| |
Dr.
Péter Pongrácz Unkarista on intohimoinen mudien ja paimennuksen
ystävä. Hän käy mudinarttunsa Fecsken (Pásztor-Virtus Fecske) kanssa
maaseudulla retkillä, joiden teemana on paimennus. Péter on päässyt
tutustumaan ammattipaimenten työskentelyyn mudiensa kanssa ja hän on
myös itse paimentanut mudinsa kanssa. Kirjoitus pohjautuu Péterin
ajatuksiin ja kirjoituksiin mudien paimennuksesta Unkarissa.
Miten
Unkarissa paimennetaan?
Unkarissa lampaat pidetään suurissa,
jopa 800-1000 eläintä käsittävissä laumoissa. Näinkin suurelle
laumalle paimenet käyttävät yleensä vain yhtä koiraa. Péterin
ystävä, joka on lammastilallinen, on kertonut, että hän ei pystyisi
tekemään mitään ilman koiraa, joka tekee vähintään 5-6:n ihmisen
työt. Lammaslaumat ajetaan suurten tasankojen läpi, missä ne voivat
yleensä liikkua vapaasti. Vaikein paimennustehtävä mudeille on mennä
kauaksi, 300-800 metrin päähän ja ajaa laumaa siellä paimenen ohjeiden
mukaan. Vain parhaimmat mudit pystyvät työskentelemään näin kaukana.
Kun mudi on juossut lauman ympäri, koonnut ja pysäyttänyt sen, mudi
pysähtyy seisomaan lauman viereen ja katsoo paimeneen kysyäkseen
jatko-ohjeita. Paimen antaa käskyjä äänellä sekä käsien ja sauvan
merkeillä. Mudit ymmärtävät sanalliset käskyt ja tuntevat nimeltä
lampaat, karitsat, vuohen ja jopa aasitkin.
Mudin työskentelytapa
Mudien paimennustyyli on täysin
erilainen kuin border collieiden. Mudi on tyyliltään ajava paimenkoira,
joka käyttää kroppaansa ja ääntään saadakseen eläimet liikkeelle.
Se ei ole ns. silmäkoira, kuten border collie, joka tuijottaa ja vaanii
saalistusasennossa lampaita painostaakseen ne liikkeelle. Mudin
paimennustyyli on seuraavanlainen: Voimakas, salamannopea lähestyminen
myös kauempaa, johon yhdistyy voimakas, aggressiivinen haukku lopussa.
Mudin täytyy pysäyttää lauma kiertämällä se ympäri juosten
lähellä lampaita (korkeintaan 1-2 metrin päässä) ja haukkua kovaa.
Jos lauma pitää kääntää, täytyy mudin kiertää sen toiselle
sivulle puoliympyrän muodossa samalla tyylillä. Hyvä mudi haukkuu
paljon ja lähestyy pelottomasti lampaita. Se ei saa purra lampaita, mutta
lampaan takajaloista kevyesti näykkääminen on sallittua. Hyvän mudin
pitää haukkua, vaikka onkin yksilöitä, jotka eivät hauku lampaita
paimentaessaan. Näissä tapauksissa paimenet laittavat koiran
kaulapantaan pienen kellon, joka pitää melua haukkumisen sijaan.
Haukkuminen tai kellon ääni on tärkeä lampaille, jotta ne tietävät,
että koira on tulossa. Ison lauman, jossa on useita satoja eläimiä, on
tiedettävä missä koira on ja kuinka käyttäytyä. Tämä on syy siihen
miksi mudien ja muiden unkarilaisten paimenkoirien pitää haukkua
paimentaessaan. Ei ole kuitenkaan suotavaa, että mudi haukkuu koko ajan.
Paimenet eivät pidä siitä, jos mudi haukkuu jo kaukaa lampaille, sillä
se tekee laumasta tarpeettomasti varovaisen ja hermostuneen.
Lauman ajamisen aikana paimen ja koira
kulkevat lauman takana. Mudi työskentelee taloudellisesti, ei hullun
lailla. Se hyökkää lampaita kohden vain, jos se on saanut käskyn.
Joskus lampaat yrittävät hyökätä mudia vastaan, etenkin pässit ja
perinteistä, vanhaa unkarilaista racka-rotua olevat lampaat, jotka ovat
hyvin villejä ja tappelevat rajusti koirien kanssa metrin pituisine,
suorine sarvineen. Tällainen lammasrotu tarvitsee lujan koiran, toisin
kuin merinolampaat. Mudin pitää osoittaa pelottomuutta ja
"rangaista" aggressiivista lammasta. Saavuttaakseen
päämääränsä, mudin täytyy näykkäistä niskoittelevaa tai
hyökkäävää lammasta tai pässiä. Kuitenkaan se ei saa purra niin
tosissaan, että aiheuttaa haavoja. Jos mudia on aikaisemmin käytetty
karjanajoon, ei sama koira kelpaa myöhemmin lampaiden paimennukseen.
Karjan paimennuksessa tarvitaan kovempia otteita, voimakkaita
hyökkäyksiä ja tiukempaa hampaiden käyttöä. Karjaa paimentaneett
mudit voisivat helposti tappaa lampaita. Péter on nähnyt yhden
tällaisen mudin lampaita paimentamassa ja sillä oli kuonokoppa
päässään.
Péter on nähnyt paimenten käyttävän
mudejaan seuraavilla tavoilla: Paimen seisoo kaukana lampaista, 80-100
metrin päässä. Mudin pitää pysäyttää lauma, kääntää se ja ajaa
takaisin paimenen luokse sekä kääntää lauma vasemmalle ja oikealle.
Lähietäisyydellä mudin pitää paimenen avustuksella ajaa lauma mitä
tahansa monimutkaista reittiä pitkin. Sen pitää koota lampaat ja ajaa
ne aitaukseen, läpi kapeiden polkujen, siltojen ja porttien, ym.
SIVUN
ALKUUN
Hyväksi paimenkoiraksi
Hyvän paimentavan mudin tärkein piirre
on ehdoton tottelevaisuus voimakkaan paimennusvietin, rohkeuden ja
äänekkään haukun lisäksi. Mudin pitää ensimmäisestä kutsusta
palata paimenen luokse ja pysyä hiljaa tämän vieressä, eikä se saa
tehdä mitään ilman käskyä. Paimenten mudeista tulee ammattimaisia
paimenkoiria kovan karsinnan ja koulutuksen jälkeen. Jos mudi ei kestä
fyysisiä rangaistuksia omistajaltaan koulutuksen aikana, ei siitä tule
paimentavaa mudia, vaan useimmiten entinen mudi. Péterin tapaamat
ammattilaispaimenten koirat pitävät melkein koko ajan korvansa päätä
myöten ollessaan omistajansa vieressä. Paimentavien mudien koulutus
alkaa 3-4:n kuukauden iässä. Prosessi on hyvin työteliäs ja paimenet
tekevät sen itse. Yleensä he eivät käytä apuna kokenutta koiraa,
sillä pennun seuratessa vanhempaa koiraa, ei se opi itsenäisesti
ajavaksi koiraksi. Jos koiria käytetään pareittain, yleensä toinen
koira tekee työt ja toinen aiheuttaa vain ongelmia, eikä osaa paimentaa
itsekseen. Siksi paimenet opettavat uuden koiran erikseen. Jos koulutus
tapahtuu päivittäin, on uusi koira "valmis" keskimäärin
1-2:n kuukauden kuluttua, riippuen siitä, kuinka hyvä koira on.
Kun paimen opettaa nuorta mudiaan
paimentamaan, pitää koiran päästä mahdollisesta epävarmuudestaan
hyökätä lampaita kohti. Paimen ottaa lammasta takajalasta ja pitää
siitä kiinni samalla rohkaisten nuorta koiraa lähestymään ja
näykkäämään. Koiran täytyy oppia, että lammas pelkää sitä.
Nuorten mudien pitäisi antaa paimentaa ainoastaan koiriin tottuneita
lampaita. Lampaat, joita ei ole koskaan paimennettu, ovat äärimmäisen
vaikeita ajaa. Hyvä tulos paimennuksessa onkin vain osittain paimenen ja
koiran ansiota. Péter veikkaa, että vähintään puolet
"paimennuksesta" tapahtuu kokeneiden lampaiden itsensä
suorittamana.
Mudilla täytyy olla voimakas
takaa-ajovietti (saalisvietti). Jos mudi jahtaa, lähestyy lampaita ja
haukkuu raivokkaasti ilman pelkoa, voi paimennuskoulutus alkaa. Paimenten
mukaan hyvä paimennustyöskentely on "EI"-sanan sanomisen ja
tottelemisen taidetta. Mudi haluaa luonnostaan juosta koko lauman ympäri,
mutta tämä on hyvä tapa ainoastaan pysäyttää lampaat.
Kääntääkseen ja ajaakseen pitää mudin oppia juoksemaan
puoliympyrää eikä koko laumaa ympäri. Koira pitää pystyä
pysäyttämään kesken juoksun. Koira pitää saada myös
keskeyttämään hyökkäyksensä lampaita kohti, kun lampaat jo
liikkuvat. Etenkin kokemattomien koirien kohdalla täytyy varoa, että
koiran intoa paimentaa ei tuhota liian usein toistuvilla takaisin
kutsuilla ja kielloilla.
Paimennustaipumustesti
Paimennustaipumustesti Unkarissa koostuu
kahdesta vaiheesta. Ensiksi omistajan tulee osoittaa, että hänen
mudillaan on perustottelevaisuus. Koiran pitää kulkea omistajan mukana
vapaana, jäädä paikalleen niin, että omistaja menee n. 10 metrin
päähän ja koiran pitää tulla kutsusta luokse. Tämän jälkeen
mennään aitaukseen, jossa on 10-15 lammasta. Tuomari antaa luvan
päästää koira lähestymään lampaita. Paimennusvaisto ilmenee siten,
että mudi on kiinnostunut lampaista, lähestyy niitä, haukkuu niille ja
yrittää ajaa niitä. On hyvä, jos omistaja pystyy pysäyttämään
koiran tai kutsumaan sen takaisin, mutta muita taitoja ei vaadita (kykyä
kääntää tai pysäyttää lampaat, ym.) Koira ei saa purra lampaita,
mutta pieni näykkiminen on hyväksyttävää. Jos koira on hieman arka,
saa omistaja rohkaista koiraa menemällä lampaiden lähelle. Yleensä
tuomari auttaa kokemattomia omistajia ohjaamaan koiriaan oikein. Sen
mukaan mitä Péter on nähnyt, on lähes kaikilla mudeilla (myös
kotikoirilla) erittäin voimakas paimennusvietti. Hän on kuitenkin
nähnyt myös mudeja, joilla ei ole paimennusviettiä ollenkaan.
Tasapainoinen luonne -
työkoira
Péter ei ole koskaan tavannut niin hyvin
käyttäytyviä, tyyniä ja tasapainoisia mudeja kuin paimenten työkoirat
ovat. Ne eivät ole koskaan hermostuneita, eivät hauku (paitsi
työskennellessään), eivätkä ole aggressiivisia ihmisille, vaan ovat
erittäin ystävällisiä sekä suvaitsevia vieraita ihmisiä ja heidän
koiriaan kohtaan (ainakin kun paimen on paikalla, muuten ne ovat
erinomaisia vahtikoiria). Aikaisemmin Péter ajatteli, että mudi voi ja
saa olla arka sen takia, että vielä vähän aikaa sitten mudien
esi-isät elivät paimenten kanssa pustalla, missä ne eivät tavanneet
koko elämänsä aikana kuin 10-20 ihmistä, joten niiden ei tarvinnut
olla ystävällisiä vieraille. Nykyään hän tietää, että asia ei ole
näin, vaan paimenten koirat ovat ystävällisiä ihmisille.
Paimenten mudit ovat todella tiukan valintaprosessin tulosta. Paimenet
ihailevat koiriaan, mutta hävittävät ne koirat, jotka eivät
työskentele kunnolla tai ovat "hulluja". Pustalla ei huonoille
koirille ole ollut käyttöä. Tämä karsinta on tehnyt rodusta ja on
saanut sen säilymään niin ihmeellisen älykkäänä ja tottelevaisena.
Nykyaikainen kasvatus ei useinkaan enää perustu tiukasti
työominaisuuksiin ja luonteen vakauteen. Lähes kaikki pennut jätetään
henkiin, eikä niitä karsita enää paimennusvaiston ja ehdottoman
tottelevaisuuden perusteella. Péterin mukaan ei olekaan ihme, että
meillä on yhä enemmän ja enemmän huonosti käyttäytyviä koiria.
Péter ei ole koskaan kokenut, että
lampaiden paimentaminen aiheuttaisi sen, että mudista tulisi kaikkea
jahtaava koira. Lampaiden paimennus ei ole verrannollista muiden eläinten
jahtaamiseen. Toisaalta mudit ovat erinomaisia metsästyskoiria ja ne
tykkäävät harrastaa metsästystä myös omin päin. Pustalla
ne ovat tottuneet metsästämään maaoravia, kaniineja ja jopa
jäniksiä. Tämä harrastus on kuitenkin vaarallinen, sillä
metsästäjät ampuvat koirat, joita he tapaavat metsästämässä
eläimiä.
Koska mudeilla on ainutlaatuinen
paimennusvaisto, Péter toivoo, että jossain vaiheessa paimennusvaiston
testaus tulisi pakolliseksi jalostukseen käytettäville mudeille.
SIVUN
ALKUUN
|
|
