Raideliikenne


P265 / P274 junarunko Kemijärvellä. 30.3.2014 alkaen juna ajetaan kokonaisena perille saakka.

Tällä sivulla tarkastellaan hiukan raideliikennettä. Opastin-sivulla on muutama kuva aiheesta. Katso myös kirje kansanedustajille Kemijärven yöjunasta 2006.

Vuonna 2011 Kemijärveä kohtasi toinen todellinen haaste Yöjunan palautuksen jälkeen. Lipunmyyntiä oltiin lopettamassa VR:n toimesta, asema aiottiin sulkea ja yöjunamme kulun turvaava sopimus päättyi 31.12.2011. Rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle sähköistettiin, työ jatkuu Kemijoen yli terminaaalialueelle. Entäpä yöjuna, jonka kulun piti aiemmin VR:n mukaan olla nimenomaan kiinni sähköistyksestä. Aggregaattivaunut vapautuivat muuhun käyttöön, kun sähköveturit ajavat nyt Kemijärvelle asti. Mutta oliko sähköistyksen puute aikanaan oikea peruste vai veruke. Aika näyttää, kun sähköistys nyt ulottuu Kemijärvelle asti. Säilyykö junapari 265 / 274 Kemijärven liikenteessä, siinäpä edelleen hyvä kysymys! Seuraava ostosopimus nimittäin päättyy 2015.

Sähkörata-asia sai uuden käänteen syksyllä 2013, kun puutavaraterminaali päätettiin sijoittaa entiselle Stora Enson tehdasalueelle. Keitele-Group Keski-Suomesta on tullut samalle tontille liimapuupalkkeja valmistamaan. Näiden päätösten seurauksena on myönnetty varat Kemijärven aseman ja tehdasalueen välisen 7 kilometrin radan kunnostukseen ja sähköistykseen. Mikäli Soklin hanke toteutuu ja / tai Sallan - Kantalahden rata avataan uudelleen käyttöön ja Kelloselän - Alakurtin välinen osuus rakennetaan uudelleen, merkitsisi se uusia näköaloja Itä-Lapille ja raideliikenteelle täällä.

Mutta mitä tähän mennessä on tapahtunut, siitä alempana lyhyesti historiaa.

Yöjunan paluu Kemijärvelle

Rautatiematkustajien yhdistys

Kemijärven radan sähköistys

Kipinöitä Kemijärven junasta

 

Yöjuna on palautettu Kemijärven liikenteeseen. Vanha yöjunapari Helsinki - Kemijärvi 61/68 lopetti liikenteensä 2-3.9.2006. Tätä lopetusta edelsi vähittäinen siirtyminen uusiin kaksikerrosmakuuvaunuihin. 2.9.2006 junasta sitten jätettiin kokonaan pois vanhat siniset makuuvaunut ja Kemijärven yöjunaliikenne päättyi sillä erää. Tilalle saatiin junapari P 265/P 274 Helsingin ja Rovaniemen välille.

Kemijärven yöjunayhteys sotien jälkeen alkoi 30.5.1965. Junaparin 63 / 64 makuuvaunut jäivät tosin aluksi Kemiin, myöhemmin Rovaniemelle. Kemijärvelle saapui vain kaksi päivävaunua ja Fot-tyyppinen tavara- ja konduktöörivaunu. 1980-luvulla aloitettiin makuuvaunuliikenne Kemijärvelle, aluksi vain yksi makuuvaunu saatiin perille, muut makuuvaunut jäivät edelleen Rovaniemelle. 1970-luvulla oli jatkuvaa keskustelua Rovaniemi-Kemijärvi välin junaliikenteen lakkauttamisesta. Osin sosiaalisista syistä linja sai jatkoaikaa. 1970- ja 1980-luku oli aikaa, jolloin vähitellen puurunkoiset "vanhat" vaunut jäivät pois käytöstä ja Kemijärven yöjunasta tuli kokonaan sininen juna. (Kuten nyt Helsinki/Turku-Rovaniemi- yöjunapari tai Helsinki-Kolari-yöjunaparit.)


Kemijärvi 11.3.2014, sähköistyksen juhlajuna saapui Kemijärvelle ja kaupallinen sähköveto alkoi.
Juna ajettiin vielä lyhennettynä Rovaniemeltä, mihin osa makuuvaunuista jätettiin.
Aggregaattivaunu oli junan perässä Rovaniemeltä viimeistä kertaa.

Lisääntyvä turismi 2000-luvun taitteen tienoilla lisäsi junan kannattavuutta, makuuvaunuja Kemijärvelle saatiin peräti kolme kappaletta. Vuonna 1990 aloitettu sesonkiautovaunun liikenne oli koko ajan loppuunmyytyä. Koko junapari 61/68 oli täysin kannattavaa junaliikennettä, vaikka jotkut tahot esittivätkin valtionhallinnolle sen kuuluvan Kemijärven osalta ostoliikenteen piiriin. Kyseesssä lienee ollut taktinen veto Kemijärven liikenteen lakkauttamiseksi. Näitä taktisia vetoja oli havaittavissa muitakin. Kun VR ilmoitti lopettavansa junaliikenteen Kemijärvelle kannattamattomana, syntyi junakapinaliike nopeasti ja tehokkaasti puolustamaan Itä-Lapin etuja asiassa. Erityisen kiitoksen haluan lausua silloiselle liikenneministeriön rakennusneuvos Juhani Tervalalle, joka muutti reilusti käsityksensä junastamme käytyään Kemijärvellä paikan päällä.

1.3.2008 alkoi uudelleen yöjunaliikenne Helsinki - Kemijärvi junaparilla P265 / P274. Vr ratkaisi sähköistämättömän Rovaniemi-Kemijärvi-rataosan liikenteen uusilla makuuvaunuilla erillisten aggregaattivaunujen avulla. Junan kokoonpanoon Kemijärvelle saakka kuuluu Dv-tyypin dieselveturi, kolme kaksikerrosmakuuvaunua, Fots-tyyppinen konduktöörivaunu, ravintolavaunu, kaksi päivävaunua, lauantaiaamuisin autovaunu sekä aggregaattivaunu sähkönsaannin varmistamiseksi. Juna on nyt sinipunainen, kuten se oli puolitoista vuotta Helsinki-Rovaniemi-välilläkin. Vähitellen alkaa junarungossa nähdä myös uudempaa vihreää vaunujen väritystä.

Junan paluun varmisti valtion ja liikennöitsijän välinen ostosopimus dno 870/79/2007. Näin kannattavasta junaparista tuli "kannattamaton" ja tuettava junapari. Aluenäkökohdiltaan juna on kuitenkin ehdoton edellytys alueen matkailulle ja muullekin toiminnalle. Tähän uhratut varat ovat oikeaa maamme alueiden tasapuolisen menestyksen turvaamista. Junaliikenne on turvattu nyt uudella sopimuksella 2011 - 2015. On aika markkinoida junayhteyttä laajasti, sitä tarvitaan vuoden 2015 jälkeenkin. Lisäetua Kemijärven yöjunaliikenne sai 23.3.2010, kun Valtioneuvosto merkitsi lisäbudjettiin vuodelle 2011 sähköistysrahat 22 miljoonaa euroa. Ratahanke oli mukana seitsemän suuren valtakunnallisen väylähankkeen joukossa. Käytännön sähköistämistyö on käynnissä vuodesta 2012 alkaen. Lopullinen varaus sähköistykselle oli 24 miljoonaa euroa, työn toteutuminen maksoi vain runsaat 18 miljoonaa.

Sivun alkuun

Rautatiematkustajien yhdistys perustettu 1.3.2008 Kemijärvellä

Yhdistyksen kotisivut:

Kemijärven yöjunan paluupäivänä 1.3.2008 kaupungintalolla perustettiin Suomen rautatiematkustajat ry.Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Kämäräinen.

Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on koota rautatiematkustamisesta kiinnostuneet tahot yhteen valvomaan etujaan vapaan kansalaistoiminnan keinoin. Tavoitteena on myös toimia rautatiematkustamisen edistämiseksi ja palvelujen parantamiseksi.

 

Kemijärven radan sähköistys

Sähköistyksen juhlaa vietettiin Kemijärvellä tiistaina 11.3.2014

Juhlajuna sähkövedolla saapui 11.3.2014 aikataulun mukaan kello 9:50. Asemalla järjestettiin juhlatilaisuus, jossa mukana oli myös liikenneministeri. Asemalla oli mahdollisuus tutustua uuteen kaksikerroksiseen ravintolavaunuun, mikä liitettiin Helsingissä juhlajunaan mukaan. Aseman tapahtumien jälkeen oli Heralammen Salcompin tiloissa kutsuvieraille juhlaseminaari, jossa pohditiin ajankohtaista liikennepolitiikkaa.

Juhlien jälkeen arki jatkuu rautateillä hyvissä merkeissä. Sunnuntaina 30.3.2014 kello 9:27 P265 tuli Kemijärvelle ensi kertaa koko runko mukanaan. Vain Rovaniemen autovaunut jäivät junarungosta pois. Voidaan sanoa hyvillä mielin, että kaikki tavoitteemme on nyt Kemijärven yöjunan osalta saavutettu.

Rautatien sähköistystyöt aloitettiin vuonna 2012 perustuksien rakentamisella ja ajojohdinpylväiden pystytyksillä. Ajojohtimet ulottuivat syksyllä 2013 jo Kemijärveltä Rovaniemelle saakka. Työ valmistui koeajovaiheeseen vuoden 2014 alussa. Periaatepäätös asiasta syntyi jo 11.3.2008 Valtioneuvoston budjettikehysneuvotteluissa. Hinnaksi arvioitiin alunperin 24 miljoonaa, nyt määräraha on 22 miljoonaa. Valtioneuvosto päätti budjettineuvotteluissaan 23.3.2010 sähköistyksen toteuttamisesta vuonna 2011 osana k.o. vuoden toteutettavia liikennehankkeita. Kemijärven radan sähköistys sidottiin alunperin Valtioneuvoston listauksessa yhteispakettiin Vaasa-Seinäjoki-radan sähköistyksen kanssa. Päätös liittyy muuttuvaan raideliikenteen arvostukseen. Valtio aikoo perusparantaa monia lakkautusuhan alla olleita rataosia etelämpänä Suomessa. Katso valtioneuvoston vuonna 2008 hyväksymä rahoitusesitys.

Jatkona sähköistystyölle päätettiin vuoden 2013 lopulla jatkaa sähköistystä asemalta Kemijoen yli entisen sellutehtaan alueelle, mihin valmistuu raakapuuterminaali sekä Keitele-Groupin liimapuulaitos. 21.8.2014 Destia aloitti radan päällysrakenteen uusimistyön. 19.5.2015 alkoi varsinainen sähköistystyö.


Ensimmäinen sähköveturi Kemijärvellä, Sr-1 3104 saapui koeajossa asemalle junassa T5159
19.2.2014 klo 15.35.


Kemijärven aseman uutta arkea juhlapäivänä 11.3.2014
P274 ja T5120


Autosilta uusittiin 2012-2013 sähköistystyön yhteydessä.


Jatkosähköistystyö Kemijoen yli alkoi 21.8.2014 Destian mittauksilla ja merkinnöillä.
Päällysrakenteen uusiminen alkoi syyskuun alussa ja valmistui lokakuun lopulla.
Sähköistystyö alkoi 19.5.2015 sähköpylväiden paikkamerkinnöillä.
Syyskuussa aloitettiin sähköpylväiden pystytys, samoin siltojen maatukien vahvistamistyöt. Helmikuun lopulla
alkoi johtimien asennustyö. Heinäkuussa 2016 ajettiin ensimmäinen kaupallinen juna
Fenniarailin toimesta uutta rataa joen yli tehdasalueelle.Kuva 26.7.2016.


Lohelan kolmioraide on palautettu käyttöön. Aiemmin hylätty oikoraide Sallan radalta
KJÄ-ROI-linjalle rakennettiin loppuvuoden 2015 aikana uudelleen. Kiskojen vaihdon jälkeen
vuoden 2015 lopulla aloitettiin tälläkin osuudella sähköistystyöt.
30.8.2016 testattiin kolmioraiteen uudet turvalaitteet. Fenniarailin tavarajuna Kotkaan
lähti ensimmäistä kertaa oikoradan kautta
Kemijärveltä 13.9.2016. Kuva 30.8.2016.


Sähköliikenteen koeajo suoritettiin Kemijoen yli 15.12.2016. Potentiaalimittauksilla
varmistettiin kaupallisen sähköliikenteen aloittamisen mahdollisuudet rataosalla PTG-KJÄ
eli Patokangas - Kemijärvi ja myös Patokangas - Kemi suoraan Lohelan oikoradan kautta.
Kaupallisen VR:n sähkövetoisen liikenteen Kemi-Patokangas aloitti 23.12.2016 junapari T-5159 / T-5120.
Kuva 15.12.2016 kello 11:30.


Kolmioradan oikaisu käytössä. T5159 KEM-PTG 27.1.2017.


Sr3, Siemensin sähköveturi Vectron ja ohjausvaunu Edo Kemijärvellä testeissä 17.1.2017.

Sivun alkuun

Kipinöitä Kemijärven junasta

Rautatie Kemijärvelle valmistui 1934. Juhlajuna kipinöi Kemijärvelle 23.7.1034, rautatie luovutettiin kaupalliselle liikenteelle 1.9.1934. Silloisen virkamiehen päiväkirjassa sanotaan, että "vihkiäiset olivat sen tähden aikaisessa vaiheessa, että herrat pääsisivät matkustelemaan". Aluksi Kemijärvelle tuli yksi junapari 631/632 Kemistä, missä oli vaihto Helsinki-Tornio-postijunaan 61/62. Myöhemmin oli kaksi junayhteyttä Kemistä ja Kemiin, missä olivat vaihdot Tornio-Helsinki-juniin.

Sodan tuhojen jälkeen alkoi junaliikenne uudelleen. 26.8.1946 postijuna 63/64 alkoi liikennöidä Kemijärvelle asti, jolloin junassa oli suora III-luokan vaunu Helsingistä Kemijärvelle. 1950 Kemijärvelle tuli kaksi junaparia, 65/66 Helsingistä ja postijuna 565/566 Seinäjoelta. Matka-ajat olivat vielä pitkälle toista vuorokautta. 1955 Kemijärvelle oli Helsingistä yksi suora vaunuyhteys junaparissa 65/66. Noihin aikoihin alkoi sinisten Dm-6-junien ("Lättähattu") valmistus. Nopeasti muuttuivat kaikki Kemijärven yhteydet Lättähattujuniksi. Vuoroja tuli lisää mutta suoriin etelän juniin pääsi vasta Rovaniemellä tai Kemissä. Lättähatuilla alkoi junaliikenne myös Sallaan ja Kelloselkään.

30.5.1965 saatiin taas "Oikea juna Kemijärvelle" kuten Koillis-Lappi otsikoi. Junapari P63/P64 siirtyi Tornion reitiltä Kemijärvelle. Makuuvaunuja junassa oli Helsingistä Kemiin saakka. Tuonaikainen junarunko Kemijärvellä oli edelleen lyhyt, kaksi tai kolme sinistä vaunua sekä konduktöörin vaunu. Helsingistä lähtevässä P63-junassa oli vuonna 1968 kuitenkin pituutta, vaunuja oli Seinäjoelle, Pietarsaareen, Kokkolaan, Ouluun, Kemiin ja Kemijärvelle. Kemijärvelle tultiin vain päivävaunuissa.

Parkanon rata 1971 muutti junaparin numeroksi P59/P60. Kahden vuoden päästä numerointi oli entinen P63/P64. Ensimmäinen autovaunu saatiin junaan P64 Rovaniemeltä Helsinkiin. Ensimmäinen makuuvaunu Kemijärvelle koeliikenteeseen vuodeksi saatiin myös vuonna 1975. "Koeliikenne" jatkui yhtäjaksoisesti vuoteen 2006, jolloin Kemijärven yöjuna lopetettiin 2.9. Ensimmäinen autovaunu Kemijärvelle tuli junassa P63 vuonna 1990. Junaparin numero muutettiin noihhin aikoihin; P61/P68.

2005 VR julkisti aikeet junaliikenteen lopettamisesta Rovaniemeltä Kemijärven radalle. Syynä esitettiin uudet kaksikerrosvaunut, jotka vaativat sähköveturin junaan. Selvityksissä kävi ilmi, että asia voitaisiin hoitaa aggregaattivaunujen avulla.

"Junakapinan" aikaan siis suora junayhteys Helsinkiin katkesi 2.9.2006. Taajamajunapari 411 / 412 hoiti jatkoliikenteen Rovaniemen - Kemijärven välillä kolmella sinisellä vaunulla. Junanvaihto oli matkustajille Rovaniemellä hankala, asia alensi tilapäisesti matkustajamääriä. Taustalla tehtiin koko ajan töitä suoran yöjunayhteyden palauttamiseksi. Tavoitteita oli kolme. 1. yöjunan palautus. 2. radan sähköistys. 3. koko junarungon ajaminen Kemijärvelle. Kaikki nänä tavoitteet on saavutettu!

1.3.2008 yöjuna palasi Kemijärven liikenteeseen. Kaksikerrosmakuuvaunut saatiin Kemijärvelle ilman ongelmia uusien aggregaattivaunujen avulla. P265/P274 jatkaa edelleen liikennöintiä. 11.3.2014 siirryttiin sähkövedon aikaan. 12.3.2014 aggregaattivaunua ei enää Kemijärvellä nähty. 30.3.2014 koko pitkä junarunko ajetaan Helsingistä Kemijärvelle. Pitkä perinne junan katkaisusta Rovaniemellä päättyy. Tällöin saavutetaan "junakapinan" kolmas tavoite.

Kemijärvellä 11.3.2014 juhlapuheissa todettiin: rata on nyt valmis. Mutta ei aivan. Kemijärvi-Isokylä-tehdasalueradan perusparannustyö alkoi juhlavuonna 2014.


Silloin ennenvanhaan... P60 lähdössä Kemijärvellä 1972


1990-luvulla P 61 Kemijärvelle
välillä Peräseinäjoki - Louko 23:30 GMT +3


P 61 saapui Kemijärvelle 9.40 GMT+3

Linkkejä:

http://gratu.miso.fi/aikataulut/
Junaliikenteen graafisia aikatauluja

www.raideryhma.fi
Raideryhmä

www.rataverkko.fi
Raideryhmän tiedotesivut

www.vr.fi
Vr-konserni

www.liikennevirasto.fi
Liikennevirasto

www.resiinalehti.fi
Resiina-lehti

http://vaunut.org/
Janne Määtän sivusto (Resiinan liitteenä)

www.porha.fi
Pohjois-Suomen rautatieharrastajat PoRha

http://www.srhs.fi/
Museorautatieyhdistys

Takaisin pääsivulle

Sivun alkuun