Mielipiteet
kaarina-lehti 30. elokuuta 2006
Onko opiskelijan leipä ihan oikeasti liian leveä?
Opintotuen uudistamisesta on puhuttu paljon viimeaikoina. Varsinkin opiskelijajärjestöt ovat vaatineet opintotukeen muutosta. Mutta onko meillä tarvetta muuttaa opintotukea, vai onko se toimiva entisellään.
Esimerkiksi 21-vuotias Mika Virtanen kuvitteellinen henkilö Vaasasta muuttaa Turkuun opiskelemaan kasvatustieteitä. Hän asustaa ylioppilaskylän ollessa täynnä Varissuolla kohtalaisen viihtyisässä kerrostalo yksiössä. Huoneiston vuokra on 400 euroa kuussa. Kun vuokrasta vähennetään asumislisä maksettavaksi jää 198,4 euroa kuussa, jonka voi kätevästi maksaa opintorahalla. Opintorahasta Mikalle jää tämän jälkeen 60,6 euroa, jolla pitäisi maksaa vielä sähkölasku 20 euroa, puhelinlasku toiset 20 euroa, oppikirjat keskimäärin yli 25 euroa kappale ja muistiinpanovälineet, sekä bussikortti 50 euroa.
Vähän aikaa tilannetta mietittyään Mika päättää hakea Valtion takaamaa opintolainaa, joka hänelle myös myönnetään. Nyt Mikalla on taskussa 300 euroa per opiskelukuukausi. Tietenkin tästä pitää vähentää edellä mainitut menot, koska jäljelle jäänyt opintoraha ei kokonaisuudessaan näitä kata. Vähennysten jälkeen Mikalle jää 7 euroa/päivä. Tällä päiväbudjetilla Mikan tulisi täyttää mahansa ja silloin tällöin hankkia esimerkiksi vaatteita, wc-paperia tai pesuainetta. Puhumattakaan nykyopiskelun tarpeista, kuten tietokoneesta lisävarusteineen.
Onko siis väärin pyytää opintotukeen muutosta, mielestäni ei ole. Jos hallituksen todellisena tarkoituksena on nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja tukea täysipäiväistä opiskelua, tulee hallituksen myös omalta osaltaan auttaa opiskelijoiden jokapäiväisen leivän saamista. Nykyinen opintotukijärjestelmä pakottaa nuoret käymään töissä. Tiedän henkilökohtaisesti kuinka kiireistä ja raskasta on opiskella päivät, olla illat töissä ja päntätä seuraavan päivän tenttiin keskellä yötä. Saati sitten jos perheeseen kuuluu vielä pieniä lapsia, joiden kanssa tulisi viettää aikaa.
Ministeri Tanja Saarela esitti budjettiin 20 prosentin korotusta opintotuen tulorajoihin, mutta hallituksen budjetti esitykseen asti se ei päässyt. Esitys ei olisi kylläkään kannustanut opiskelijoita täysipäiväiseen opiskeluun, vaan työntekoon. Opiskelijajärjestöjen niin kuin myös omasta mielestäni opintorahan korotus tulisi olla kiireellisimpänä uudistuksena. Opintoraha on jäänyt vaille korotusta jo yli kymmenen vuoden ajan. Opintotukeen tulisi mitä kiireellisemmin saada vähintään 15 prosentin tasokorotus.
Mielenkiinnolla odotan tulevia eduskuntavaaleja. Tuleeko eduskunnassa vastaisuudessa olemaan kansanedustajia, jotka haluavat ja pystyvät parantamaan opintotukea.
Mikko Vuori (sd.)
Kaarinalainen demarinuori
