Mielipiteet
kaarina -lehti 15. marraskuuta 2006
LASTEN YMPÄRISTÖNÄ HYVINVOIVA SUOMI
Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että syntyvyys pitäisi saada Suomessa kasvuun. On jopa leikkisästi kannustettu koko Suomea lastentekotalkoisiin. Olemmeko me lapsiperheelliset tai sellaiseksi haluavat saaneet valtiolta mitään kannustinta talkoisiin ryhtymiseksi? Mielestäni emme ole. Esimerkiksi, kun Ruotsin valtio nostaa lapsilisiä ja vanhempainrahaa, vastaavasti Suomessa suunnitellaan tällä hetkellä lasten päivähoitomaksuihin reipasta korotusta. Esityksen mukaan enimmäismaksua korotettaisiin jopa 25 %:a ja se kohdistuisi ”hyvätuloisiin”. Nämä niin sanotut hyvätuloiset olisivat kuitenkin nykyisillä tulorajoilla ihan tavallisia työssäkäyviä lapsiperheitä, koska päivähoidon tulorajat ovat alhaalla. Jos esitys päivähoitomaksujen korotuksesta menee läpi, tulisi myös tulorajat korjata vastaamaan tätä päivää, jotta pienten lasten vanhemmilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet käydä työssä.
Samaan aikaan kun päivähoitomaksuja on suunniteltu korotettavan, on keskusteltu myös subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Subjektiivista päivähoito-oikeutta on pyritty karsimaan esimerkiksi Vantaalla, koska on tarvittu säästöjä kaupungille. Mielestäni suunta on aivan väärä. Tällä hetkellä tulisi keskustella enemmän vaihto-ehtoisista hoitomuodoista, kuin subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutoksista. Näitä vaihto-ehtoisia hoitomuotoja olisivat kerhot, leikkipuistot ja avoimet päiväkodintapaiset toimintamuodot. Meillä Kaarinassa on menty näissä asioissa takapakkia, koska osa leikkipuistotoiminnasta lakkautettiin viime vuonna.
Valitettavaa on myös se, että kuntien rahoja säästettäessä usein unohdetaan lasten hyvinvointi. Kuntien tulisi panostaa tarhoissa ja kouluissa mahdollisimman pieniin lapsiryhmiin, turvalliseen hoitoon ja pysyviin hoitosuhteisiin. Tällä taattaisiin lapselle tasapainoinen ja turvallinen arkipäivä. Pelkkä minimitaso ei saa riittää kunnille. Tämä pitäisi myös huomioida uutta päivähoitolakia suunniteltaessa. Voidaksemme luoda turvallisen ja tasapainoisen alustan lasten ja nuorten kasvulle, tarvitsemme kokonaisvaltaisesti kestävää lapsi- ja perhepolitiikkaa, niin kunnissa kuin Arkadianmäelläkin.
Päivähoitolaki on yksi tärkeimmistä laista, joka kaipaa pikaista uudistusta. Nykyinen päivähoitoasetus, joka on vuodelta 1973, mahdollistaa kunnille poikkeukset liian helposti. Uuden päivähoitolain tulisikin pienentää kuntien liikkumavaraa lain tulkinnassa. Nyt on tarvetta tehdä päivähoitolakiin tarkkaan harkittu kokonaisremontti, joka sisältäisi myös varhaiskasvatuksen näkökulman, syrjäytymisen ehkäisyn sekä oppimisvaikeuksien havaitsemisen ja korjaamisen. Päivähoidon tarkoitus ei ole olla lasten säilytyslokero, vaan turvallinen ja kodinomainen lasten varhaiskasvatuskeskus. Jos valtio tosissaan haluaisi talkoiden alkavan, tulisi päivähoitolaki uudistaa. Lisäksi valtion tulisi suunnata budjetista entistä enemmän rahaa lapsiperheiden hyvinvointiin.
Ajatellaan asioita lasten ehdoilla.
Mikko Vuori (sd.)
