. Kermanväriset kukinnot. Myrkyllisiä siemeniä sisältävät marjat kasvavat tertuissa ja ovat väriltään tulenpunaiset. Perinteinen suojakasvi.
Suku: Kuuluu kuusamakasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Aurinkoinen - puolivarjoisa. Syvämultainen ja ravinteikas maaperä, sietää myös huonompaakin kasvualustaa. Seljat tulisi istuttaa keväällä tai syksyllä, hieman kunnostettuun multavaan maahan, aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan.
Seljat eivät ole erityisen tarkkoja maanlaadun suhteen. Jos ostat taimen taimistosta, tai puutarhaliikkeestä, niin kastele multapaakku kunnolla ennen istuttamista, jotta kasvi juurtuu nopeasti maahan. Istutuksen jälkeen myös istutuspaikka kannattaa kastella läpikotaisin. Tämä on tärkeää erityisesti syksyllä. Seljat voidaan leikata silloin, kun ne alkavat näyttää rähjäisiltä. Jos kasvin leikkaa nuorena, ja jättää siihen vain lyhyen paksun varren, niin siitä tulee erittäin tuuhea ja kaunis.
Korkeus: 1 - 2 m
Istutus ja kukinta-aika: Taimi-istutus keväällä tai syksyllä. Kukkii kesäkuussa.
Terttuselja ei tykkää paikan muuttamisesta.
Muuta: Tämä pensas on tullut maahamme ihmisen mukana. Tarkemmin sanoen se on tullut maahamme noin 1.000 vuotta sitten rohdoskasvina, mutta vuosisatojen kuluessa rohdoskäyttö on vaipunut unholaan. Sitä on viljelty koristepensaana ja siitä sitten levinnyt ja villiintynyt asutuksen lähimetsiin.

Pensaasta lähtevä paha haju on antanut aiheen kutsua sitä Paskapuuksi. Jossain se tunnetaan myös Koirankusipuuna.

Marjojen siemenet myrkyllisiä.



ALKUUN




Unkarinsyreeni eli 'Syringa josikaea'

Istutettu:
Ennen vuotta 1998
Toiselta nimeltään: Josikan syreeni
Kuvaus: Monivuotinen pensas. Rotevakasvuinen ja isolehtinen, lehdet tummanvihreät. Kukat ovat violettiset, tuoksuvat. Aidolla unkarinsyreenillä on tumman sinililanväriset kukinnot, jotka ovat auenneinakin hieman supussa.
Ei ehkä ole niin kaunis kuin muut syreenit, mutta on huomattavasti kestävämpi. Sopii hyvin aitakasviksi.
Suku: Kuuluu syreenikasvien sukuun.
Kasvupaikka ja hoito: Parhaiten se menestyy aurinkoisessa tai puolivarjoisassa paikassa, runsasravinteisessa ja kalkkipitoisessa maassa.
Korkeus: 2 - 4 m, ikä jopa 50 vuotta.
Istutus ja kukinta-aika: Taimi-istutus. Kukkii kesä-heinäkuussa, jälkeen muiden syreenilajikkeiden.
Muuta:
Se on terve pensas, sillä se kestää hyvin kasvitauteja ja tuhoeläimiä.






ALKUUN