(vrt s.6)
Tähän lyhyehköön käyttö-
ja huolto-oppaaseen, jonka kansilehden äsken aukaisitte, olemme koettaneet
mahduttaa
tärkeimmät ja juuri tälle ajokille
oleellisimmat ohjeet. Toivommekin Teidän tarkoin seuraavan tätä
opasta mope-
dinne käyttöön ja huoltoon liittyvissä
kysymyksissä.
TEKNILLISET TIEDOT
Moottori
Puch VS 50, 1 syl. 2-tahtinen, kiertohuuhtelu ja puhallinjäähdytys.
Poraus: 38 mm. Iskunpituus 43 mm. Iskuntilavuus 49 om3.
Puristussuhde: 1:6,5. Sytytysennakko 2 mm e.ykk. Polttoainevoitelu:
Sekoitussuhde 1:25 (=40/0). öljy SAE 50.
Sytytystulppa: KLG 70 tai F 75. Sport. K.krom. F 50.
Kaasutin
Bing-kaasutin 0 11 mm. Ulkoa tuuletettu uimurikammio. Suutinneula 3.
lovessa ylhäältä. Pääsuutin 50.
Itsepalautuva kylmäkäynnistin. Mikrostat-ilmansuodatin.
Rungon sisäinen imuäänenvaimennin. Ilmanotto polttoainesäiliön
alta rungon etupalkkiin.
Vaihteisto
TUNTURI-MAXI:2-vaihteinen käsivaihde, siirtokahva vasemmalla
ohjaintangossa. öljykylvyssä. toimiva monilevykytkin.
Välitykset :moottorivaihteisto 69:19,1=3:63; 1-vaihde 28:10,1=2,8;
2-vaihde 23:16, 1=1,44. Vaihteisto-takapyörä 36:10,
1=3,6. Vaihteistoöljyn määrä on noin 250 cm3.
TUNTURI-START: 2-vaihteinen jalkavaihde. Öljykylvyssä
toimiva monilevykytkin. Välitykset: moottorivaihteisto 69:19,
i=3,63; 1-vaihde 28:10, i=2,8; 2-vaihde 23:16, i=1,44.Vaihteisto-takapyörä
36:10, i=3,6. Vaihteistoöljyn määrä
on noin 300 cm3.
TUNTURI-SPORT: K.krom. 4-vaihteinen jalkavaihde. Välitykset:
moottorivaihteisto 72:18. i=4.1-vaihde 39:11,
i=3,55; 2-vaihde 33:17, 1=1,94; 3-vaihde 25:18, i= 1,39; 4-vaihde 20:18,
i = 1,11. Vaihteistotakapyörä
10:42,1=4,2. Vaihteistoöljyn määrä on noin 300
cm3.
Voimansiirto
Moottori-vaihteisto: vinohammaspyörät. Vaihteisto-takaratas: 1/2"x3/16" mopediketju.
Sähkölaitteet
Bosch-vauhipyörä-magneetto 6 V/17 W. Valonheitin 140x70mm.
15/15W Bilux-lamppu. Erillinen takavalopuola. Takavalo
4 W. Sähköinen merkinantotorvi. Tunturi-Sport: Jarruvalo
5W.
Rakenne
Teräslevyista- puristettu kotelorunko sisäpuolisin levyjäykistein.
Runko toimii myös imuäänenvaimentimena. Edessä
ja takana keinuvarsijousitus erillisin jousijaloin.
Pyörät
Rengaskoko 2,75-21". Puolat et. e 2,62/189, tak. 3,00/187. Jäähdytysrivoilla
varustetut täysnavat. Etupyörässä oikealla
kädellä hoidettava käsijarru. Takapyörässä
polkimeen yhdistetty jalkajarru. Sport: etup. 2,2~23', takap. 2,75-21".
Polttoainesäiliö
Tilavuus 5,2 I, josta varalle jää n. 0,2 l.
Sport-mallissa 5,5 l, josta varalle jää noin 0,2 l.
Varusteet
Ketjukotelo, ohjauslukko, nopeusmittari, seisontatuki, kromattu tavarateline
kumikiinnittimin. Työkalusarja
rungon keskikotelossa. Ilmapumppu.
Teho
Suomea varten konstruoidun Puch VS 50 LF mopedi moottorin teho on 1,5 hv 5000 r/min.
Käynnistys
TUNTURI-MAXI: Käynnistys voi tapahtua joko paikaltaan kuten
moottoripyörällä tai ajamalla polkien ja siitä
kytkimellä käynnistäen.
TUNTURI-START: Käynnistys tapahtuu kikstartilla polkaisemalla
käynnistinkampi eteen-alas. Kuva 1a.
TUNTURI-SPORT: käynnistys tapahtuu kikstartilla polkaisemalla
käynnistinkampi taakse-alas. Kuva 1b.
Mitat
Pituus 1850 mm, leveys 680 mm, akseliväli 1200 mm, maavara150 mm.
Sport-mallien maavara 250 mm. Oikeudet rakenne-
ja varustemuutoksiin pidätetään.
KÄYTTÖLAITTEET
1. KAASUKAHVA. Kuva 1/1
Ohjaintangossa oikealla. Aukaisee kaasun kierrettäessä vastapäivään.
säädettävä vaijerinpituus.
2.KÄSIJARRUVIPU. Kuva 1/2
Ohjaintangossa oikealla. Vaikuttaa etupyörään. säädettävä
vaijerinpituus
3.KYTKINVIPU. Kuva 1/3
Ohjaintangossa vasemmalla. kytkin irroittaa vipua painettaessa. Säädettävä
vaijeripituus.
4. TUNTURI-MAXI VAIHTEENSIIRTOKAHVA. Kuva
1/4
Ohjaintangossa vasemmalla kaksi säädettävää
vaijeria. Asennot: 1-vaihde ("1"). Vapaa ("0"). 2-vaihde ("2").
Kahva kiertyy vain kytkinvipua painettaessa. Vaihtaminen saa tapahtua
vain moottorin käydessä tai ajoneuvon ollessa
liikkeellä. (Kts. kuva 3).
TUNTURI-START
2-vaihteinen jalkavaihde kuva 2a.
Vaihdevivun ollessa yläasennossa 1-vaihde kytkettynä, ala-asennossa
2-vaihde.
keskellä on vapaa-asento. Vaihtaminen saa tapahtua vain moottorin
käydessä tai ajoneuvoa liikuteltaessa.
TUNTURI-SPORT
4-vaihteinen jalkavaihde kuva 2 b.
1-vaihde kytkeytyy painettaessa vipua alaspäin 2-, 3- ja 4-vaihde
nostettaessa
ylöspäin Vaihteen siirron jälkeen palautuu vipu keskiasentoon.
ja 2-vaihteen välissä on vapaa-asento. Vaihtaminen saa
tapahtua vain moottorin käydessä tai ajoneuvoa liikuteltaessa.
5.VALOKATKAISIN. Kuva 1/5 ja 2
ohjaintangossa kaasukahvaan kiinnitettynä. Kytkee lähivalon
ja kaukovalon. Katkaisimen päällä on merkinantotorven ja
sivulla moottorin sytytysvirran katkaisupainikkeet.
6. RYYPPY eli kylmäkäynnistin.
Kaasuttimen päällä. 2 cm mittainen metallipuikko (kuva
6/1).Kun puikko painetaan alas, sulkeutuu kylmäkäynnistinläppä.
Läppä palautuu automaattisesti yläasentoon kun kaasu
on käännetty täysin auki.
7.POLTTOAINEHANA. Kuva 6.
Polttoainesäiliön alla. Asennot: Oikealle (Z näkyvissä)
kiinni. Alas = auki. Tällöin jää säiliöön
n. 0,2 I vara, joka saadaan
käyttöön kääntämällä hana vasemmalle
(R näkyvissä).
8.KOHONPAINIKE. (Kuva 6/2)
kaasuttimessa kohokammion kannessa oleva nappi, josta painamalla
saadaan polttoainesyöksy moottoriin.
9. TUNTURI-MAXI POLKIMET
Laakeroidut moottorirunkoon
Polkimia käytetään
- moottoria käynnistettäessä
- jalkatukina ajettaessa
- jarrutettaessa painamalla taaksepäin
- moottorin apuna jyrkissä nousuissa
- ajettaessa moottori pysäytettynä. 2-vaihteen tulee tällöin
olla kytkettynä ja kytkinvipu painettuna.
TUNTURI-START JA TUNTURI-SPORT JALKAJARRUVIPU
Vaikuttaa takajarruun painettaessa vipua. Tangon pituus säädettävissä.
ENNEN KÄYTTÖÖNOTTOA
A. Tarkistettava vaihdelaatikon öljypinta
1. Öljypinnan tarkistusruuvi kuva
5/3.
2. Öljymäärä on olkea, jos aukosta virtaa ulos
hieman öljyä.
3. Mikäli ei aukosta virtaa öljyä ulos, on sitä
lisättavä öljyntäyttöaukosta (kuva
5/1). kesällä SAE 40-50,
talvella SAE 20-30. (tai 10 W 50 moniasteöljy
sekä kesällä että talvella).
Öljymäärät: Tunturi-maxi n. 250 cm3, Tunturi-Start
ja -Sport n. 300 cm3.
B. Renkaiden ilmanpaine on tarkistettava
Etupyörässä 1,75 ik, takapyörässä. 2,25
ik.
C. Polttoainesäiliö täytettävä bensiini-öljyseoksella
Allamainittuja uusia Super 2-tahtiöljyjä. käytettäessä
on seos 1:50 eli 2 %. Kuitenkin ensimmäiseen
tankilliseen 3%.BP Super Outboard Motor Oil, Castrol Super Outboard
Motor Oil, Esso Aquaglide
Outboard Motor Oil, Gulfprite Marine G Motor Oil, Mobiloil Outboard
Super Motor Oil, Shell Super
Outboard Motor Oil, Texaco Super Outboard Motor Oil, Sunoco Super Outboard
Motor Oil.
Tämä seos vähentää. sytytyshäiriöitä
ja karstan muodostumista, ehkäisee syöpymistä ja moottorin
kulumista. Moottori ja pakoputki pysyvät puhtaampina. mutta ennen
kaikkea pakokaasu on HUOMATTAVASTI
SAASTEETTOMAMPAA. Muita 2-tahtiöljyjä käytettäessä.
tulee seoksen olla 1:25 eli 4 %.
Kuitenkin ensimmäiseen tankilliseen 5 %.
Huom! Älä koskaan käytä pelkkää bensiiniä!
KÄYNNISTYS JA AJO
A. Aukaistaan polttoainehana (Kuva
6).
B. Painetaan "ryyppy" alas ja samalla vieressä olevaa kohonpainiketta
rauhallisesti 2-3 sekunnin
ajan (kuva
5). Nämä tehdään vain moottorin ollessa kylmänä
C. Käynnistys
TUNTURI-MAXI
I Helpoimmin tapahtuu käynnistys paikallaan.
1.Painetaan kytkinvipua ja siirretään vaihde "0":an, so. vapaalle.
2.Poljin asetetaan yläetuviistoon.
3.Kytkinvipu vapautetaan.
4.Polkaistaan voimakkaasti
5.kaasua käännetään vähitellen auki
moottorin käynnistyttyä
II Kovilla pakkasilla saattaa moottorin pitempi pyörittäminen olla tarpeen. Silloin käytetään toista käynnistystapaa.
1.Nostetaan mopedi seisontatuen varaan ja istutaan satulaan.
2.Painetaan kytkinvipua ja siirrettään vaihde "0" :an.
3.Kierretään polkimet sopivaan polkaisuasentoon ja vapautetaan
kytkinvipu.
4. Poljetaan moottoria kunnes se käynnistyy.
5. Kaasua käännetään vähitellen auki.
III Mopedi voidaan käynnistä myös seuraavalla varsin yleisellä tavalla:
1.Painetaan kytkinvipua ja siirretään vaihde "2":lle pyöräyttämällä
samalla polkimista.
2.Noustaan satulaan ja kytkinvipu painettuna poljetaan kuten polkupyörällä.
ajettaessa. Kun on päästy liikkeelle,
vapautetaan kytkinvipu hitaasti ja kierretään
samalla kaasua, jolloin moottori käynnistyy ja alkaa samalla vetää.
Varsinkin vasta-alkajille on tämä käynnistys-
ja liikkeellelähtötapa helpoin
KÄYNNISTYS TUNTURI-START
1.Vaihdevipu siirretaan vapaa-asentoon, kuva
2a.
2.Polkaistaen käynnistinkampi eteen-alas.
3.Kaasua käännetään vähitellen
auki moottorin käynnistyttyä.
KÄYNNISTYS TUNTURI-SPORT
1.Vaihde siirretään vapaalle, kuva
2b. Tämä todetaan vielä liikuttamalla
mopedia edestakaisin.
2.Polkaistaan käynnistinkampi taakse-alas.
3.Kaasua käännetaan vähitellen auki
moottorin käynnistyttyä.
D. Liikkeellelähtö
(paitsi kohta III)
1.Kytkinvipu painetaan, siirretään 1 -vaihteelle.
2.Vapautetaan kytkinvipu hitaasti ja samalla lisätään
kaasua.
3.Liikkeellelahdbn tapahduttua nostetaan jalat polkimille. On huomattava,
ettei ajon aikana paineta polkimista taaksepäin,
sillä. tällöin takajarru laahaa ja voi
helposti kuumentua.
4.Lisättään edelleen kaasua, kunnes nopeus on n.15 km/h,
1'.vaihde, jolla nyt ajetaan, on ainoastaan liikkeellelähtöä
ja jyrkkiä. nousuja
varten. Varsinainen ajo tapahtuu 2-vaihteella, 3-vaihteisissa
3- vaihteella.
E. Vaihtaminen 2-vaihteelta 3-vaihteelle
(paitsi kohta III)
1.Kaasu kiinni.
2.kytkinvipu painettuna siirretään 2-vaihteelle.
3.Kytkinvipu vapautetaan ja samalla lisätään kaasua.
Samalla tavoin vaihdetaan 3:lle ja 4:lle.Kun haluttu nopeus on saavutettu,voidaan
kaasua hieman vähentää
nopeuden pysyessä silti samana. Sitävastoin
polttoaineenkulutus vähenee huomattavasti. Kaasua on aina lisättävä.
hitaasti, äkkinaiset kaasutukset kohottavat
polttoaineenkulutusta sekä rasittavat tarpeettomasti
moottoria.
Jarruttaminen: Mopedissa on kaksi runsaasti mitoitettua jarrua. Tavallisesti jarrutetaan poljinta painamalla, siis takajarrulla. Uhkaavissa tilanteissa ja myös pitkissä alamäissä käytetään myös etupyörään vaikuttavaa käsijarrua. Löysäpintaisilla teillä on tätä jarrua käytettävä varovasti. Sitäpaitsi on pitkissä alamaissa jarrutettava moottorilla. Mikäli halutaan ”ajaa vapaalla", on se tehtavä siirtämällä vaihde "0" an taikka ajamalla kytkinvipu painettuna.
F. Vaihtaminen pienempään vaihteeseen
1.Kaasu päällä
2.Kytkinvipua painaen siirretaan 2- tai 1-vaihteelle. Kytkinvipu vapautetaan
ja samalla lisätään kaasua.
Milloin on vaihdettava pienempään?
1.Kun mäkeä noustessa nopeus vähenee huomattavasti.
2.Kun on ajettava erittäin hitaasti, esim. kaupunkiliikenteessä.
G. Pysäyttäminen
1.Kaasu pois.
2.Jarrutetaan.
3.Painetaan kytkintä ja siirretaan vaihde "0" :an vielä mopedin
liikkuessa.
4.Kytkinvipu vapautetaan.
Jos moottori halutaan pysäytää:
5.Painetaan pysäytysnappia.
6.Suljetaan polttoainehana.
H. Ajaminen moottori pysäytettynä
TUNTURI-MAXI
(polkemalla)
1.Kytkinvipu painetaan ja samalla kun poljinta painetaan, siirretaan
2-vaihteelle.
2.Kytkinvipua painaen ajetaan kuten polkupyörällä.
3.Ennen pysähtymistä siirretaan vaihde "0" an.
SISÄÄNAJO
Moottorin uudet osat tarvitsevat noin 500 km sisäänajon. Tällöin
on jatkuvaa ajoa täydellä kaasulla vältettävä
ja ylämäessä
vaihdettava ajoissa 1-vaihteelle tai autettava polkimista, jos moottori
ei enää vedä puolikaasulla.
PUHDISTUS JA HUOLTO
Puhdistus, joka on kaikkien huoltotöiden a ja o, on Tunturi-mopedin
kiiltolakatut pinnat huomioiden tehtävä varovasti. Voimakasta
vesisuihkua on vältettävä, koska se tunkeutuessaan
jarruihin, laakereihin, kaasuttajaan tai sytytysjärjestelmään
saattaa aiheuttaa
häiriöitä mopedin toiminnalle. Parhaiten tapahtuu kuivuneen
lian poistaminen pehmeällä sienellä tai rievulla, joka runsaasti
käytetyn
veden keralla irrottaa saven ja hiekan naarmuttamatta lakkausta ja
muita kiiltäviä pintoja. Kerran vuodessa on myös sylinterin
jäähdytysrivat puhdistettava liasta ja pölystä.
MÄÄRÄAIKAISHUOLLOT
Koska mopedi on mekaaninen laite, vaatii se myös määräaikoina huoltoa voidakseen palvella mahdollisimman kauan ja vähin kustannuksin ajajaansa. Valmistaja katsoo huollon niin tärkeäksi asiaksi, että esim. takuu ei ole voimassa, ellei huoltokortissa mainittuja huoltoja ole suoritettu.
KETJUN KIREYDEN TARKISTUS
Koska sekä ketju että ketjurattaat ovat uudet, tapahtuu niiden
kesken sopeutumista, joka n. 50-100 km ajon jälkeen aiheuttaa ketjussa
löystymistä. Tämän huomaa siitä, että ketju
kuoppaisella tiellä kolisee. Ketju on tällöin säädettävä
uudelleen. (Kts. s.21). Liian löysä ketju
saattaa irrota ja aiheuttaa vakaviakin vaurioita.
TAKUUEHTOJEN MUKAISET HUOLLOT
Ensimmäisen 300 km jälkeen
1. Likaisen mopedin puhdistus, josta veloitetaan erikseen.
2. Moottorin lämmityskäyttää, koeajoa ja tarkkailua.
3. Vaihteistoöljyn vaihto. Kesällä SAE 40-50, talvella
SAE 20-30 (tai 10 W-50 moniasteöljy).
4. Sytytystulpan ja magneeton tarkastus sekä tarvittaessa säätö.
5. Kytkin ja jarruvaijerien kokeilu ja säätä tarpeen
vaatiessa sekä vaijerien voitelu.
6. Ketjun säätö ja voitelu.
7. Ohjainlaakerin säätä tarpeen vaatiessa sekä
ohjaintangon kiinnittimen tiukkuuden varmistus.
8. Ruuvien ja mutterien kireyden tarkistus.
9. Renkaiden ilmanpaineen tarkistus ja valojen kokeilu.
10. Tyhjäkäynnin säätä.
11. Koeajo
JOKAISEN 500 KM JÄLKEEN ON SUORITETTAVA KOHTIEN 1, 6 ja 9 MUKAISET HUOLTOTYÖT.
1000 km huolto
1. Likaisen mopedin puhdistus, josta veloitetaan erikseen.
2. Koeajo, jonka aikana todetaan onko kiihtyvyys ja suorituskyky normaali.
3. Kaasuttimen ja ilmansuodattimen tarkastus ja oikean
suutinkoon määrääminen koeajon perusteella.
4. Vaihteiston öljymäärän tarkastus.
5. Sytytystulpan puhdistus ja kärkivälin säätä
(0,5 mm).Magneeton säätö.
6. Vaijerien tarkastus ja voitelu.
7. Ketjun säätä ja voitelu.
8. Pakoäänenvaimentimen puhdistus.
9. Ruuvien, mutterien ja pyörien puolauksen kireyden tarkastus.
10.Valojen kokeilu.
11.Renkaiden ilman paineen tarkastus.
12.Koeajo
TÄMÄ HUOLTO ON SUORITETTAVA JOKAISEN 1 000 KM JÄLKEEN.
2000 km huolto
1. Likaisen mopedin puhdistus, josta veloitetaan
erikseen.
2. Moottorin lämmitys, koeajoa ja tarkkailua.
3. Vaihteistoöljyn vaihto. Kesällä SAE 40-50, talvella
SAE 2-30 (tai 10 W-50).
4. Kaikkien vaijerien ja kahvojen säätä sekä voitelu.
5. Ketjun säätä ja voitelu.
6. Ilmansuodattimen tarkastus ja uusinta tarpeen vaatiessa.
7. Äänenvaimentimen, pakoputken ja pakoaukon puhdistus.
8. Sytytystulpan uusinta (esim. KLG F-75 Sport k. Krom. KLG F-50).
9. Ruuvien, mutterien ja pyörien puolauksen tarkistus.
10. Renkaiden ilmanpaineen tarkistus.
11. Takajarrulaajentajan ja mittarivaihteen voitelu.
12. Jousijalkojen puhdistus ja voitelu.
13. Valojen kokeilu ja säätö.
14. Koeajo
TÄMÄ HUOLTO ON SUORITETTAVA JOKAISEN 2000 KM JÄLKEEN.
Jokaisen 5000 km jälkeen tai kerran vuodessa
1. Vaihteistoöljyn vaihto (kts. s. 20).
2. Napojen laakerien puhdistus ja rasvaus sekä jarrukenkien tarkastus.
3. Haarukoiden laakerien puhdistus ja rasvaus.
4. Mikrostat-ilmasuodatinpanoksen uusinta.
5. Vauhtipyörämagneeton tarkastus ja säätö,
joka
ON PARASTA JÄTTÄÄ TUNTURI-EDUSTAJAN TAI
HÄNEN VALTUUTTAMANSA HUOLTOKORJAAMON TEHTÄVÄKSI.
OHJEITA TALVIKÄYTTÖÄ VARTEN
Pakkasten tultua on vaihteistoon vaihdettava talviöljy SAE 20-30.
Tämä on varsinkin käynnistystä ajatellen välttämätöntä.
Käynnistyksen jälkeen voidaan tuulettajan ilmanottoaukko
(säleikkö) hetkeksi peittää, esim. kämmenellä,
jotta moottori nopeammin saavuttaisi käyntilämpötilansa.
Mikäli pakkasta on yli 10C, voidaan ilmanottoaukkoa pitää
osittain peitettynä ajon aikanakin.
Missään tapauksessa ei koko aukkoa saa pitää suljettuna
ajon aikana eikä peitettä saa asettaa poistoilma-aukon eteen.
TALVISÄILYTYS
Mikäli ei mopedi ole käytössä talvella, on siinä
tehtävä seuraava talvisäilytyshuolto.
1 .Vaihteistoöljy vaihdetaan (kts. s.20).
2 .Mopedi puhdistetaan perusteellisesti.
3. Kaikki kiiltävät osat pyyhitään öljyisellä
rätillä.
4. Kaikki voitelukohteet, myös vaijerit öljytään.
5 .Ketju puhdistetaan ja öljytään (kts.
s.21).
6 .Kiiltolakatut osat vahataan.
7. Polttoainesäiliö täytetään syöpymisen
ehkäisemiseksi ääriään myöten. Jos säilytyspaikka
ei ole paloasetuksen mukainen, on säiliö
tyhjennettävä ja irroitettava sekä
huuhdeltava moottoriöljyllä.
8. Sytytystulppa ja kaasutin poistetaan (kts. s.20
ja 25).
Männän ollessa yläasennossa kaadetaan
imuaukosta sylinteriin n. 30 cm3 moottoriöljyä, moottoria
pyöritetään useita kertoja ja
sytytystulppa sekä kaasutin asennetaan paikoilleen.
9. Renkaiden ilmanpaine tarkistetaan.
10.Mopedi varastoidaan kuivaan säilytyspaikkaan nos tetaan seisontatuelle
ja peitetään.
Kerran kuukaudessa pyöritetään
moottoria useita kertoja, jotta suojaava öljykalvo moottorissa
ja vaihteistossa säilyisi.
Erittäin vaarallista on käynnistää moottoria
säilytyksen aikana, sillä kylmään moottoriin syntyy
tällöin syövyttävää vesihöyryä,
Joka saattaa ruostuttaa sylinterin ja laakerit.
UUDELLEEN KÄYTTÖÖN OTETTAESSA
1.Mikäli säiliössä on polttoainetta, on se hyvin
sekoitettava.
2.Sytytystulppa (kuvat 4 ja 5)
poistetaan ja pysäytysnappia painaen pyöritetään moottoria
kunnes liika öljy on poistunut.
3.Sytytystulppa puhdistetaan ja kokeillaan (kts.
s. 20). Kun tulppa on kierretty paikoilleen, voidaan moottori käynnistää.
TOIMENPITEET HÄIRIÖN SATTUESSA
*) Viittaus huolto- ja säätöohjeisiin.
Moottori ei lähde käyntiin tai käyvä
moottori pysähtyy
Vika Korjaus
Polttoainehana on kiinni Aukaistaan po. hana
Polttoainesäiliö melkein tai
Käännetään hana "R" asentoon ja täytetään
aivan tyhjä
säiliö ensi tilassa
Sytytystulppa on likainen tai
Puhdistetaan tulppa *)
öljyyntynyt
Sytytystulppa on vioittunut Kokeillaan tulppa ja vaihdetaan uuteen *)
Sytytystulpan kärkiväli on väärä
Säädetään kärkiväli 0,3mm:ksi taivuttamalla
varovasti sivukärkeä. Kuva
7.
Sytytysjohto on irtaantunut tai löysässä
Kaapelinpääte kiristetään
Oikosulkujohdin maadoittunut tai
Tarkastetaan ja kunnostetaan oikosulkujohto
painonappi jäänyt pohjaan
(kts. sähkökytkennät)
ja painonappi.
Sytytyskipinä liian heikko
Säädetään tulpan kärkiväli TILAPÄISESTI
0,3 mm:ksi
ja tarkistetaan vauhtipyörämagneetto niin pian kuin mahdollista
Mopedi on pantu nojaamaan
Käynnistetään II tapaa käyttäen.
liian vinosti tai on kaatunut ja
Jos moottoriin on valunut
polttoainehana on ollut auki,
hyvin runsaasti polttoainetta,
jolloin polttoainetta on valunut
on sytytystulppa aukaistava
liikaa moottoriin tai on
polttoaine laskettava pois.
"ryypytetty" lämmintä moottoria.
Sen jälkeen tuuletetaan moottori
Vika voi myös aiheutua siitä,
pyörittämällä sitä useita kertoja
että kohon neulaventtiilissä tai
samalla maadoitusnappia painaen.
kohokammion pohjalla on roskaa,
Lopuksi kierretään tulppa paikoilleen.
jolloin kohoneula ei sulje polttoaineen
Tarkistetaan myös kohokammio ja neulan lukitus
tuloa vrt. s.25
Tulpansuojus vioittunut Uusitaan tulpansuojus
Polttoainehana on tukossa tai ei aukea Tarkistutetaan polttoainehana korjaamossa
Pääsuutin on tukossa Pääsuutin puhdistetaan *)
Polttoaineputki on tukossa
Polttoaineputki puhalletaan auki
Moottori käynnistyy, mutta käy epätasaisesti tai pysähtyy
Vika Korjaus
Polttoaine loppumaisillaan Käännetään hana "R" asentoon. Täytetään säiliö
Polttoainesäiliön tulpan ilmareikä tukossa Polttoainesäiliön tulppa poistettava tai höllennettävä ja tutkittava
Kaasuttimen kiinnitys löystynyt Kiristetään kaasuttimen pultit
Koho vuotaa Tarkistetaan ja vaihdetaan koho *) Kuva 9
Sytytystulppa vioittunut tai likainen Tarkistetaan ja vaihdetaan tulppa *) Kuva 7
Sytytysjohto löysässä Kaapelipääte kiristetään
Väärä seossuhde
Säiliö tyhjennetään ja täytetään uudelleen
aikaisemman ohjeen mukaan
Moottori vetää huonosti tai kuluttaa liikaa polttoainetta
Vika Korjaus
”Ryyppy" jää päälle Tutkitaan kuristusläppä
Pakoputki tai pakoaukko on tukossa Pakoputki ja äänenvaimennin puhdistetaan *) Kuva 11
Kaasuttimen kiinnitys löystynyt Kiristetään kaasuttimen pultit
Jarrut laahaavat Jarrut tarkistetaan ja säädetään *)
Kytkin luistaa Kytkin säädetään *)
Pääsuutin on löysässä Kiristetään pääsuutin
Koho vuotaa. Kohon neula
Kohokammion osat tarkistetaan
vääntynyt ja tarttunut kiinni
ja mahd. vaihdetaan *) Kuva 9
Suutinneula irtaantunut tai
Neula lukitaan 3 loveen ylhäältä *)
väärässä lovessa
Ilmasuodatin tukkeutunut Suodatin uusitaan
Väärä seossuhde
Säiliö tyhjennetään ja täytetään uudelleen
aikaisemman ohjeen mukaan
Tärkeä vihje
Moottorihäiriön sattuessa on aina parasta aloittaa vian
etsintä sytytystulpasta
Jos tulppa on puhdas, kärkiväli oikea 0,5 mm ja kokeiltaessa
antaa hyvän kipinän,
on häiriö polttoainejärjestelmässä.
HUOLTO- JA SÄÄTÖOHJEITA
Vaihteistoöljyn vaihto ja öljymäärän tarkistus
Moottori käytetään lämpimäksi ja öljy
lasketaan pois tyhjennystulpasta (kuva 5/2).
Vaihteiston huuhtelu hyvälaatuisella huuhteluöljyllä on
suotavaa, mutta ei välttämätöntä. Huuhteluöljyn
määrä 0,2 1. Missään tapauksessa ei huuhtelua
saa suorittaa petroolilla tai naftalla. Huuhtelukäytön ja öljynpoiston
jälkeen on tyhjennystulppa suljettava huolellisesti. Sen jälkeen
kadetaan täyttöaukosta vaihteistoon moottoriöljyä vrt.
s. 1 (kesällä SAE 40-50, talvella SAE 20-30. Öljypinnan
on ulotuttava tarkistusruuviin asti.
Sytytystulpan poisto ja tarkistus Kuva
7
Sytytysjohto irrotetaan vetämällä häiriönpoistajasta
eteenpäin ja tulppa kierretään auki työkalusarjassa
olevalla tulppa-avaimella (kts. kuva 6).
Jos tulppa on karstoittunut, on se puhdistettava. Parhaiten tämä
tapahtuu huoltoasemalla tulpanpuhdistuslaitteessa, jossa myös tulpan
tarkistus paineen alaisena voidaan suorittaa.
Hyvin tärkeätä on, että tulpan kärkiväli
pidetään 0,5 mm:n, sillä liian suuri kärkiväli
kuormittaa magneetti tarpeettomasti.
Jos tulppa on "kulunut" TS. sen kärjet ovat pyöristyneet
on se vaihdettava uuteen (KTS. taulukkoa s.32).
Mopedinmoottorissa on tulpan keskikäyttöikä n. 3 000 km.
T a r k i s t u s. Tulppa työnnetään häiriönpoistajaan
ja tulpan runko maadoitetaan sylinterin suojusta vasten paina-
maila. Kun moottoria nyt pyöritetään, on tulppa kunnossa,
jos sen kärkivälissä näkyy kipinä. Ellei näin
tapahdu, on tulppa vaihdettava uuteen. Jos tämäkään
ei auta, on vika tulpansuojuksen häiriönpoistajassa,
sytytysjohdossa tai magneetossa, joka on parasta antaa ammattimiehen
tutkia. Pitkillä matkoilla voi varatulppa olla tarpeen.
K i i n n i t y s. Tulppa kierretään ensin käsin
paikoilleen ja vasta loppukiristys suoritetaan tulppa-avainta käyttäen.
On varottava liian voimakasta kiristystä, jonka seurauksena sylinterikannessa
olevat kierteet voivat vahingoittua. Johdon tiukkuus tarkistetaan ja tulpansuojus
painetaan tulpan päähän.
Ketjun säätö
Ketjun kireys on sopiva, jos se ketjukotelon tarkastusaukon kohdalla
ylös-alas painettaessa myöntää 1,0-1,5 cm. Kuva
3. Tarkistus tehdään satulassa istuen.
Ketjun kiristämiseksi löysätään
kumpaakin taka-akselin mutteria ja sen jälkeen kierretään
epäkeskoketjunkiristäjiä myötäpäivään
kumpaakin yhtä paljon, jotta takapyörän suuntaus ei muuttuisi.
Kun em. kireys on saavutettu tarkistetaan pyörien suuntaisuus ja kierretään
taka-akselin mutterit jälleen kiinni.
Löystynyt ketju kolisee ja saattaa siirtyä pois ketjupyörältä,
jolloin se katkaistessaan saattaa tehdä myös muuta vahinkoa.
Ketjun puhdistus ja voitelu
Mopedi nostetaan seisontatuen varaan työpöydälle tms.
korkealle alustalle, jossa sen käsittely on helppoa. Jousijalan alapultti
ja navan mutteri poistetaan, jolloin ketjunsuojan kansi irtoaa taaksepäin
vetämällä. Kuva 10. Myös
moottorin vasen sivusuojus poistetaan.Ketjulukko aukaistaan ja irroitettu
ketju pestään bensiinissä tai petroolissa harjan tai siveltimen
avulla. Sitä on myös taivuteltava edestakaisin, jotta myös
ketjurullien välit puhdistuvat. Sen jälkeen on ketju huolellisesti
kuivattava. Puhdistettu ketju liotetaan lämmitetyssä paksuhkossa
öljyssä (esim. SAE 9O-120), jossa sitä myös on liikuteltava.
Liika öljy valutetaan ja pyyhitään pois. Myös ketjurattaat
ja ketjukotelo puhdistetaan. Ketjua asennettaessa on lukkojousen suljetun
pään tultava ketjun kulkusuuntaan. Mikäli ketju ei kaipaa
puhdistusta, mutta tuntuu kuivalta, voidaan se öljytä paikallaan.
Sitä varten on vain ketjukotelon kumitulppa poistettava. Tällöin
käytetään voiteluun ohutta öljyä, joka nopeasti
imeytyy rullien väliin.
Puhdistuksen ja öljyämisen yhteydessä on ketju myös
säädettävä. Vrt. sivu 21.
Vaijerien ja vipujen voitelu
Vaijerien voitelu käy parhaiten voitelulaitteella.
Käteviä ovat myös muoviset vaijeriin kiinnitettävät
voitelunipat, jolloin voitelun voi tehdä öljykannulla.
Samalla on myöskin kaasu- ja vaihdekahvojen
sekä jarru- ja kytkinvipujen liukupinnat öljyttävä.
Liika öljy pyyhitään pois tahraantumisen estämiseksi.
Myös napojen jarruvarsien laakereihin ja seisontatuen niveleen tipautetaan
pari tippaa öljyä.
Mittarivaijerin alapään pidätinjousi
poistetaan, jolloin vaijeri voidaan irroittaa, taivuttaa ylöspäin
ja suojuksen
sisään tiputtaa pari tippaa öljyä. Pyörittäjän
voidenippaa peittävä tulppa poistetaan ja nippaan painetaan puristimella
pakkaskestävää vaseliinia (vain 1
painallus). Kuva 15/1.
Sivusuojien irrotus Kuva
4
Muutamien huoltotöiden vuoksi on rungon alaosassa moottorin päällä
oleva oikeanpuoleinen sivusuoja poistettava. .Sivulla oleva ruuvi kierretään
auki ja etummaista löysätään kuvan 4 mukaisesti, jolloin
suoja irtoaa.
Mikrostat-ilmasuodatinpanoksen uusinta
Oikea sivusuoja irroitetaan. Mikrostat-suodatinpanos sijaitsee kaasuttimen
ja rungon välisen muoviliittimen eli suodatinkotelon sisällä.
Sen poistamiseksi käännetään kotelon takaosaa irti
rungosta, jolloin se voidaan vetää pois etuosasta, joka jää
kiinni kaasuttimeen. Kotelo aukeaa kun kaksi ruuvia on irroitettu ja suodatinpanos
voidaan nyt uusia. Sen päissä olevat kielekkeet on hyvä
taittaa kaksin-kerroin tiiveyden varmistamiseksi. Vrt. kuva
8. Suodatinpanos uusitaan viimeistään joka 5 000 ajokilometrin
jälkeen. Kunnollisesti toimiva suodatin estää pölyn
ja hiekan pääsyn moottoriin lisäten sen ikää huomattavasti.
Kaasuttimen pääsuuttimen puhdistus
Pääsuuttimen ympärys puhdistetaan ja suutin kierretään
auki (kts. kuva 6/3) ja puhdistetaan joko
puhaltamalla läpi tai
ohuella harjaksella, ei teräslangalla. Paikoilleen pantaessa on
suutin kierrettävä pohjaan asti, jotta polttoainetta ei pääsisi
virtaamaan ohi suuttimen.
Kaasuttimen irrotus ja puhdistus (Kuva
9)
Oikea sivusuoja poistetaan.
Suljetaan polttoainehana ja irroitetaan imukotelo kaasuttimesta. Löysätään
kaasuttimen kiinnitysruuvia (kuva 4/5)
ja vedetään kaasutin irti. Kannen kiinnitysruuvit (kuva
9/1) kierretään auki ja kaasuluistin suutinneuloineen vedetään
ulos. Kantta ja luistinta painetaan vastakkain jolloin vaijeri voidaan
irrottaa. Jousen vastarengas ja suutinneula vedetään pois luistin
sisältä ja kaikki osat puhdistetaan. Lukitusrenkaan normaaliasento
on 3. lovi ylhäältä. Kokoonpantaessa tulee luistimessa olevan
uran olla rungossa olevan ohjausnastan kohdalla.
Kaasuttimen kohon tarkistus
Kaasutin irrotetaan (kuva 9).
Suljetaan polttoainehana ja kohokammion kansi irrotetaan. Uimuri neuloineen
nostetaan pois. Varmistutaan siitä, että neulan lovi on kohossa
olevassa lukituksessa. Neulaventtiilin tiiviys kokeillaan pitämällä
kohoa kevyesti kantta vasten painettuna (kuva
9), kun polttoainehana on aukaistu. Jos kohossa sisällä on
polttoainetta, jonka tuntee ravistamalla kohoa, on koho uusittava. On myös
tarkastettava ettei neulan liikkumista haittaavaa sakkaa ole kohokammion
pohjalla olevassa ohjausreiässä (kuva
9/9). Kokoonpantaessa on todettava, että neula on varmasti reiässään,
ennenkuin ruuvit kierretään kiinni.
Tyhjäkäynnin säätö
Jotta moottori jäisi tyhjäkäynnille, on kaasukahvassa
oltava "kaasu kiinni" asennossa pieni vapaaliike. Tyhjäkäynnin
säätöä ei siis pidä suorittaa vaijerin pituutta
muuttamalla. Tyhjäkäynnin säätöä varten on
kaasuttimen alla edessä vinosti oleva asetusruuvi, jonka pää
kannattaa kaasuluistinta (kts. kuva 6/4).
Säätö suoritetaan moottorin käydessä. Jos moottori
pysähtyy, kierretään säätöruuvia kiinni päin
kunnes moottori käy tasaisesti uhkaamatta sammua. Jos taas tyhjäkäynti
on liian voimakas kierretään säätöruuvia aukipäin.
"Märän" moottorin tuuletus
Mikäli kaasutin on vuotanut yli ja moottoriin on joutunut liikaa
polttoainetta, on se tuuletettava. Ensinnä suljetaan polttoainehana.
Sytytystulppa poistetaan (kts.
kuva 6). Moottoria pyöritetään
polkimista useita kymmeniä kertoja. HUOM. Pyöritettäessä
on samalla painettava pysäytys- eli oikosulkunappia, koska muuten
voi sytytyslaitteissa esiintyä läpilyöntejä, jotka
voivat vaurioittaa niitä tai pahimmassa tapauksessa sytyttää
moottorin päälle valuneen polttoaineen.
Tuuletuksen jälkeen sytytystulppa puhdistetaan, kuivataan ja kokeillaan
(kts. s.20).
Polttoainehanan irrotus
Polttoaineletku irrotetaan kohokammion kannesta ja säiliö
tyhjennetään puhtaaseen astiaan hana "R" asennossa.
Yhdistäjämutteri aukaistaan (Hanassa vasen- ja säiliössä
oikeakätinen kierre). Karkea- ja hienosuodatin huuhdotaan. Koottaessa
on kaikki tiivisteet puhdistettuina ehdottomasti pantava paikoilleen.
Karstan poisto (Kuva 11)
Pakoputki ja äänenvaimennin irrotetaan. Äänenvaimentimen
etupäässä olevaa supistusruuvia löysätään
ja pakoputki
vedetään irti. Pakoputki puhdistetaan karstasta. Äänenvaimentimen
(kuva 11) putki 1 (a 10 mm) puhdistetaan
kuvan
mukaan taivutetulla rautalangalla takapäädyssä
olevan reiän a. kautta. Samoin puhdistetaan putki 2 (a 8 mm).
Väliseinässä oleva reikä 3 (a 10 mm) puhdistetaan
etukautta.
Äänenvaimentimen ja pakoputken polttaminen ei ole suositeltavaa,
koska kromaus saattaa tällöin turmeltua. Myös sylinterissä
oleva pakoaukko, joka paljastuu, kun pakoputki irroitetaan, saattaa pitemmän
käytön jälkeen karstoittua. Karstaa poistettaessa on mäntä
saatettava moottoria pyörittämällä ylä-asentoon
ts. pakoaukon eteen, jotta irroitettava karsta ei pääsisi sisälle
sylinteriin. Karstaa kaavittaessa on varottava naarmuttamasta mäntää.
Varsinkin liian öljyistä polttoaineseosta käytettäessä
karstoittuu pakokanavisto helposti. Kts. sivu 6 C.
Kytkinvaijerin säätö
Oikea sivusuoja poistetaan.
Moottorikotelon päällä oikealla olevassa
kytkinvivussa tulee kytkintä painettaessa olla 2-3 mm vapaaliike ennen
kuin
kytkin alkaa irrottaa. Tämä sen vuoksi, ettei kytkin
pääsisi vaijerin tiukkuuden takia luistamaan. Mikäli
vapaa liike on liian suuri, on vaijerin säätö suoritettava
siten. että lukitusmutteria (kts. kuva
14/1), löysätään muutamia kierroksia ja sen jälkeen
kierretään säätöholkkia samaan suuntaan, kunnes
vapaaliike en sopiva. (Kts. kuva 14/2)
Jos vapaaliike on liian pieni, menetellään päinvastoin
kuin edellä on mainittu. Säädön jälkeen on lukitusmutteri
tiukennettava.
Jarrujen säätö
Jarruvaijerin säätö on suoritettava, jos jarrutusliike
polkimissa tai käsivivuissa tulee hyvin suureksi.
Takajarrun säätö (kts. kuva
13). Tunturi-Maxi.
Kumisuojus vedetään pois. Lukitusmutteria höllennetään
ja säätöholkkia kierretään vastapäivään,
kunnes takapyörää pyöritettäessä jarru laahaa.
Tämän jälkeen höllennetään vaijeria hieman
kiertämällä säätöholkkia myötäpäivään
pari kierrosta. Lukitusmutteri tiukennetaan ja kumisuojus työnnetään
paikoilleen.
Etujarrun vaijerin säätö suoritetaan lukitusmuttereita
siirtämällä.
TUNTURI-START JA TUNTURI-SPORT
malleista säädetään takajarrua kiertämällä 1/2 kierrosta kerrallaan jarrutangon takapäässä olevaa pyällettyä säätömutteria.
Vaihteensiirtäjän säätö
TUNTURI-MAXI
Mopedi nostetaan seisontatuen varaan ja vaihde siirretään
"0" :an. Takapyörän tulee nyt pyöriä vapaasti. Takapyörää
pyörittäen käännetään vaihdekahvaa hitaasti
1 -vaihteelle ja merkitään kahvaan se kohta, jossa vaihde alkaa
lukkoontua. Samoin menetellään käännettäessä
kahvaa hitaasti 2:lle. "0" en jäätävä näiden merkkien
keskivälille. Ellei näin tapahdu, on vaihteen Siirto keskitettävä
vaijerinsuojuksien yläpäässä olevien asetusruuvien
avulla toista pidentäen ja toista lyhentäen (kts.
kuva 14). Mikäli näiden
säätövara ei riitä, on keskittäminen suoritettava
siirtämällä vaijerin kulmakiinnikkeitä moottorin takana
oikealla. Tätä varten on oikea sivusuoja poistettava.
Valojen suuntaus ja polttimon vaihto
Lyhdynkehyksessä alhaalla keskellä on ruuvi, josta korkeussäätö
suoritetaan. Jos halutaan kohottaa valon suuntaa, kierretään
ruuvia vastapäivään, laskettaessa myötäpäivään.
Polttimoa vaihdettaessa on koko umpio irroitettava aukaisemalla alla
oleva ruuvi kokonaan. Sen jälkeen irroitetaan polttimen pidin kohottamalla
sitä ensinnä jousen puolelta. Irroittamalla umpio päästään
myös käsiksi sähköjohtojen kytkinpalaan ja matkamittariin
Jousijalkojen voitelu (Kuva 15)
Puhdistusta ja voitelua varten irroitetaan jousijalan toinen pää.
Jousijalka puretaan kiertämällä irroitettua päätä
vastapäivään kunnes jousi kiertyy auki kiinnikkeestään
ja puolikkaat voidaan vetää irti toisistaan. Ohjaustappi ja liukupinna
puhdistetaan ja niihin sivellään
runsaasti vaseliinia tai sitkeätä runkorasvaa.
Sport-etuhaarukan voitelu
Etupyörä ja etulokasuoja ylä- ja alakaarineen poistetaan.
Kumisuojuksen alajousi siirretään alaspäin ja suojus työnnetään
ylös. Haarukan alaputkea kierretään
aukipäin (ylhäältä kats. myötäpäivään)
kunnes putki irtoaa, kuva 12. Mikäli
jousi halutaan irroittaa lyödään yläputkessa oleva
jousisokka ulos. Jousi kiinnitetään nylonosastaan ruuvipenkkiin
ja lyömällä putkella jousen alkupäätä saadaan
jousi irtoamaan. Paikoilleen pantaessa on nylonholkkien väli täytettävä
sitkeällä alustarasvalla esim. Esso Beacon P 290 tai vastaava.
ERÄS NEUVO
Useat huoltotyöt vaativat perehtyneisyyttä tämäntapaiseen
työskentelyyn. Ellette itse katso voivanne huoltotöitä suorittaa,
ovat ammattitaitoiset Tunturi-huoltajat käytettävissänne.
Määräaikoina suoritetut huollot Ja tarkastukset lisäävät
mopedinne käyttövarmuutta Ja ikää ja näin olette
Te Tunturiin ja Tunturi Teihin tyytyväinen.
VOITELUTAULUKKO
(Kts. kuva 16)
1. Ketjut
Jokaisen 500 km ajon jälkeen voideltava ja säädettävä
1 000 km jälkeen puhdistettava. (kts. s. 21)
2.Vaihteisto
Öljymäärä tarkistettava viikottain,
5000 km jälkeen tai keväällä ja syksyllä
vaihdettava. (Kts. s. 20).
3. Ilmasuodatin
Jokaisen 5 000 km ajon jälkeen vaihdettava. (Kts.
s.23).
4. Vaijerit
Jokaisen 1 000 km ajon jälkeen voideltava. (kts.
s. 22).
5. Mittarivaihde ja –vaijeri
Jokaisen 1 000 km ajon jälkeen voideltava. (Kts.
s. 22).
6. Ohjainlaakeri
Jokaisen 1 000 km ajon jälkeen voideltava ja säädettävä.
7. Seisontatuen nivel
Jokaisen 1 000 km ajon jälkeen voideltava.
8. Jousijalat
Jokaisen 2000 km ajon jälkeen puhdistettava ja voideltava. (kts.
s.29).
9. Jarruvipujen laakerit
Jokaisen 1 000 km ajon jälkeen voideltava.
10. Napojen laakerit
Jokaisen 5000 km ajon jälkeen puhdistettava ja voideltava.
11. Käyttövivut
Jokaisen 1000km ajon jälkeen on liukupinnat voideltava. (kts.
s. 22).
12.Polttoainesäilö
Sekoitus 1:25 (=4 %) (Kts. Voiteluöljytaulukko).
Kuvat:
Kuva 1 (Käyttölaitteet)
Kuva 1a (Käynnistys Tunturi-Start)
Kuva 1b (Käynnistys Tunturi-Sport)
Kuva 2 (Kaasukahva ja valokatkaisin)
Kuva 2a (Vaihdevivun asennot. Tunturi-Start)
Kuva 2b (Vaihdevipu. Tunturi-Sport)
Kuva 3 (Ketjun kiristys)
Kuva 4 (Sivulevyn irroitus)
Kuva 5 (Vaihteistoöljyn tarkistus)
Kuva 6 (Sytytystulpan poisto)
Kuva 7 (Sytytystulpan tarkastus)
Kuva 8 ("Mikrostat" ilmasuodatinpanoksen
irroitus)
Kuva 9 (Kaasutin)
Kuva 10 (Ketjusuojan irroitus)
Kuva 11 (Äänenvaimentimen puhdistus)
Kuva 12 (Sport-etuhaarukan purkaminen)
Kuva 13 (Takajarrun säätö
Tunturi-Maxi)
Kuva 14 (Vaihde ja kytkinvaijerin säätö
Tunturi-Maxi)
Kuva 15 (Jousijalan irroitus)
Kuva 16 (Voitelukohteet, liittyy voitelutaulukkoon)
Kuva 17 (Sähkölaitekytkinkaavio)
Kuva ?? (Voitelutaulukko)
Huoltokirjassa oli myös joitain muita kuvia:
Tunturi tuulisuoja mainos
Luotettavat semperit ja
KLG
Etukansi ja takakansi
Alkuperäinen varaosa
ja välikansi
