| |
Aluksi
Sulon vanhempina piti olla Sesi ja Hiski
Olimme
tehneet hienon mainoksen pariskunnasta...
Sesi
tuli astutettavaksi Hiskille 24.11.00 perjantai-iltana. Menimme Mätäkivelle,
että koirat saisivat tutustua ja hommailla rauhassa. Hiski selvästi
noteerasi Sesin kiiman, mutta huiteli vaan siellä täällä kuseksimassa
ja nuuskimassa. Sesi olisi kyllä ollut suostuvainen ja vikittelikin Hiskiä.
Ajattelin, että Hiskin haluttomuus johtuu siitä, että se oli päivällä
töissä masturboinut l. kikkelöinyt tai sitten Sesillä ei vielä ollut
parhaat päivät käsillä. Ajattelin myös, että ehkä
hakutreenipaikkana tuttu paikka häiritsee Hiskiä. Menimme meille, mutta
muutaman selkäännousuyrityksen jälkeen Hiski meni huoneeseensa eli sängyn
alle ja viis veisasi enää kimulista.
Seuraavana
eli lauantai-iltana tytöt tulivat uudelleen kylään yhtä laihoin
tuloksin. Hieman alkoi jo epäilyttää...
Sunnuntaina
Tuijan piti jo mennä takaisin Savonlinnaan. Yritimme vielä kerran. Vieläkään
Hiski ei suostunut astumaan Sesiä, vaikka neiti oikein tarjoamalla
tarjosi itseään. Juoksun alkamisesta oli kulunut 12-14 päivää. Tässä
vaiheessa rupesi todella huolestuttamaan. Sovimme, että Sesi jää mulle
ja vien sen töihin PAPAan. Niinpä Sesi jäi isoine häkkeineen meille.
Jonkun aikaa se makasi eteisen oven edessä Tuijaa odotellen, mutta
sopeutui tosi nopeasti.
Maanantaina
27.11. Heli katsoi töissä Sesin PAPAn ja oli sitä mieltä, että
parhaat päivät ovat käsillä (Sesikin oli samaa mieltä...). Hiski
oli menettänyt viimeisenkin kiinnostuksensa neitiin. Heli tutki Hiskiä
ja totesi, että se aristaa eturauhastaan. Hän yritti myös ottaa Hiskiltä
spermaa keinosiemennystä varten, mutta poikaparalla ei edes seisonut!
Eturauhanen oli niin kipeä, ei kun antibioottikuurille Oriprim Forte 1/2
x 2 x 10. Voihan räkä!! Soitin Tuijalle tilannetiedotuksen eli
vaihtoehdot: voimme käyttää Joria (ei ota mitään, jos ei annakaan)
tai uskaliaasti odottaa, josko antibiootti tehoaisi eikä antavat päivät
kerkeisi mennä ohi. Pikainen gallup pennunostajien keskuudessa (Riikka,
Maija, Mia) osoitti meille, että he hyväksyvät yhtä lailla Jorin isäksi.
Sulon
isäksi tulikin Jori
Eikun
toimiin! Soitin isälle ja tilasin Jorin Karkkilasta pikatoimituksena
seuraavaksi päiväksi töihin. Siitäkös isä riemastui, että poika pääsee
naisiin! Hieman huoletti miten Jorin sydän kestää, mutta tuumasin,
että kuolee ainakin onnellisena jos kuolee.
Tiistaina
28.11.00 isä toi Jorin klo 14 töihin, kun sattui olemaan hiljainen
hetki. Hän oli harjannutkin Jorin riiuureissua varten! Hiskin olin jättänyt
varmuuden vuoksi kotiin, vaikkei se vieläkään olisi halunnut astua
Sesiä. Jori hokasi heti mistä on kysymys ja astui hetimiten klo 14.30
Sesin. Ne olivat kiinni 7,5 min., jotka olivat Sesille tuskallisia -
Jorilla kun ei ole maailman pienimmät vehkeet. Sesi-parka huusi, vaikeroi
ja venkuloi, jouduin pitämään siitä kiinni. Juoksun alkamisesta oli
14-16 päivää. Illalla kotona klo 23.05 tapahtui toinen astuminen, jonka
aikana Hiski-parka oli arestissa vessassa. Kiinnioleminen kesti ~12 min.
Todella kamalaa Hiskille, kun vanha isä tulee ja astuu nenän edessä
toisen morsiamen!
Seuraavana
päivänä jätin Jorin kotiin lepäämään, koska toimitus otti
melkoisesti sen voimille. Hiski & Sesi olivat töissä mukana,
edelleenkään Hiski ei yrittänyt astua Sesiä. Sesi oli tosi nätisti töissä.
Illalla Jori astui Sesin heti kun tulimme sisään klo 18.50, olivat
kiinni 12 min.
Torstaina
30.11. alkoi olla hieman hankalaa. Lääkekuuri alkoi purra ja Hiski oli
sitä mieltä, että sekin voisi astua Sesin. Jori oli taas päivän
kotona ja astuminen tapahtui klo 19.50, 9 min. kiinni. Pojat eivät
pystyneet syömään, koska Sesi karjui niille häkistään, että sekin
haluaa samaa pöperöä. Pojat huolestuivat ja parveilivat vaan Sesin häkin
ympärillä. Porukka oli kohtuullisen levotonta, jouduin komentamaan ne
nukkumaan. Muuten meni yllättävän hyvin, kaksi urosta ja kiimainen
narttu yksiössä... Hiski ja Jori eivät tapelleet Sesistä. Alkuun Hiski
tosin vähän nosteli huuliaan Jorille, mutta luovutti sitten suosiolla.
Perjantaina
koko klaani oli töissä mukana, oli hieman hankalaa taluttaa niitä
kaikkia. Autossa pojat oli takapenkillä ja Sesi etupenkillä. J. astui
Sesin klo 13.25 viimeisen eli viidennen kerran, olivat kiinni 9 min. Nyt
toimitus ei ollut Sesille enää niin tuskallista. Oli siis 17-19 päivää
juoksun alkamisesta. Duunin jälkeen vein Sesin Keravalle eräälle Tuijan
tutulle miehelle, joka oli menossa Savonlinnaan. Laitoin Sesin peiton
auton takapenkille ja käskin Sesin hypätä sinne. Neiti käpsähti
muitta mutkitta peitolle makaamaan, vaikka ei ollut miestä eikä autoa
nähnyt koskaan!
Nyt
täytyi laittaa pentumainos uusiksi kiireen vilkkaa.
Rankka
"keikka"
Vikana
päivänä huomasin töissä, kun katsastin Sesin hampaat, että yksi
etuhammas oli pahasti katkennut. Emme kerenneet tekemään sille enää
mitään, joten ilmoitin Tuijalle, että hän joutuu viemään Sesin heti
lekuriin. Hammas oli mennyt todennnäköisesti siinä, kun Sesi muutaman
kerran rähähti pojille häkissä ollessaan. Seuraavalla viikolla neidin
etuhammas poistettiin. Rankkaa tuo pentujen tekeminen!
Pentuja
tulossa
Tiistaina
02.01.01 ekasta astutuksesta oli kulunut 35 vrk. Ultraäänessä näkyi
neljä pentua varmasti ja yksi epävarma. Ja eikun jännäämään mitä
tulee... Tuija antoi samalla Sesille parvorokotteen, jotta pennuille tulee
hyvä suoja. Sovimme, että hän syöttää Sesille Axiluria kantoajan
loppuun n. 40:stä päivästä alkaen, jotta pennut syntyvät varmasti
madottomina, onhan Sesi Unkarista tuotu ja navetassa kasvanut.
Ikävä
yllätys oli, että Mia perui pennun oton. Hän oli ottanut holskun, kun
Likka-mudi yllättäen jäi auton alle ja kuoli jouluna. Poikia oli siis
varattuna nyt kaksi ja tyttöjä yksi. Tulevilla väreillä ei olisi niin
kauheasti väliä kenellekään.
SIVUN
ALKUUN
Jopo
II:t syntyvät 30.01.2001
Tiistaina
(kaikki merkittävät asiat tapahtuvat tässä busineksessa tiistaina!)
30.01.01 pennut vihdoinkin päättivät syntyä! Sesi oli ollut norsun
kokoinen jo monta päivää. Ekasta astutuksesta oli 64 vrk. Aamulla klo 5
Sesi oli halunnut ulos, Tuija luuli että pissalle, mutta se olikin
karannut naapurin perunakellariin pesää tekemään. Sesi oli ollut aivan
multainen ja Tuija oli joutunut pesemään sen klo 6 aamulla...
Klo
19.20 syntyi maailmaan eka pentu, joka oli niin iso, että Tuija joutui
vetämään sen ulos. Tulokas oli 380 grammaa! painava ruskea uros, jolla
oli valkoinen rintamerkki ja kaksoiskannukset takajaloissa.
Klo
19.40 syntyi täysin musta narttu, joka painoi 300 g. Tytöllä ei ollut
takakannuksia.
Klo
20.17 putkahti maailmaan täysin musta uros, jolla oli takakannukset ja
painoa 320 g.
Klo
20.40 syntyi toinen paksukainen, harmaa uros, joka painoi myös 380 g!
Sillä oli pieni valkoinen rintamerkki ja takakannukset. Myös tätä
possua Tuija joutui avittamaan maailmaan.
Kaikki
pennut olivat hyvin pontevia ja ryömivät heti tissille. Vertailun vuoksi
mainittakoon, että edellisistä Jopoista Minttu oli syntyessään
suurin, 350 g.
Ekat
elinviikot
To
01.02.01 pojat joutuivat kahden päivän ikäisinä kannusten
poistoon. Ruskea oli parkunut eniten, sillä kun oli tuplakannukset. Eläinlääkärissä
pentuja oli kehuttu kovasti ja navat tarkastettiin = ok, myös tytöltä.
Hoitaja, joka on kasvattanut mm. rotikoita + kelppareita oli kehunut
pentujen päätä ja sopusuhtaista rakennetta. Tuija oli tarjonnut
hoitsulle vapaana olevaa poikaa, hän oli sanonut että ottaisi heti, jos
pystyisi, on niin mainioita pentuja. Omaan koppaan autoon päästyään
pojat olivat jo unohtaneet koettelemuksensa.
La
03.02.01 neljän vrk:n ikäisinä pennut osaavat jo haukkua! Ja mönkivät
lujaa... Ruskea ja harmaa painavat jo yli 500 g! Tuijan vaaka loppui
kesken... Ruskea nukkuu yksin muista erillään, itsenäinen tyyppi.
Mustat nukkuvat kasassa, harmaa nukkuu myös erillään, mutta lähempänä
muita.
Su
11.02.01 vauvat ovat 12 vrk vanhoja. Tuija soitti, että tytöllä ja
kahdella pojalla on jo silmät auki. Kolmannellakin l. ruskealla pojalla
aukesi silmät muutaman tunnin kuluttua.
Ma
12.02.01 Tappajamarsut ovat nousseet jaloilleen! Ne haukkuvat, kehräävät??
ja marmattavat, ruskea kuulema eniten. Värikkäät pojat painavat jo liki
900 g ja tyttökin jo yli 800
g. Pennut ovat kaikki yhtä aktiivisia/rauhallisia. Tasainen pentue.
Ma
19.02.01 ipanat sai ekaa kertaa kiinteää ruokaa. Turvotettua Purina
Pro Plania. Mustat söi, värilliset ei. Vauvoilla on Axilur-kuuri meneillään.
Ti
20.02.01 Tuija huomasi, että ipanoilla on hampaat 21 pv:n ikäisinä.
Pentujen nimiksi tulevat Mustantassun Säde, Samppa, Sulo ja Sälli.
Varasin Sulo nimen itselleni.
La
24.02.01 menimme katsomaan vauvoja Maijan ja Nyytin kanssa. Ipanat oli
25 pv vanhoja eli kolme päivää vaille neliviikkoisia. Todella pontevia.
Harmaa kova painimaan, kontaktihakuinen, terävä, sudenvärinen?, tosi
söpö upponallen poikanen. Ruskea on hirmu paksu possu, selvä maskos
fakó, paras pää, rauhallinen, avoin, sai raivarin kun otin niskasta
takaapäin kiinni. Hiskimäinen. Musta nieli mun nenää, Nyytin suosikki,
halusi pöydällä seikkailemaan, erittäin vilkas??, erinomainen
pigmentti. Pikkutyttö oli ponteva mini-Jori, komensi muristen Nyytiä häntä
pystyssä, lupaava näyttelykoira? Kukaan vauvoista ei reagoinut
salamavaloon. Otin kaksi rullaa kuvia. Hiski morjesti pikkusisaruksia ja
suhtautui niihin nätisti.
La
03.03.01 vauvat vipeltävät ympäriinsä. Saima on alkanut leikkiä
niiden kanssa. Harmaa näytti Littlelle ja Saimalle koko purukalustonsa,
tiukka jätkä. Sari S. kävi katsomassa pentuja, tykkäsi eniten
mustasta pojasta. Vauvat syövät vielä pääasiassa tissiä,
kuivamuona ei kelpaa - viisaita vauvoja... Pennut tappelevat, mustat ovat
altavastaajina. Kuka on Sulo?!
La-Su
10.-11.03.01 Savonlinnassa taas pentuja katsomassa ja poikia
valkkaamassa Maijan kanssa. Kaikki pennut tulivat iloisena häntä pystyssä
vastaan, harmaan häntä laski kun Sesi "räyhäsi" meille.
Pennut suhtautuivat Hiskiin kuin se kuuluisi kalustoon. Harmaa istui
seinän vieressä, kun menin sen eteen. Sanoin päivää ja ojensin käteni,
se antoi tassua! Sesi
edelleen imetti pentuja (seisaallaan), jotka ovat siis melkein kuusi
viikkoa vanhoja! Nyt ne söivät hyvällä ruokahalulla myös turvotettua
kuivamuonaa. Riikka serkkuineen tuli myös katsomaan pentuja.
Päivällä
veimme pennut ekaa kertaa ulos, oli muutama aste plussaa. Musta ja ruskea
poika olivat heti hepulissa, niistä oli tosi hauskaa. Harmaa poika empi
pienen hetken, mutta sitten silläkin oli kivaa. Pojat söivät lunta
innoissaan ja sitten ne kaikki pissasivat ja kakkasivat ulos. Harmaa
kakkasi pienelle kukkulalle, illalla se ruopi takajaloillaan pissattuaan
paperille - minimacho!! Pikkutytön mielestä ulkona oli ällöä, se ei
suostunut liikkumaan vaan tutisi paikoillaan, jolloin se oli pakko ottaa
syliin ettei se kylmety. Olisiko huonoa toimintakykyä vai vaan "rinsessointia"?
Toisaalta, sisällä se yritti hypätä n. 20 kertaa sohvalle ennenkuin
simahti. Tyttö on samanlainen hännänhuiskuttaja kuin Hiski.
Ipanat
saa olla valtoimenaan keittiössä ja olohuoneessa aivan kuin isotkin
koirat. Öisin ja yksin ollessaan ne ovat saunan pukuhuoneessa aidan
takana. Ipanat ovat tosi luottavaisia, niitä makaa pitkin poikin
kissojen, koirien ja ihmisten hyppiessä yli. Tuijan neljä kissaa koulii
niitä hyvin "kissakoiriksi". Aika hyvin ne jo tekivät
paperille pissoja, tosin tuli niitä matoille ja lattiallekin. Sesi söi
edelleen niiden kakkoja, yök! Vaavit ovat selvästi pareja, mustat yhdessä
ja värilliset yhdessä. Kukaan ei reagoinut, kun paukutin takana käsiäni
kovaa yhteen.
Aamulla
klo 7 päästin Sesin imettämään, jonka jälkeen pennut karkasi. Ne
rynnivät makkariin, jossa Maija ja mä nukuttiin. Kaikki hyökkäs syömään
Hiskin kuivamuonia, raks, raks... ja roikkuivat pussissa kun otin sen
pois. Kakruilla oli karmea hepuli, ne raahas mun painavaa reppua, jyrsi
Maijan kainalosauvoja, yritti tulla sänkyyn, harmaa jahtasi kissaa, ne
roikkui mun lahkeissa, iski hampaat nilkkaan, tappelivat, repivät tarraa
laatikosta, ym. Me istuttiin Maijan, Hiskin ja kissojen kanssa turvassa sängyn
päällä. Ruskea poika marssi vessaan ja roikkui pöntön reunalla... Kun
riiviöt rauhottui, vein ne takaisin aidan taakse ja saimme jatkaa unia.
Ruskea ja musta eivät reagoineet pimeässä kainalosauvoihin, harmaa oli
pysähtynyt, murahtanut ja mennyt sitten katsomaan. Tyttö oli jäänyt
haukkumaan sauvoja, mutta oli sitten mennyt broidien mukana.
Koko
illan Saima peuhasi mustan pojan kanssa. Seuraavana päivänä selvisi
miksi. Veimme pennut uudelleen ulos, nyt olivat isotkin koirat eli Hiski,
Sesi, Saima ja Kaisa-groenendael. Pojilla oli taas tosi hauskaa, ne juoksi
edestakaisin ja pomppi lumihankeen. Tyttö oli edelleen sitä mieltä,
että ulkona on ällöä. Musta poika pomppi isojen perässä ja seassa häntä
pystyssä eikä välittänyt vaikka sitä kuinka tallottiin. Tajusin, että
se on samanlainen kuin Jori eli ei suutu leikistä. Päätin, että
mustasta tulee Sulo, sillä toinen vaihtoehtoni harmaa on samanlainen kärttyperse
kuin Hiski. Olisivat koko ajan törmäyskurssilla! Pikkupojat kiipesivät
itse rappuset ylös takaisin sisälle.
Ruskea
poika on tosi kiva, hyvin Hiskimäinen. Itsevarma ja itsetietoinen ja
erittäin sosiaalinen ihmistä kohtaan. Se tulee ensimmäisenä joka kerta
kun huutaa "öpökit". Maija haluaa ensisijaisesti tokokoiran,
joten sovimme että hän saa ottaa ruskean Sällin, koska se on kaikkein
kontaktihakuisin. Ottaisin sen kyllä mielelläni itsekin... Kun ruskea
yritti mennä sohvan alle pienestä raosta Hiskin ohitse, Hiski murisi ja
näytti kalustoaan. Ruskea pysähtyi, katsoi Hiskiä, teki tilannearvion
ja marssi pokkana häntä pystyssä Hiskin ohi sohvan alle. H. näytti
hieman hämmentyneeltä. Ulkona Hiski hermostui ruskeaan (en nähnyt
miksi) ja räyhkäisi sille. Pentu huusi kuin syötävä pitkään, myöhemmin
huomattiin että sillä oli kulmahampaan naarmu kuonossa.
Harmaa
on selvästi porukan koiradominoivin ja myös terävin. Se suuttuu
helposti. Se on kyllä mielettömän söpö nallekarhu ja hyvin
sosiaalinen ja kontaktihakuinen. Ehkä vähän turhan macho mun makuuni.
Emme osaa vieläkään sanoa onko sen väri uuden rotumääritelmän
mukainen harmaa vaiko suden väri, mikä on hylkäävä virhe. Rehellisyyden
nimissä täytyy sanoa, että väri vaikutti valintaani, koska luonne-erot
pojilla ovat niin älyttömän pienet.
Musta
poika leikkii paljon itsenäisesti, ei ehkä ole ihan niin
ihmissosiaalinen kuin värilliset. Ei suutu helposti, ei ole turhan terävä.
Ei vaikuttanut enää erittäin vilkkaalta. Tykkää nukkua kasassa ja pitää
ihanaa uniääntä: yyyyhhh... Ei reagoinut välttämättä heti "öpökit"-kutsuun.
Silloin kun reagoi, tuli iloisesti häntä huiskuen suoraan syliin. Hirmu
rohkean oloinen kuten ruskeakin ja todennäköisesti fyysisesti kova. Täytynee
tehdä paljon kontaktiharjoituksia... Mutta Sulo nuolee mua!!!!
Kaikilla
pennuilla on hyvä taistelutahto ja saalisviettiä löytyy. Ainakin
harmaan taistelutahto on erittäin suuri kuten Hiskillä. Kun heitin
lelun, harmaa lähti viemään lelua poispäin. Saman teki ruskea
Maijalle. Musta poika sen sijaan toi lelun takaisin mulle, vaikka muuten
leikkii ja touhuaa itsenäisesti. Kaikilla muilla paitsi ruskealla taipuu
häntä enemmän tai vähemmän. Harmaa kääntää häntänsä toiselle
kankulle. Tytöllä on melko kippura häntä. Mustalla ehkä samanlainen
kuin Hiskillä? Ruskean häntä on tällä hetkellä ideaali, tosin hieman
lyhyt. Kaikilla on hyvät takakulmaukset. Harmaalla on pienehköt korvat,
tytöllä sopivat, ruskealla isohkot ja mustalla isot (like Jori &
Hiski). Täytynee pentuvalinnassa varmistaa, että isokorvaisten mudien
perinne perheessä jatkuu... Kenellekään ei tule tosi tummia silmiä.
TI
13.03.01 pennut ovat olleet joka päivä ulkona. Ne osaavat kulkea jo
ulkoportaat.
SU
18.03.01 Tuija ilmoitti illalla, että Sulon oikea korva on nousemassa
pystyyn.
KE
21.03.01 Sulon oikea korva on kokonaan pystyssä, vasen on puolipysty.
Säteellä on molemmat korvat pystyssä, tosi aikaisin!! Sulo ei suostunut
tulemaan ulkoa takaisin sisälle, vaan oli juossut Tuijan ohi kun Tuija
oli kutsunut sitä... Jätkä oli puuhaillut yksin pihalla, vaikka muut
pennut olivat jo sisällä. Sädekin on jo ulkona kuin kotonaan.
SIVUN
ALKUUN
Sulo
kotiutuu
PE
23.03.01 Lähdin töistä aikaisemmin. Olimme sopineet, että Tuija
tuo Sulon ja Sällin eli Väinön puoleenväliin Savonlinnaa ja Helsinkiä.
Näin pääsimme vielä ihmisten aikaan takaisin kotiin. Maijan äiti
Leena lähti meille kuskiksi ja Hiski tuli myös mukaan. Treffasimme
Tuijan ja hänen ystävänsä Nipen Kuortin ABC-asemalla klo 18. Aluksi
teimme paperit valmiiksi ja joimme kahvit. Tuija kertoi, että Sulo oli
halunnut nukkua yksin koko matkan koiranpedissä. Väinö oli nukkunut
Nipen sylissä. Kun vauvat jäivät yksin autoon, laittoi Tuija ne koirahäkkiin
taakse, josta kävimme noukkimassa uniset pojat. Otimme muutamia valokuvia
ja Sulo köpötteli heti maassa Hiskiin tutustumassa. Se myös pissasi.
Repesin, kun näin Sulon: sen molemmat korvat olivat pystyssä ja tyyppi näytti
lähinnä minipossun ja mikkihiiren risteytykseltä isoine, pyöreine
korvineen. Väinön molemmat korvat olivat vielä lurpallaan. Sulon
kaulapanta ei mahtunut sille! Väinö on kuin Hiski pienenä, Sulo on taas
kuin Temppu, kompaktimpi ja kevyempi. Hiskinkin mielestä Sulo näytti
hassulta ja se heilutti pikkubroidille häntää. Istuimme takapenkillä
Maijan kanssa molemmilla pentu sylissä ja Hiski nukkui meidän välissä.
Väinö nukkui meille asti, Sulo rupesi heräilemään Järvenpään
kohdalla ja olisi halunnut seikkailemaan. Kiltisti se kuitenkin istui mun
sylissä ja katseli pimeää maisemaa. Kotona laitoin Sulon wc:n
lattialle, missä se istui hetken hölmistyneen näköisenä. Sitten se lähti
seikkailemaan ja löysi heti "tissitutin" ja wc-paprurullan,
joilla alkoi leikkimään. Vauvalla
oli kamala nälkä, kun oli syönyt viimeksi aamulla, joten ruoka maistui
hyvin. Tuija antoi vähän mukaan Purinan pentunappeja + tissitutin +
tennispallon, aikaisemmin olimme jo saaneet Hill'sin ja Eukanuban
pentupaketit. Eukanuban edustajalta sain ilmaiseksi tutustumista varten 7
kg:n säkin pentumuonaa. Ruuan jälkeen menin lattialle makailemaan Hiski
toisessa kainalossa ja pentu toisessa, johon se nukahti. Leikkasin vaavin
kynnet ja laitoin sen omaan kuljetuskoppaansa nukkumaan. Otin myös
valokuvia. Yön Sulkku nukkui mun vieressä, mentiin n. puolen yön aikaan
nukkumaan. Herralla oli lienee hieman kuuma, kun asentoa piti vaihtaa
alvariinsa. Nukuin kevyesti ja havahduin pennun tuhinaan ja liikuskeluun.
Aamulla heräsin Sulon kärsä mun silmässä.
LA
24.03.01 Pikkumies pidätti koko yön hienosti ja nostin sen n. klo 7
paprulle, johon pissasi. Aamupalan jälkeen taas pissi & kakki
hienosti paperille. Sitten taas vähän nukuttiin, pissittiin, kakattiin
ja syötiin taas klo 10.30. Ruuan antaminen oli vikatikki, sillä
jouduimme lähtemään heti autolla liikenteeseen jalostustoimikunnan
kokoukseen arkistolle. Sulo nukkui alkumatkan, mutta tuli sitten
levottomaksi ja oksensi kaikki muonat ulos. Kokouksessa Sulo lähinnä
nukkui Anjan ja Nyytin sylissä, Nyyti käytti sitä välillä pissalla.
Ohikulkevat ihmiset ihastelivat palleroa. Sulo kaatoi vesikupin lattialle,
se oli kivaa! Kokouksen jälkeen käytiin Munkkivuoren ostarilla, jossa
Sulo katseli ihmisvilinää Nyytin sylissä sillä aikaa, kun kävin
kaupassa. Kylläpä poikaa väsytti kun päästiin kotiin... Hiski on
suhtautunut suht´ ok Suloon, tosin murisee sille, jos ipana änkee turhan
lähelle. En oikein nähnyt mitä tapahtui, mutta Hiski räyhkäisi
Sulolle turhan kovasti. Sulo alkoi huutaa hirmuisesti, mutta pääsinpähän
antamaan sille tukea ja turvaa. Hiskiä purin nenään.
SU
25.03.01 Yöllä havahduin siihen, että Sulo nukkui pääni takana ja
laittoi oman päänsä mun otsalle, söböä! Kävimme Virpillä näyttämässä
Suloa Sissi-tädille ja Feri-serkulle. Aluksi Suloa vähän hirvitti mun
sylissä, kun ne huusi niin kovaa. Kun Sulo pääsi lattialle tervehtimään
Sissiä ja Feriä, se oli ihan reipas häntä pystyssä. Mutiaiset
suhtautui nätisti pikkumieheen. Sissi-täti sanoi mur, kun Sulo lähestyi
sänkyä. Feri-serkku sanoi räyh, kun Sulo otti Virpin sukan ja alkoi
leikkiä sillä. Kuuliaisesti Sulo tiputti sukan, jonka Feri kävi heti
nappaamassa parempaan talteen. Kun kirjoittelin tietsikalla, Sulo nukkui
onnellisena tuolissa mun takin päällä. Se ei halunnut nukkua Virpin
kainalossa, vaikka Virpi meni peittoineen lattialle nukkumaan. Ulkona on
melko kylmä, Sulo haluaisi viipottaa, mutta kylmä tuuli alkaa
paleltamaan. Se on matkustanut rintarepussa ja sopeutui siihen ihan heti,
mainio otus!
MA
26.03.01 Sulo ekaa päivää töissä! Se tutki heti reippaana koko
mestan ja oli ihan kiltisti Hiskin kanssa takana. Huomattiin, että Hiski
oli tikannut Sulolle n. 3 cm pitkän naarmun otsaan, nyt siinä oli rupi.
Ilmankos pikkumies huusi... Molemmat kivekset löytyivät pojalta.
Aavistuksen alakulmurit painaa yläikeniin. Olin laittanut Suloa varten
Hiskin autohäkin leikkuriin. Kun Sulo nukkui, laitoin sen sinne ja lähdin
asioille. Tullessani takaisin Sulo istui valmisteluhuoneessa Hiskin
kanssa. Häkin ovi oli kiinni, luulin että Heli oli päästänyt Sulon
ulos. Heli sanoi, että Sulo oli alkanut jossain vaiheessa karjua häkissä.
Kun hän oli mennyt katsomaan, oli Sulkku tunkenut päätään ja
etutassuaan ulos häkin raosta. Heli oli työntänyt sen takaisin. Hetken
kuluttua oli alkanut kuulumaan kirkumista ja Heli oli luullut, että Sulo
satutti itsensä. Pikkumies oli istunut selkä häkin takaseinää vasten
ja huutanut raivona suoraa huutoa. Heli oli komentanut sitä ja se oli
hiljentynyt, mutta ilmeisesti päättänyt, että häkissä en ole! Se oli
tunkenut itsensä ulos häkin raosta!!! Illalla Suu-loinen joutui taas
kokoukseen, HPH:n SM-kokous kerhohuoneella. Pikkumies oli niin väsynyt,
että se nukkui koko kokouksen ajan ensin Anun sylissä ja sitten Martin
sylissä. Kokouksen jälkeen Anu yritti vähän leikkiä Sulkun kanssa
ulkona, mutta ei Suloa oikein huvittanut kun väsytti niin kovin. Sulon
mielestä Anu oli kummallinen, kun se meni koiraleikkiasentoon - "sehän
on ihminen eikä koira!"
SIVUN
ALKUUN
TI
27.03.01 Sulo 8 viikkoa! Sulo painaa tyhjällä
vatsalla 3,1 kg. Kevyempi kuin Hiski saman ikäisenä. Väinö painaa 3,6
kg. Töissä oli hirmu bailut! Kun kääpiömäyräkoira Ia (6 kk, 3,6 kg)
ja Sulo näkivät toisensa, ne hyökkäsivät saman tien leikkimään. Ne
kehittivät itselleen salaluolan pukukaapin alta. Iankin taantuessa pissalätäköitä
ja kakkaa oli joka paikassa. Pariskunta on tosi tasaväkinen. Töiden jälkeen
kävimme metsässä, missä ipanat jatkoivat hurjaa menoaan. Kepistä tuli
välillä tappelu ja mini-Sulo alisti Ian... Sulo lähti yht'äkkiä
kauemmaksi yksinään ja kuinka ollakaan meni kakalle, siisti mies!
KE
28.03.01 Bailut töissä jatkuvat... Sulo halusi kävellä = pomppia
kaikki meidän portaat ylös! Se ei hämäänny mistään alustasta,
rauniokoira-ainesta. Se ei myöskään yhtään näytä välittävän pimeästä.
Käyttäytyy ulkona ihan samoin oli sitten pimeää tai valoista. Onneksi
sää on vähän lämmennyt, Sulo kävelee itse aamun pissa-kakkalenkin.
Kakkasi ulos 2 kertaa (kerran töissä, kerran kotona), yhteensä kakki 3
kertaa. Pissasi ulos useita kertoja. Sulo on kova syömään puruluita ja
ulkona se nappaa isotkin kepit mukaansa.
TO
29.03.01 Töiden jälkeen menimme taas Ian kanssa lenkille. Sulo
"käveli" ekaa kertaa remmissä kadulla. Lähinnä se poukkoili
Ian ja Hiskin perässä sinne tänne ja kynti aina välillä asfalttia.
Kaulapantakin kutittaa niin pirusti... Sitä ollaan harjoiteltu hieman
joka päivä. Metsässä Sulo jäi n. 30 metrin päähän, kun me muut
jatkoimme matkaa. Kun se huomasi olevansa yksin, se vaan kuikuili kaula
pitkällä eri suuntiin, mutta ei hätääntynyt yhtään. Se olisi
varmaan jäänyt sinne, ellen olisi kutsunut sitä! Kun kutsuin, Sulkku
tuli iloisena muina miehinä yhtään huolestumatta. Aika itsenäinen
pikkupoika! Hiskin tottistreeneissä Sulo nukkui, eikä ole ylivilkas.
PE
30.03.01 Aamulla Sulo hakeutui itse autolle aamulenkin jälkeen ja
heilutti häntäänsä! Töissä se nukuskeli lähes koko päivän, on
ollut niin rankka viikko. Illalla oltiin taas kokouksessa, HPH:n
vuosikokous Malmin kauppaoppilaitoksessa. Aluksi Sulo oli uninen ja
nukuskeli Anun, mun, Blomskan ym. sylissä. Kaikki ihaili kuinka söpö ja
nallekarhun näköinen se on. Jonkun mielestä se näytti pikku aasilta...
Kokouksen lopuksi Sulo pääsi painimaan 2 viikkoa vanhemman rotikkatytön
kanssa. Siellä ne viipotti ihmisten jaloissa ja mä huusin: "Varokaa
Sulovaara!". Oltiin juuri viemässä kakrut ulos, mutta Sulkku kerkes
pissata sisälle. Pihalla muksut peuhas lumikasassa ja Sulo kakkasi.
Rotikka voitti painiottelun, mutta Sulo voitti juoksukisat. Se näytti
hepuloidessaan edestakaisin aivan villintyneeltä lasten patterikoiralta!
Kaikki kakat ulos.
LA
31.03.01 Nukuskeltiin melkein koko päivän. Siivosin ja Sulo tykkäsi
imurista. Se pomppi suuttimen perässä palanen siankorvaa suussaan. Sitä
ei yhtään pelottanut imurin möykkä. Luututessani jouduin laittamaan
Sulon parvekkeelle, koska se roikkui rätissä innokkaasti. Sulo on aika
hiljainen poika, ei turhia mölise. Antaa Hiskin olla rauhassa, Hiski ei
ole vielä suostunut leikkimään Sulon kanssa. Pikkumies oli ekan kerran
suihkussa, koska ulkona satoi (ei haitannut Suloa) ja oli kuraista. Se oli
kiltisti ja hiljaa suihkussa, taisi jopa pitää siitä. Ihan kuin Jori
pienenä tässä asiassa. Sulo tapasi ekaa kertaa Tessu-kultsun, eikä pelännyt
tietenkään yhtään. Vaadin vahingonkorvauksia! Sulo on jo parina yönä
nukkunut sängyn alla, eikä se suostu pussaamaan mua! Vääryys!!!!!
Aamulla se nousee sänkyä vasten ja heiluttaa iloisena häntäänsä,
jolloin nostan sen sänkyyn kellimään. Kaikki kakat tänäänkin ulos.
Sesi-äiti oli tänään ekoissa agikisoissaan viiteen kuukauteen ja oli
mennyt tosi hienosti. Saima-sisko debytoi Vääksyssä kisoissa ja meni
niin ikään hienosti. Riikka sai oman vaavinsa tänään ja kehui, että
se on tosi reipas typykkä. Vaavin nimeksi piti tulla Nöpö, mutta siitä
tuleekin Tuikku.
SU
01.04.01 Sulon eka hakutreeni
Mätäkivellä. Sulolla oli namina ilmakuivattua mahaa ja hyvää olikin.
Aluksi Sulo tutustui Garp-setään, joka on hirmuisen suuri howavart. Sulo
ei pelännyt Garppia, mutta Garpin haukkuminen kumealla äänellä oli
hiukan huolestuttavaa. Maalimiehinä Sulolla olivat Anu, Pekka ja Blumska.
Sulolla oli tosi hauskaa, se istui hienosti maalimiesten edessä ja söi
nanskaa. Minä olin sille ilmaa... Nanskaringin jälkeen Sulo sai syödä
ruokansa porukan ihasteltavana. Sitten vähän leikittiin vanhalla sukalla
ja varsinkin Pekan kanssa oli hauskaa! Miesten koira jo pienestä pitäen...
Lumihanki oli upottava, mutta siinä oli hauska pomppia. Tänään taas
kaikki kakat ulos. Pikkumies on melko itsenäinen: se viipottaa talon päädystä
yksinään ulko-ovelle. Sitä saa tosissaan kutsua ennen kuin se tulee
takaisin. Tänään Sulo pääsi hyppäämään itse nojatuoliin.
Autoonkin se yritti nousta, sitä on hankala saada pois boxistaan.
MA
02.04.01 Riikka ja Tuikku tulivat Hesaan hoitamaan Riikan siskon 11 kk
vanhaa poikaa, joka oli vähän pipinä. Menimme Sulon kanssa kylään.
Kakruilla oli heti tosi hauskaa ja hirmu bailut pystyssä. Kevätaurinko
paistoi lämpimästi ja kakrut peuhasi pihamaalla Muska-pumitädin
vahtiessa. Otin ipanoista filmillisen kuvia. Tuikku on lähes saman
kokoinen kuin Sulo, tosin feminiinisempi. Se näyttää ihan pikku Hiskiltä.
Tuikku on tomera ja todella suloinen tyttö. Se on oikea linssilude, osasi
jo poseerata hienosti. Se oli ollut Riikalla vasta kaksi päivää, mutta
oli kuin kotonaan vieraassa paikassa kuten Sulokin. Riikka vaikutti hyvin
tyytyväiseltä pentuunsa, tosin mimmi oli karjunut autossa 80 km - tahtoa
löytyy! Pikku-Petteriä ne haistelivat hännät heiluen ja Sulo yritti
haastaa Petteriä leikkimään. Kolme pentua samalla tasolla... Illalla
Sulo oli ekaa kertaa yksin kotona n. puoli tuntia, kun olin Hiskin kanssa
ulkona. Se oli ilmeiseti nukkunut koko ajan.
SIVUN
ALKUUN
TI
03.04.01 Sulo 9 viikkoa! Lähdin Sulon kanssa
kahdestaan hierojalle. Laitoin ukolle sen repun hierontapöydän alle
naamani kohdalle ja Sulo nukkui kiltisti keräkaalina koko toimituksen
ajan. Hieronnan jälkeen kävimme vähän Hämeentien ruuhkassa käppäilemässä,
tosin Sulo matkusti repussa. Sitten menimme viemään Eläinruokakeskukseen
ilmoitusta Sampasta. Siellä Sulo nuohosi innoissaan lattioita ja leikki
kaksi viikkoa vanhemman porokoiran pennun kanssa. Illalla Sulkku oli pari
tuntia yksin kotona, kun olin Hiskin kanssa ottamassa tottista. Ilmeisesti
se oli nukkunut koko ajan, vaikka jäi hereille lähtiessämme. Se nousi
unisena eteisestä kenkien päältä nukkumasta, kun tulimme.
KE
04.04.01 Tänään nukuimme melkein koko päivän. Kuvasin poikia
ulkona filmirullallisen, Hiski melkein alkoi leikkimään Sulon kanssa.
Sulkku säikähti kovasti matontamppausta, kun vein sen pissalle talon päätyyn.
Vaavi oli uninen, enkä älynnyt, että se voisi säikähtää tamppausta.
Sulo lähti pinkomaan pakoon kotiovea kohti, mutta tuli kuitenkin takaisin
kun huusin "öpökit". Sitten kuljeskelin Sulkku sylissä
kauemmaksi äänestä ja rauhoittelin sitä. Kun tamppaaja meni sisälle,
palasimme tamppauspaikalle. Sulo oli jo rauhoittunut ja unohtanut pelkonsa
ja juoksenteli taas innoissaan ympäriinsä. Huolestuin kovasti, että
Sulo on paukku/ääniarka, mutta Nyyti lohdutti mua, että on täysin
normaalia, jos pentu jossain kehitysvaiheessa reagoi voimakkaasti koviin
ääniin. Toivottavasti näin on... Ajattelin jo, että soitan Tuijalle ja
kysyn voinko vielä vaihtaa pentua.
TO
05.04.01 Sulo on ollut tänään tosi reipas, ei jälkeäkään
eilisen "sätkyilystä". Olisiko se ollut eilen jotenkin extra väsynyt
tms? Tänään ulkona pihalla Sulo tutustui muutamiin ihmisiin, eikä pelännyt
vaikka muutama tyyppi kumartui uhkaavasti sitä kohden. Polkupyörät
olivat myös hyvin kiinnostavia. Illalla kävimme Virpillä ja Sulkku
peuhasi Vilma cairnterrierin kanssa, niillä oli tosi hauskaa. Kun Sulon
kanssa taistelee lelulla ja antaa sen voittaa, se tulee tarjoamaan heti
lelua takaisin revittäväksi, hyvä. Se myös yritti saada Hiskiä
juoksemaan perässään, kun sillä oli lelu suussa. Maasta Sulo nappaa
suuhunsa kaikki eteen sattuvat roskat ja risut ja kantaa niitä ylpeänä
pitkiäkin matkoja. Mudimaiseen tyyliin se ei syö mitään mahaansa.
PE
06.04.01 Olimme Karkkilassa näyttämässä Suloa. Naapurien pikkutytöt
kävivät leikkimässä Sulon kanssa ja niillä oli tosi hauskaa. Äiti ja
isä ihastuivat myös Sulkkuun. Pikkumies teki kaikki asiansa hienosti
pihalle, vain kerran se teki pissat sisälle ja nekin paperille. Jori örisi
tuttuun tapaansa Sulolle ja Sulo huomasi hetimiten, että vaarista ei ole
vaaraa toisin kuin Hiskistä. Sulkun mielestä puutarhassa oli ihanaa, se
hepuloi kukkapenkeissä. Yritin ottaa valokuvia kaikista kolmesta herrasta
yhtäaikaa - saa nähdä onnistuinko?!
LA
07.04.01 Pikkumies oli väsynyt Karkkilan reissusta, joten jätin sen
yksin kotiin, kun lähdin Hiskin kanssa SPKL:n kevätkokoukseen. Pikkumies
ilm. nukkui koko ajan. Päätin kävellä poikien kanssa Tikkurilaan, kun
tulin kotiin n. klo 16. Sulo oli innoissaan ja pomppi edestakaisin, kun kävelimme
kävelykatua Malminiityn läpi. Kerrostalojen välissä, kulman takana
paukutti rullalautailija. Hiskikin sanoi räyh, vaikka ei yleensä välitä
mistään äänistä. Sulo oli maassa ja sitä alkoi pelottaa möly.
"Pakenimme" paikalta, otin Sulon rintareppuun turvaan, mutta sitä
pelotti kovasti. Simonkylän miniostarin kohdalla sama toistui. Lauma
skeittareita paukutti kadun toisella puolella ja Suloa rupesi ahdistamaan.
Otin Sulon taas reppuun ja rauhoittelin sitä. Menin samalle puolelle
katua, missä skeittarit mölysi ja syöttelin Hiskille namia, että se
pysyi rauhallisena ja hiljaa. Aluksi Suloa jännitti hetken ajan niin,
ettei se halunnut syödä namia, mutta tosi nopeasti jännitys väheni,
kun se näki mistä möly tuli. Kun Sulo oli täysin rauhoittunut,
jatkoimme matkaa. Kannoin Suloa lähes koko matkan Tikkurilaan. Siellä
istuimme hetken kävelykadulla ja Sulkkua alkoi kovasti väsyttämään.
Tulimme bussilla takaisin kotiin, Sulo nukkui bussimatkan, Hiski tapansa
mukaan "iski" vastapäisiä matkustajia.
SU
08.04.01 Nappasimme Anjan ja Karan aamulla kyytiin ja suunnistimme
Unkarinpaimenkoirien kevätpäiville Hämeenlinnaan. Siellä Sulo treffasi
Väinön ja Tuikun. Olimme olleet perillä vasta muutaman minuutin ja
pennut "tutustuivat" toisiinsa. Pumimies Timppa naulasi huusissa
n. 20-30 metrin päässä. Sulo säikähti ja otti muutaman juoksuaskeleen
poispäin. Väinö otti muutaman askeleen poispäin, Tuikku ei huomannut
mitään. Otin Sulkun syliin ja menimme koko poppoo katsomaan naulaamista.
Sulo tokeni saman tien, eikä välittänyt vaikka naulasin itse sen
vieressä. Olen ilmeisesti onnistunut aiheuttamaan sille traumoja äänten
suhteen: liikaa uusia asioita liian pienen ajan sisällä. Muistin vasta,
että heti ekalla viikolla töissä Sulo säikähti talon päädyssä
rappuja alas täysillä tömistävää kakaraa. Silloin Sulo ei vielä osannut
turvata muhun, enkä minäkään tajunnut antaa kunnolla Sulolle turvaa -
vaadin ehkä liikaa aikuismaista käytöstä pikkumieheltä. No anyway,
kakruilla oli tosi hauskaa ja tietenkin ne myös tappeli. Ihmiset ihasteli
niitä, kun ne oli niin reippaita. Ne viipotti vaan pokkana kaikkien
aikuisten, tuntemattomien koirien seassa. Kun pidin luentoa luonnetestistä,
Sulo nukkui taju kankaalla pirttipöydän päällä mun edessä.
Huomattiin, että Maijalla on jo parempi kontakti Väinöön, kun mulla ja
Riikalla meidän apinoihin. Ne ovat niin itsenäisiä... Väinö putosi järveen,
mutta mönki hämääntymättä ylös saman tien. Sulo edellä ja Väinö
perässä hyppäsivät heikolle jäälle, josta kiljuimme ne pois. Sama
toistui heti uudestaan... Makkaransyöntikilpailussa ahne Väinö loisti,
Sulo ja Tuikku olivat onnettomia. Ne eivät aluksi edes älynneet, että
makkaraa voi syödä. Ovat tulleet isäänsä...!
MA
09.04.01 Töiden jälkeen käytiin kakkakävelyllä metsässä.
Santahaminassa ammuttiin tykillä. Joka kerta kun ammuttiin, Sulo hypähti
tai hätkähti ja katseli häntä alhaalla mistä ääni tulee. Me vaan
Hiskin kanssa marssittiin eteenpäin ja joka paukahduksella Sulon pelko
selvästi väheni. Itseasiassa se oli aina paukahduksen jälkeen vain
pienen hetken häntä alhaalla ja sitten taas loikki iloisena eteenpäin.
Ihan ok. Sitten menimme tutustumaan Itikseen. Tarkoitus oli kantaa Suloa
sylissä, mutta se halusi kävellä ehdottomasti itse. Meinasi jäädä
rullatuolin ja parien lastenvaunujen alle, sen verran holtitonta on vielä
remmissä kävely. Kävimme Faunattaressa, missä Sulkku seikkaili itsenäisesti
sillä aikaa, kun Hiskin kanssa laitoimme mainosta Sampasta. Sulo oli tosi
reipas Itiksessä ja ihmisiä hymyilytti.
SIVUN
ALKUUN
TI
10.04.01 Sulo 10 viikkoa! Hyyppänä painoi 3,8 kg
tyhjällä mahalla. Rullalautailijat eivät pelottaneet tänään, vaikka
kannoin Sulkkua sylissä ihan niiden välistä (ajattelematta...). Ehkäpä
äänipelko katoaa, kun Sulo
saa vähän etäisyyttä asioihin. Hirmu bileet duunissa Ian kanssa ja
duunin jälkeen metsässä vesilätäkössä...
PE
13.04.01 Pikkumies kävi mutakylvyssä ojassa Hiskin perässä. Täytyi
pestä koko ukko. Sulon mielestä peseminen on kivaa. Föönaaminenkin oli
ihan mukavaa, poika vaan rellotti mun sängyssä kun kuivailin sitä.
Hassu tyyppi... Nyt alan olla ihan hullaantunut siihen, on se niin mainio
persoona. Ei jää Hiskin varjoon, vaikka voisi. Sulo yksin kotona, kun kävin
fillaroimassa Hiskin kanssa.
LA
14.04.01 Käytiin taas Karkkilassa. Ä & I ovat ihan hulluina
Sulkkuun. I JÄLKI: Tein
Sulolle n. 10 m pitkän mahajäljen puutarhan nurmikolle + loppuun
ruokapurkki. Nenä kävi hienosti, tosin Sulo ei oikein tajunnut edetä jäljellä,
olin laittanut nameja liian harvaan. Kun näytin kädellä, se ryhtyi heti
taas nenä tuhisten etsimään namia. Mulle ei mene jakeluun, että tyyppi
on vasta 10,5 viikkoa vanha! Sulo yritti haudata purutikkuaan puutarhaan.
Annoin Jorille Canexia ja Sulo tuli nuoleksimaan sitä Jorpan suupielistä.
Pikkumies söi innoissaan lautaselta koko Canex-annoksensa! Enpä ole
ennen nähnyt mudin syövän vapaaehtoisesti matolääkettään! Sulo
painoi täydellä vatsalla 4,6 kg, josta täytynee vähentää ainakin 200
grammaa, sillä se oli syönyt juuri aivan hirveästi. Faija kerkes jo
opettaa Sulollekin, että Karkkilassa syödään kädestä... Illalla käytiin
Väinöllä. Pojat peuhasi, tosin Sulo oli jo aika poikki. Väinö oli
ilkiö ja mustis, ihan kuin Hiski.
SU
15.04.01 Sulo on nukkunut lähes koko päivän, rasitankohan sitä
liikaa? Sulon mielestä imuri on tosi hauska vempain, se ei pelkää
imuria yhtään. Pystyin imuroimaan Suloakin! Lattian pesun ajaksi Sulo
joutuu parvekkeelle arestiin, se on turhan innokas siivousapulainen. Sulo
on ihana nallekarhu! Se on aamu-uninen ja köllii ihanasti viekussa. Nyt
se on taas nukkunut kiltisti mun pään vieressä tai tyynyllä. Hiski ei
voi enää olla huoneessaan sängyn alla, koska Sulo on saastuttanut sen
repimällä seinästä tapettia ja jalkalistaa... Hiski ei vieläkään
suostu leikkimään Sulon kanssa, painaisikohan jo ikäkin?? Vedin Sulolle
lauantaimakkaralla jäljen lattiaan. Kun hain Sulon vessasta, se oli
innoissaan ja laskiessani sen lattialle se meinasi lähteä spurttaamaan
tuhatta ja sataa ympäriinsä, mutta saikin saman tien jäljen hajun nenäänsä
ja jäljesti tosi rauhallisesti ja tarkasti makkaralle. Upeaa nenänkäyttöä!!
Taitaa olla Hiskiäkin parempi?! Tänään on silmät rähmineet, johtuisiko
pesusta ja vedosta? Tänään piti olla Sulkun eka agility, mutta tulikin
takatalvi = miljoona litraa lunta!
MA
16.04.01 Toinen hakutreeni. Pikkumiehestä oli ihanaa tavata
maalimiehiä ja se muisti heti, kuinka niiden kanssa istutaan nätisti.
Tuuli kovasti, joten ajattelin testata Sulon nenän. Anu meni huomaamatta
piiloon kumpareen taakse. Kuljin Sulo remmissä muutaman metrin päässä
Anusta tuulen alapuolella. Kun ilmavirta toi hajun Anusta, Sulo teki 90
asteen käännöksen ja lähti miljoonaa hajun perään, vaikka ei tiennyt
mitään piilossa olevasta maalimiehestä! Minun piti päästää talutin
kädestä, kun Sulkku riemuissaan loikki Anun luokse ja sai aamupalansa
runsaiden kehujen kera. Todella upeaa nenänkäyttöä, mahtava pentu!!
Jari kehui Suloa kovasti ja sanoi, että se on avoimempi ja
taistelutahtoisempi kuin Vinski saman ikäisenä. Sulo leikki namistelun
lisäksi maalimiesten kanssa rätillä ja hauskaa oli. Sitten se urheasti
rämpi lumessa tallaamassa ~200 m pitkän hakuradan. Sulo on aivan ihana
ukkeli!!!!!
SIVUN
ALKUUN
TI
17.04.01 Sulo 11 viikkoa!
KE
18.04.01 Sulkku painaa tyhjällä mahalla 4,7 kg.
TO
19.04.01 Sulon eka "tottistreeni" Kivikon kentällä.
Mentiin Anun ja Mariannen kanssa kentälle ja Anu teki muutaman
saalisharjoituksen Sulkulle turkisreunaisella nahkahanskalla. Sulkulla oli
tosi kivaa! Kun juorusimme autoilla, Sulo seikkaili Garp-sedän kanssa.
Kutsuin sitä luokseni, mutta se oli hautautunut hajumaailmaan eikä
reagoinut kutsuuni. Anu heitti sitä kivellä, kivi osui takajalkaan ja
sattui hieman. Sulkku sanoi uiui ja tuli lujaa luokseni lohduteltavaksi.
Tosin pian sen itku muuttui kiukutteluksi, kun se halusi pois sylistä. Se
meni samaan kohtaan uudelleen, eikä muistanut/yhdistänyt paikkaa kipuun.
Kovahko?
PE
20.04.01 Duunin jälkeen menimme ekalle metroajelulle Itiksestä.
Ensin hieman pelotti metrotunnelissa ja piti olla sylissä. Parin ekan pysäkinvälin
ajan Sulo istui tiiviisti mun sylissä ja oli huolestunut metron
ihmeellisistä äänistä. Hiski istui kiltisti ja rauhallisesti
paikoillaan. Vähitellen Sulkku valui penkille mun viereen istumaan.
Ruoholahden pysäkillä se halusi kävellä itse ja marssi paluumetroon,
joka oli parkissa, itse sisään. Loppumatkasta alkoi jo olla tylsää ja
nukutti kovasti. Parikin eri vastapäätä istuvaa ihmistä totesi, että
"Voikun se on suloinen!", johon vastasin, että: "Sen nimi
onkin Sulo." Hieman se on singaaliherkkä: jos ihminen kumartuu
uhkaavasti sitä kohden, se on hieman (ei paljon) epäileväinen. Sen
avoimuus on Jorin luokkaa, ei ole niin yltiöavoin kuin Hiski. Koiriin
Sulkku taas suhtautuu paremmin kuin Hiski. Metroilun jälkeen kävimme
Faunattaressa, jossa Sulo viipotti menemään itsenäisesti ympäriinsä
hurmaamassa asiakkaita. Selvästi se ottaa mallia Hiskistä
suhtautumisessa ihmisiin. Jos Sulo olisi pidättyväisen koiran seurassa,
luultavasti sekin alkaisi suhtautua suht' pidättyväisesti ihmisiin. Nyt
se katsoo Hiskistä mallia ja menee sen perässä pomppimaan ihmisiä
vasten. Avoimuus näyttää olevan sekä perinnöllistä että opittua.
LA
21.04.01 Pidin esine-etsintä-kurssia Kivistössä. Sulo oli
hurmaamassa porukkaa ja tallomassa esineruutua. Sen mielestä oli ihanaa
pomppia risukoiden päälle ja käyttää niitä trampoliinina. Kun
juttelimme, se sai hepulin ja juoksi kahdeksikkoa miljoona km tunnissa.
Tyypit leikki Sulon kanssa vanhalla villahanskalla. Minä taistelin sen
kanssa ja Sulkku roikkui hanskassa, kun nostin sen ilmaan. Kommentteina
sai taas kuulla mm. "ipokoira", "onko kaikilla mudeilla
taistelutahto noin kova?", "olis oikeastaan kätevä tollainen
pienempi koira", ym.
SU
22.04.01 Treffattiin aamulla Kivistössä Tuikku ja Riikka. Tehtiin
vauvoille n. 10 m pitkät namijäljet. Tuikku ajoi ekaks jälkensä ja
meni hienosti. Pysyi koko ajan jäljellä ja söi innoissaan
loppupalkkansa. Sulo jäljesti tosi upeasti ja rauhallisesti ja söi lähes
kaikki namit jäljeltä, mutta loppupalkka oli yök! Rasiassa oli
aamupala, joka ei tietenkään vielä klo 11 aamulla kelvannut herra
mutille! No, ruoka kyllä maistui sen jälkeen, kun kakrut oli peuhannut
n. tunnin ja sen jälkeen vielä talloivat esinekaistoja.
MA
23.04.01 Illalla Sulkku pääsi tutustumaan pyykkitupaan. Ekaks vähän
ihmetytti isot kolisevat/mölisevät koneet, mutta vain hetken.
Pyykkituvassa oli täti, joka ihasteli Suloa ja antoi sen leikkiä
vetoleikkiä sukalla. Jee, mageeta! Otimme vähän maahanmenoharjoituksia,
Sulon mielestä maassa oleminen oli niin järkrvää, ettei se halunnut
nousta ollenkaan ylös!
SIVUN
ALKUUN
TI
24.04.01 Sulkku 12 viikkoa! 1. ROKOTUS! Annoin
kermaviilipurkin Sulolle ja se söi siitä innokkaasti. Kun Johanna otti
sitä niskasta rokottaakseen, Sulo luuli, että ei saa syödä kermaviiliä.
Joskin piti tehdä sille niskasta-nykimis-harjoituksia kermaviilin syönnin
ohella... Itse rokotusta Sulkku ei huomannut. Se on tosi hienosti ja
rentona pöydällä - kiitos siitä Tuijalle ym:lle, pentuja on nosteltu
ja palleroitu syntymästä lähtien. Illalla mentiin meren rannalle ja
Sulo kahlasi mahaansa myöten innoissaan Hiskin kanssa. Vuosaaren sillan
alla kuunneltiin autojen kolinaa ja metron vinkunaa, oli aluks jännää.
Olimme sillan alla niin kauan, että Sulo ei enää kiinnittänyt mitään
huomiota mölyyn. Bambiino merkkaili Hiskin pissojen päälle...
KE
25.04.01 Tyyppi 5,4 kg. Kasvanut viikossa 700 g eli 100 g per päivä!
Aikamoinen tahti... Ipana merkkas Hiskin pissan päälle kolme kertaa ja
nosti koipea!!!!! Haloo... Sulkku on 12 viikkoa vanha!
TO
26.04.01 Väinö-veli kävi meillä töissä rokotuksella. Se painoi
6,5 kg! Aikamoinen mastodontti! Siitä voi tulla aika iso, sillä Sulon
kasvukäyrä seuraa Jorin ja Hiskin kasvukäyriä. Väinö on
samantyyppinen kuin Hiski Väinön ikäisenä: hieman takakorkea, korvat löpsöttää
sinne tänne, vankka ja ei niin sukkela. Illalla mentiin morjestamaan
Toivo-setää. Käytiin Hertsikan koirien uimarannalla (upea hiekkaranta).
Toivo opetti Sulon kaivamaan kuoppaa. Moottoriveneen tekemät aallot
olivat Sulon mielestä tosi mageita, ei pelottanut yhtään! Hiskille ja
Toivolle tuli tappelu. Sen sijaan, että Sulkkua olisi pelottanut, se oli
menossa sekaan häntä pystyssä! Jouduin nappaamaan sen kainalooni.
Tappelun päätyttyä Sulkku marssi häntä pystyssä lohduttamaan hävinnyttä
Toivoa... Käytiin vielä Annella ja Jaakolla kylässä, Sulkun mielestä
siellä oli ihanaa. Toivo lahjoitti Sulolle joitakin pentuajan lelujaan.
Vaavi oli "hieman" väsynyt, kun pääsimme kotiin.
PE
27.04.01 Ipana nukkui töissä koko päivän, eilinen oli niin rankka.
Duunin jälkeen heitimme normaalin pissakakka-lenkin tihkusateisessa säässä.
Kun tulimme duunitalon kohdalle, pihalta kuului maton tamppausta. Suloa
alkoi hieman huolestuttamaan. Päätin, että menemme kohtaamaan
"vaaran". Sulo käveli itse kadun yli pihalle, tosin
huolestuneena häntä alhaalla. Minä tampio en tajunnut, että pihalla
tamppausääni on infernaalinen, koska kerrostalot muodostavat ympyrän ja
piha on kuin kaikukattila! Tamppaajasetä lopetti heti, kun näki meidät.
Hän oli koiraihminen ja tuli ihailemaan Sulkkua pikkupoikansa kera. Sulo
suhtautui epäluuloisesti heihin ja pälyili koko ajan mistä se tamppausmöly
oikein tuli. Sanoin miehelle, että jatka vaan tamppusta, me totuttelemme.
Minä idiootti jäin parin metrin päähän. Möly oli niin kova, että
Hiskikin ärsyyntyi haukkumaan, josta Sulo tietty säikähti enemmän.
Sulo kiipesi syliini paniikissa ja oli tosi peloissaan. Se ei halunnut syödä
nanskapalaa ja korvat tärisi. Kun sain Hiskin hiljenemään, aloitin sen
kanssa taisteluleikin kepistä. Ajattelin, että nyt en voi lähteä pois
tilanteesta, muuten Sulkku saa elinikäisen kammon. Leikittiin Hiskin
kanssa ja Sulo oli levoton. Kaiken lisäksi piha oli täynnä mölyäviä
ja juoksentelevia kakaroita, joten Sulo-parka joutui todella kovaan
hermoprässiin. Viimein tamppaaja lopetti. Sulo meni varovasti nuuskimaan
tamppauspaikkaa. Tosi nopeasti se tokeni, häntä nousi ylös ja se alkoi
taas syömään nanskaria. Kun se osoitti halunsa leikkiä kepillä, lähdimme
jatkamaan matkaa. Autolle se käveli häntä pystyssä reippaasti.
Kotipihalle saavuttaessa se oli tosi väsynyt ja selvästi reagoi esim.
ulko-oven paukkeeseen. Aika näyttää oliko "sessio" katastrofi
vaiko hyvä opetuskokemus. Itselleni tuli ahdistus; pelottaa, että tein
tyhmyyttäni Sulkusta paukkuaran. Olisi ollut järkevämpää jäädä
kadulle esim. leikkimään siksi aikaa, kunnes Sulo olisi lakannut
reagoimasta tamppausääneen. Olen vitun idiootti!!!!!
LA
28.04.01 Menin Sulon kanssa ostamaan kuivattua mahaa Karvaisten
Kavereista Hiekkaharjusta. Siellä sattui olemaan markkinat = triljoona
ihmistä, karaokea, kuulutuksia ym. möykkää. Olimme ensin kaupassa sisällä
ja sinne tuli myös 10-viikkoinen groenendael tyttöpentu, jonka kanssa
Sulo pyöri ympäriinsä. Markkinapaikalla kannoin Suloa sylissäni ja se
oli aika jännittynyt. Kerran jouduin laskemaan sen maahan maksaakseni
ostokseni, jolloin se alkoi heti pyrkiä häntä alhaalla takaisin syliin.
Hässäkkä oli vähän liikaa eilisen matontamppaussession jäljiltä...
Kun olin saanut siivottua, Sulo pissasi lattialle kolme kertaa eri
paikkoihin aivan kuin uhmatakseen. Illalla Sulkku oli taas pyykkituvassa
ja kivaa oli.
SU
29.04.01 Valokuvasin poikia. Melkein hellepäivä, joten pojat olivat
kuumissaan. Iltapäivällä oli hakutreenit Silakkatiellä. Sulo oli upea!
Aluksi sille otettiin namistelua kuivatuilla maksanpaloilla ja nätisti
istumista, sitten harjoiteltiin umpparia (otin kuvia). Sulosta oli vallan
hauskaa, kun maalimies mönki piiloon, yhtään ei pelottanut. Sitten
leikittiin rätillä lelunryöstöä. Sulo palautti lelun mulle tosi
hienosti, eiköhän siitä rullakoira tule. Lopuksi otettiin yksi
tuuliharjoitus, Sulo pongas mm:n n. 20 metrin päästä ja meni
luotisuoraan maalimiehelle syömään ruokaansa. Se ei ollut tietoinen,
että maalimies meni piiloon. Mahtava nenä vaavilla, kaikki ihaili sitä.
Illalla oltiin agilitytreeneissä. Sulo harjoitteli pentuesteillä ja
ihastui keinuun, myös vauvapuomin se marssi tomerasti. Varsinainen
agilityhirmu...
MA
30.04.01 Wappuaatto. Pojat olivat keskenään kotona päivän, mulla
oli normaali työpäivä. Sulo oli repinyt vessapaperia ja muotoillut
uudelleen mun puhelinmuistion. Illalla Sulolla oli karmea hepuli, kun
yritin viettää vappua. Kätkin maksanpaloja ympäriinsä, Sulolle ekaa
kertaa. Pari namia osoitin sille kädellä, sen jälkeen se hiffasi heti
mistä on kysymys ja etsi intensiivisesti nenä tuhisten herkkuja.
Uskomatonta kuinka nopeasti pentu oivaltaa ja oppii. Yöllä oltiin yökävelyllä
n. klo 3 ja tavattiin Tessu opaskoira.
SIVUN
ALKUUN
TI
01.05.01 Sulo 13 viikkoa! Nukuskeltiin pitkään ja
Sulo kelli selällään mun tyynyllä. Harjasin molemmat pojat,
kummastakin lähtee karvaa. Tein Hakkilassa Sulolle metsään jäljen,
joka oli n. 15-20 metriä. Jäljellä käytin ilmakuivattua mahaa
kostutettuna, sairaan hyvää Sulon mielestä. Sulo jäljesti upeasti ja tällä
kertaa loppupalkkana ollut ruokakin kelpasi. Sulo olisi halunnut jatkaa jäljestämistä
vaikka kuinka kauan! Sulkku syö Eukanuba junioria, Pedigreen
pentupurkkiruokaa, mahaa, Neuta, raejuustoa, kermaviiliä, siankorvia ym.
En ole toistaiseksi jaksanut keitellä sille riisilihaa. Sulolla on hyvä
maha, ei mene mistään sekaisin. Mudimaiseen tyyliin sille kelpaa ruoka
parhaiten iltapainotteisesti, usein se ei suostu syömään aamulla mitään.
KE
02.05.01 Suloisuusministeri
painaa 6,4 kg. Jokinasteista uhmaikää/esipuberteettia havaittavissa, ehkä
vähän etuajassa. Sulo pöhkii ihmisiä ja koiria, eikä tottele mitään.
Kivikossa tottistreenin jälkeen otin Sulolle vähän tottista, se meni
hienosti. Mutta kun tuli aika lähteä kotiin, herra ei suostunut tulemaan
nostettavaksi autoon, vaan aloitti ähäkuttileikin. Kielsin sitä, se lähestyi,
kun kumarruin ottamaan sen syliin, ukkeli lähti karkuun. Kävelin
hitaasti ja uhkaavasti kohti - ei tehoa, päinvastoin hepulia. Sulkku
juoksi kentän laidalle istumaan ja katseli auringonlaskussa
tottissuorituksia eikä ollut kuulevinaan kutsuani. Hiski oli jo autossa,
minäkin menin ja käynnistin kaaran - ei reaktiota, edes korva ei
heilahtanut. Peruutin ja käänsin auton - ei mitään, ei silmän
vilkaustakaan, tyyppi vaan istui ja katseli kentälle. Menin hiljaa sen
taakse ja nappasin niskasta kiinni ja luin lakia. Sulkku yritti näyttää
pieneltä ja kiltiltä. Lähdin kävelemään ja kutsuin sitä mukaani, se
tuli liehakoiden mukana, mutta autolla pinkaisi taas ilkikurisesti
karkuun. Karjuin sille ja heitin pikkukivillä - se tehosi vihdoin ja
Sulkku tuli mutisten luokseni! Karmea mini-Norppa!
TO
03.05.01 Pojat olivat päivän kekenään kotona. Sulo oli levittänyt
erivärisiä treenimerkkausnauhoja ympäri kämppää - vapputunnelmissa
lienee vielä. Illalla mentiin moikkaamaan Tuikkua ja Muskaa Riikan
siskolle. Kakruilla oli heti bailut pystyssä. Sulo meni aidan alta pois
pihalta, mutta älysi yllättävän hienosti kiertää aidan päästäkseen
takaisin. Todella nokkela vekara. Siitä tulee luultavasti erinomaisen hyvä
käyttökoira. Nyt Tuikku oli aavistuksen pienempi kuin Sulo ja tosi söpö
edelleen. Kävimme vielä näyttämässä Tuikkua Virpille, Sissille ja
Ferille. Tuikku oli reipas hurmurityttö.
PE
04.05.01 Sulo oli väsynyt eilisestä peuhaamisesta. Todella älykkäänä,
taas kerran, lähdin tutustuttamaan sitä Itiksen hässäkkään. Aluksi
se oli ok, mutta väsyi sitten ja lisäksi sillä oli kamala jano, joten
se alkoi sätkyillä ihmispaljoutta. Onneksi en sentään mennyt
metroajelulle, kuten olin aluksi suunnitellut. Miten onnistun aina
aiheuttamaan Sulolle hirveätä stressiä juuri silloin kun se on väsynyt
ja sätky sen takia?!! Yritän aiheuttamalla aiheuttaa Sulolle traumoja!!!!!
LA
05.05.01 Maija ja Väinö tulivat käymään. Teimme ipanoille jäljet
Hakkilaan ja Hissulle esineet. Pojat menivät hienosti. Maija teki kaksi jälkeä
Väinölle, sillä hän ei tajunnut laittaa ekalle jäljelle tarpeeksi
namia, joten Väinö hössötti ekan jäljen. Toisen se meni hienosti. Jäljestämisen
jälkeen pojat leikkivät ja sitten mentiin meille. Väinö on tosi ahne,
kuten Sesikin. Se näyttää tällä hetkellä erehdyttävästi Tervueren
pennulta, kallo on tosin hieman leveämpi ja vahvempi, ja korvat pyöreät.
SU
06.05.01 Hakutreenit Kivistössä "toisella puolella". Otin
Sulolle kolme tuuli-ilmaisua, koska tuuli tosi voimakkaasti.
Se tiesi heti mitä oli tekemässä, vaikkei alkuun otettukaan
namistelua. Otimme myös "esittäytymisen tuomarille". Viimeinen
maalimies oli jo aika kaukana, n. 20-30 m. Sulo pongasi heti keskilinjalta
ekan maalimiehen hajun, vaikka lähinnä jäljesti edelläni keskilinjaa
pitkin. Hieno pentu. Ilmaisujen jälkeen otettiin keskilinjalla rätin ryöstöä.
Sulkku toi hienosti rätin mulle kolme kertaa. Luulenpa, että siitä
sukeutuu vihdoin eka rullakoirani. Se kestää uskomattoman paljon treeniä
kerrallaan. Treenien jälkeen Sulkku sai taas treffata ison idolinsa
Garpin. Illalla Sulo oli yksin kotona nukkumassa, kun olin Hiskin kanssa
agilitytreeneissä.
MA
07.05.01 Matolääkitys: Flubenol makutabletit. Sulkku-ministeri söi
tabut hyvällä ruokahalulla!
SIVUN
ALKUUN
TI
08.05.01 Sulo 14 viikkoa! Hiski sai mikrosirun,
Sulokin olisi halunnut.
KE
09.05.01 Sulo sai oman mikrosirun. Se ei oikeastaan huomannut mitään,
kun narskutti kissanpapanoita pöydällä. Fyysisesti kova lapsi. Tänään
oli hellepäivä ~ 20 astetta. Menin töiden jälkeen poikien kanssa meren
rantaan. Sulo pomppi innoissaan kaulaansa myöten meressä. Kun heitin
Hiskille keppiä, Sulkku juoksi perässä ja UI!! kun jalat eivät enää
yltäneet pohjaan. Onneksi oli lämmin ilma, ettei se vilustunut. Kotona
Sulkku joutui = pääsi vielä suihkuun meriveden jälkeen. Se tykkää
tosi paljon suihkutuksesta - hassu pieni mies. Herra on kaljuuntunut
uhkaavasti ja näyttää Tauno Takatukalta. Otsa on kalju, tukkaa on enää
vain korvien välissä Pelle Hermanni-tyyliin. Poika on lähinnä kapisen
kojootinpojan näköinen = karvaton, pelkkää korvaa ja jalkaa!
LA
12.05.01 Sulo oli kuunteluoppilaana Hiskin KV-hakukokeessa. Se joutui
nököttämään lähes koko ajan autossa boxissaan (johon juuri ja juuri
enää mahtuu), mutta pääsi lopuksi pk-tapahtuma-alueelle pällistelemään.
Sulo ei ole yhtä yltiöavoin kuin Hiski, se suhtautuu tietyllä
varauksella vieraisiin ihmisiin. Se on ehkä samanlainen kuin Jori. Jos
ihminen on hyvin dominoiva, Sulo ei halua kontaktia. Luulen, että Sulon
"pidättyväisyys" johtuu osittain sen itsenäisestä
luonteesta. Sillä on aina pieni pelko perseessä, että se joutuu
otetuksi syliin silloin, kun se ei itse halua. Sulkku yrittää myös
kovasti komentaa haukkumalla ihmisiä taipumaan tahtoonsa kuten isänsäkin.
Vaikka Suu-loinen onkin camelbootsmies (ei hätäänny vaikka kuinka
"katoaisin", herra käyttää harkitusti nenäänsä ja etsii
mut), on se kuitenkin ihana unikaveri. Aamuyöstä se yleensä viimeistään
kömpii mun viereen ja nukkuu esim. pää mun kaulalla, ihanaa... Se pitää
mua myös tassuilla päästä kiinni... TIETENKÄÄN se ei pussaa mua!!!!!!
SIVUN
ALKUUN
TI
15.05.01 Kaikkien Alojen Erikoisministeri 15 vk! Eka
punkki poskessa. Venkulointia pois otettaessa, piti ihan kovistella
olemaan aloillaan. Sulo on todella kompakti ja juoksee jo hirmu vauhtia,
melkein pysyy Nyytin pumityttöjen perässä! Sulkun mielestä Babil on
ihana blondi! Olenkohan muistanut mainita, että pikkumies nostaa koipeaan
ahkerasti ja merkkailee, on tehnyt sitä 12 vk:n "kypsästä" iästä
asti. Sulolla on hyvä rakenne, pää ei ehkä tule olemaan yhtä nätti
kuin Hiskillä. Sulkku on paljon joviaalimpi kuin Hiski, se ei ole turhan
tarkka itsestään. Sulo osaa: tule, istu, maahan (lempiliike), laitetaan
takki, bojonks, ei, irti, kiitos, odota, ja vähitellen seis (remmissä).
Se kulkee aika kivasti irti koirien ohi. Pikkuisen seuraamistakin se jo on
ihan itse opetellut. Kontaktiharjoituksia joutuu tekemään koko ajan
herran itsenäisyyden takia.
TO
17.05.01 Sulo ja Ia hirviöitä töissä! Ekaks Sulkku nakersi Joskin
W/D pussin rikki (anorektinen teini?), sitten kaverukset yhdessä
raahasivat 5 kg:n säkin C/D:tä "huoneeseensa" eli pukukoppiin
ja repivät sen auki. Tyypit olivat ihan ähkyssä mussutettuaan
virtsakivien ennaltaehkäisyruokaa! Sulo ei ole useaan viikkoon kakannut
sisälle, mutta nyt moisten mässäilyjen jälkeen piti vääntää torttu
lattialle. Kun Sulo on ilman Iaa töissä, se saattaa olla jopa täysin
sisäsiisti, yhdessä ne pissivät paikat täyteen.
PE
18.05.01 Tänään Sulo söi töissä pukukopin seinään reiän!
Hirveä tuholainen! Oliskohan hampaiden vaihto alkamassa?! Sulo ei ole enää
ihan niin ruma kuin viime viikolla. Peffan päällä alkaa olla jo uutta
lainetta. Olematon turkki on hyväkuntoinen ja kiiltävä. Kakat aina hyvät,
teräsmaha, syö mitä hyvänsä - ei tarvitse varoa.
LA
19.05.05 Menimme Suloisuusministerin kanssa tutustumaan hevosiin
Tuomarinkylään. Aluksi kauempaa katsoessa ja haistaessa Suloa
puhkututti, mutta sitten pääsimme lähituntumaan kahteen koiriin
tottuneeseen hevoseen, joita syötettiin ulkona. Sulo oli reipas ja olisi
halunnut ruveta paimentamaan hepoja, jonka tietenkin kielsin. Sulo uskoi
ja oli nätisti hevosten kanssa, uskalsi jopa nuuskia hevosen turpaa. Eräs
nainen 8-vuotiaan tyttönsä kanssa tuli ihastelemaan Sulkkua. Aluksi Sulo
"karsasti" tyttöä, mutta namupalat ja leikki patukalla tekivät
terää. Vietimme äidin ja tyttären parissa n. 1,5 tuntia, lopuksi Sulo
oli jo ylin ystävä tytön kanssa - hieno homma! Sulo on lähiaikoina
karsastanut leikkiviä/meluavia lapsia ja haukkunut niille. Tajusin, että
se johtuu siitä kun matontamppaussessiossa lapset juoksivat kiljuen ja tömistäen
ohi. Sulo yhdisti pelkotilanteen lapsiin ja niiden pitämään
mekkalaan...
SU
20.05.05 Heti aamulla huomasin muutoksen Sulon suhtautumisessa pihalla
riehuviin lapsiin. Nyt se oli iloinen ja utelias, tyttöön tutustuminen
teki todella hyvää!!! Sulolle pieni jälki Hakkilassa, se meni tapansa
mukaan hienosti.
SIVUN
ALKUUN
TI
22.05.05 Sulo 16 viikkoa! Herra painaa 7,2 kg. Sulo
sai rokotukset, joita ei huomannut lainkaan. Toimenpiteen jälkeen se jäi
onnellisena keräkaalina pöydälle nukkumaan. Illalla oltiin Nyytin ja
Babilin kanssa lenkillä. Sulolla oli tosi hauskaa juosta pitkin kallioita
Babiliskon kanssa.
KE
23.05.05 Olen sairaslomalla, joten suunnistin iltapäivällä Sulon
kanssa Tikkurilaan naksutinostoksille. Kävimme parissa eläintarvikeliikkeessä
ja kävelimme Tiksissä ihmisvilinässä. "Törmäsimme" taas
maton tamppaukseen, Sulo kuunteli hetken ja totesi, että eipä kiinnosta.
Hieno homma! Varmuuden vuoksi jäin läheiseen kadunkulmaan hetkeksi
leikkimään patukalla Sulkun kanssa. Pikkumies oli tosi reipas koko
turneen ajan. Useampi ihminen kumartui "lässyttämään",
jolloin Sulo peruutti ja oli hieman epäluuloinen. Annoin ihmiselle namin
käteen Sulolle annettavaksi, jolloin Sulo relasi. Eräs nainen meni
kyykkyyn ja antoi Sulon kaivaa laukustaan pehmolelun. Seuraavan uhkaavan,
pitkä takki auki lepattavan naisen kumarteluun Sulo ei enää viitsinyt
reagoida. Tuota ihmisten kumartelua ja "uhkailua" täytyy
harjoitella ja muuttaa ne Sulon mielessä positiivisiksi signaaleiksi.
Illalla harjoiteltiin naksuttimella.
TO
24.05.05 Eka hammas on lähtenyt eli vasen etuhammas ylhäältä.
Hakutreenit Öljytiellä, Sulo oli tallaamassa rataa ja juoksenteli muiden
paitsi mun mukana. Aluksi otettiin Sulolle muutama patukan ryöstö ja
tuonti. Se tuo pikku pehmopatukkansa mulle hienosti. Sillä välin Anu oli
mennyt laatikkoon 50 m:iin piiloon voimakkaaseen vastatuuleen. Laatikon
kansi oli auki, mutta Sulo ei voinut nähdä sinne. Ukkeli pongasi hajun
keskilinjalle asti ja lähti triljoonaa kohti piiloa. Puolessa välissä
oli leveä oja, johon Sulon matka tyssäsi. Se kääntyi mua kohti,
istahti ja sanoi piip. Lähdin sitä kohden ja sanoin vaan hae, jolloin se
lähti juoksemaan ojan reunaa pitkin ja etsi kohdan josta pääsi yli. Sen
jälkeen se taas laukkasi lujaa piilolle, eikä merkkiäkään epäröinnistä.
Se kiersi häntä heiluen piiloa, kunnes löysi rullaraon, mistä yritti
kaivautua sisään. Anu nousi ylös ja antoi Sulolle ruokapurkin. Kakrulla
on tosi mahtava nenä ja toimintakyky! Treenien jälkeen pojat ottivat
mutakylpyjä ja peuhasivat multakasassa. Sulo tutustui spkn Fixiin, joka
antoi aika kovakouraisesti kyytiä Sulolle. Suihkussa tarkastin Sulkun
bursat, koska se on vähän nakertanut hännäntyveään. Olihan ne täynnä
ja jommasta kummasta lensi suorastaan puuromaista mössöä! Tyhjenivät
kuitenkin helposti. Täytyy tarkkailla, etteivät pääse tulehtumaan.
Illalla oltiin Nyytin pentutokossa Koneen kentällä kontaktiharjoituksia
tekemässä naksuttimen avulla. Sulo on varsinainen mini-Norppa, yrittää
komentaa mua sekä äänellä että tassuilla huitomalla. Siitä sais tosi
helposti Jori II:sen!
PE
25.05.05 Väinö ja Tuikku tulivat meille töihin rokotuksiin ja
sirutuksiin. Tuikku ei päästänyt ääntäkään mikrosirua
laitettaessa! Se on todella ihana, avoin ja reipas pikkutyttö. Väinö
painoi 8,8 kg - varsinainen mastodontti! Tuikku painoi 6,6 kg ja oli nyt
pari senttiä Suloa matalampi. Menimme Riikan & koirien kanssa rantaan
ja sillan alle kolinoita kuulemaan. Pienten kanssa menimme metroajelulle
ja Itikseen pyörimään. Tuikku oli kuin kotonaan joka paikassa,
uskomattoman reipas ja hyvähermoinen vekara! Kävimme vielä agikentällä
harjoittelemassa vauvaesteillä. Pennut menivät innoissaan puomia,
keinua, pöytää ja putkea. Niistä tulee mainioita agilitykoiria!
SIVUN
ALKUUN
Terhi Multamäki ´07
|
|
