4. RODUN TAUSTA

Mudi (Canis ovilis Fényesi) on vanha unkarilainen työkoirarotu. Rotu sai alkunsa 1700- ja 1800-luvulla unkarilaisten ja todennäköisesti erilaisten pystykorvaisten saksalaisten paimenkoirien risteytyksistä. Mudi tunnistettiin omaksi tyypikseen ja erotettiin pulista ja pumista 1800-luvun loppupuolella. Ensimmäinen rotumääritelmä laadittiin 1936. Samana vuonna tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että mudeja tavattiin kaikkialla Unkarin alueella ja saman tyyppisiä koiria Unkaria ympäröivissä maissa. Mm. kroatianpaimenkoira on mudin lähisukulainen. Vuonna 1963 mudille avattiin oma rekisteri, tätä ennen ne merkittiin pumien kanssa samaan rekisteriin. 1960-luvun lopulla samoja koiria käytettiin sekä mudin että pumin jalostuksessa ja pennut rekisteröitiin siihen rotuun kumpaa ne enemmän muistuttivat. 1966 FCI hyväksyi mudin rotumääritelmän. Mudin rekisteröity kanta on pieni. Vuosina 1963-1997 Unkarissa rekisteröitiin 2600 yksilöä, ja vuosittain Unkarissa rekisteröidään n. 150 mudia. Rotua varsinaisesti jalostusmielessä kasvattavien kasvattajien lukumäärä on vähäinen, tämän takia Unkarissa edelleen hyväksytään karjankasvattajien koiria jalostustarkastuksen kautta B-rekisteriin eli rotukirja on avoin.

Mudi on monikäyttöinen maalaistalojen yleiskoira rohkean, älykkään, oppivaisen, valppaan ja sopeutuvaisen luonteensa ansiosta. Paimenet arvostavat mudin rohkeutta ja kykyä paimentaa vaikeasti käsiteltävää ja suurikokoista karjaa. Mudia käytetään Unkarissa paimennuksen lisäksi vahti-, hälytys- ja suojelukoirana, villisian metsästyksessä, huumekoirana sekä agility- ja seurakoirana. Muualla maailmassa mudit ovat pääasiassa harrastus- ja seurakoirina.

SIVUN ALKUUN

5. SUOMEN MUDIKANTA

Ensimmäinen mudi tuotiin Suomeen Unkarista vuonna 1976, narttu Szávalaki Aida, tuojana Anneli Karlstedt (nyk. Sukkela), kennel Catamount. Seuraavana vuonna tuotiin uros Szávalaki Buksa. Näillä koirilla alkoi mudin kasvatus, ensimmäinen pentue syntyi vuonna 1978. Karanteenin poistuttua vuonna 1989 jalostuskoirien tuonti lisääntyi. Tähän mennessä on tuontikoiria rekisteröity 16 kpl, lisäksi muutama Unkarin rekisterissä oleva koira on ollut jalostuskäytössä. Kasvatustyö on ollut pienimuotoista, noin yhdestä kahteen pentuetta vuodessa.

Suurin osa Suomessa syntyneistä mudeista on mustia, myös muun värisiä mudeja on rekisteröity mm. ruskea, keltainen, sudenvärinen, harmaa, albiino, maskos fakó ja musta harmain tai ruskein tan-merkein.

Suomessa mudien kanssa harrastetaan ja kilpaillaan palvelus- ja pelastuskoirakokeissa sekä agility- ja tottelevaisuuskokeissa. Useita mudeja on myös virallisesti luonnetestattu.

6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET

Tavoiteohjelman liitteenä on mudin alkuperäinen rotumääritelmä (englannin-, saksan- ja suomenkielinen SKL:n hyväksymä käännös). Rotumääritelmässä kuvaillaan kyseisen rodun ulkomuotoon, rakenteeseen ja luonteeseen liittyviä toivottavia ominaisuuksia. Jalostuksen tavoitteena on säilyttää rotu elinvoimaisena. Fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä monipuolisia käyttöominaisuuksia tulee pitää tärkeämpinä kuin ulkomuodollisia, yksittäisiä piirteitä.

7. JALOSTUKSEN PAINOPISTEET

7.1 Jalostuspohja

Rodun kanta on maailmanlaajuisestikin pieni. Suomessa jalostuspohja on kapea, sitä tulee laajentaa. Suositellaan käytettäväksi ulkosiitosta geenipohjan laajentamiseksi. Mahdollisimman useita yksilöitä tulee käyttää jalostukseen, terveydestä, luonteesta ja rodunomaisuudesta kuitenkaan tinkimättä. Yhteistyötä tulee lisätä Unkariin ja niihin maihin, joissa mudia harrastetaan. Eri sukuisten jalostuskoirien tuontia suositellaan sekä narttujen käyttämistä ulkomailla astutettavana. B-rekisterin koirat ovat jalostukseen harkitusti käytettyinä tervetullut lisä geenipohjaan. Samaa yhdistelmää ei tule toistaa.

7.2 Tyyppi ja rakenne

7.3 Luonne

Luonteeseen tulee kiinnittää suurta huomiota. Mudin pitää olla erittäin oppivainen, eloisa, rohkea, työintoinen, valpas ja sopeutuvainen. Mudi ei saa olla arka. Joillakin yksilöillä esiintyy pidättyväisyyttä, joka tulee erottaa arkuudesta. Pidättyväisenkin mudin pitää kuitenkin sallia vieraan käsittely omistajan avustuksella. Ihmistä kohtaan aggressiiviset tai pelkopurijat sekä koirat, joilla on huono hermorakenne tai jotka ovat ääniarkoja, on jätettävä jalostuksen ulkopuolelle.

SIVUN ALKUUN

8. TERVEYS

Suomalainen mudikanta on osoittautunut perusterveeksi ja pitkäikäiseksi.

Mudeilta on tutkittu virallisesti lonkkia, polvia, kyynärpäitä ja silmiä. Suomessa lonkkakuvatut mudit:

Unkarissa lonkkakuvatut ja FDB-tunnuksen saaneet mudit:

Tämän valossa on suositeltavaa tutkituttaa yhä useampien mudien lonkat. Kaikki kyynärpäätutkitut, 5 kpl, ovat olleet terveitä. Polvitutkituista, 14 kpl, on yhdellä koiralla todettu 1 asteen toispuoleinen polvilumpion sijoiltaan meno. Mudien silmiä on tutkittu perinnöllisten silmäsairauksien HC:n, PRA:n ja RD:n varalta, kaikki tutkitut, 25 kpl, ovat olleet terveitä. Yksittäisellä mudilla Ruotsissa on todettu HC, joten suositellaan, että jalostukseen käytettävien koirien silmät tutkitaan.

SIVUN ALKUUN

9. JALOSTUSMATERIAALI

Mahdollisimman monia yksilöitä pitäisi käyttää jalostukseen terveydestä, luonteesta ja rodunomaisuudesta kuitenkaan tinkimättä. Pienen kannan vuoksi jalostukseen ei ole suotavaa käyttää samaa urosta kolmea kertaa enempää, jos syntyneet pentueet ovat normaalikokoisia (5-10 pentua). Erisukuisten koirien maahantuonti on suositeltavaa.

10. JALOSTUSORGANISAATIO

Rotujärjestön hallituksen nimeämä jalostustoimikunta kerää, neuvoo ja antaa mudin jalostuksessa tarvittavia tietoja.

11. JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

11.1 Yleiset vaatimukset: Jalostukseen käytettävän koiran alaikäraja on 24 kk eli kaksi (2) vuotta. Nartun täytettyä kahdeksan (8) vuotta on sen jalostukseen käyttöä tarkoin harkittava.

Jalostukseen käytettävän koiran pitää olla joko hyväksytysti jalostustarkastettu tai palkittu virallisessa näyttelyssä kaksi kertaa vähintään laatuarvostelun ensimmäisellä palkinnolla kahdelta eri tuomarilta. Toisen arvostelun pitää olla avoimesta- tai käyttöluokasta koiran täytettyä 24 kk. Jalostukseen käytettävän koiran pitää olla virallisesti lonkkakuvattu. Lisäksi suositellaan silmätutkimusta sekä polvi- ja kyynärpäätutkimusta. Kahta blue merlen väristä koiraa ei saa yhdistää.

11.2 Kasvattajaa, pentueita ja maksuja koskevia suosituksia

Kasvattajan tulee olla SKL-FKK:n ja Unkarinpaimenkoirat ry:n jäsen Kasvattajan tulee toimia kasvatustyössään SKL-FKK:n ja Unkarinpaimenkoirat ry:n toimintaperiaatteiden ja sääntöjen mukaisesti Kasvattajan tulee valita huolella pennuilleen vastuuntuntoiset ostajat sekä seurata aktiivisesti kasvattamiensa pentujen kehitystä ja hyvinvointia Pentujen luovutusikä on vähintään 7 viikkoa Kasvattajan tulee kertoa pentujen ostajille Unkarinpaimenkoirat ry:stä sekä mahdollisuudesta liittyä nk. pentuejäseneksi. Pentuejäseniksi haluavien luvalla heidän osoitetietonsa tulee ilmoittaa viipymättä jäsenrekisterin pitäjälle ja suorittaa pentuemaksu, joka on puolet yhdistyksen vuosijäsenen jäsenmaksun hinnasta/pentu, mutta kuitenkin vähintään vuosijäsenen jäsenmaksu pentuetta kohti. Maksua vastaan yhdistys postittaa tervetulokirjeen ja jäsenlehdet kuluvalta vuodelta uusille rodun harrastajille.

12. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUS

Ohjelman mukaisiin tavoitteisiin pyritään: noudattamalla SKL-FKK:n jalostukseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä noudattamalla Unkarinpaimenkoirat ry:n sääntöjä ja kasvattajasitoumusta järjestämällä kasvattaja- ja rotupalavereita, jalostus- ja jälkeläistarkastuksia, luonnetestejä, palveluskoirakokeita ja paimennustestaustilaisuuksia keräämällä ja jakamalla jalostuksessa tarvittavia tietoja luonnetestaamalla koiria Tavoiteohjelmaan tehdään muutoksia tarpeen vaatiessa.

SIVUN ALKUUN

1.1.2007 voimaan astuneen PEVISA-ohjelman mukaan jalostukseen käytettäviltä mudeilta vaaditaan lonkkakuvauslausunnon lisäksi silmä- ja polvitarkastus-
lausunnot. Lonkkaniveldysplasian raja-arvo on C, joten koiralla pitää olla lonkkakuvauslausunto jo ennen astutusta. Suomen Kennelliitto ei rekisteröi D- ja E-lonkkaisten mudien jälkeläisiä. Silmä- ja polvitarkastustulos ei vaikuta rekisteröintiin.