Tämä kahdesta pilkkuotuksesta ja kahdesta kaksijalkaisesta koostuva perhe asustaa Lempäälässä, Tampereen kupeessa. Mamma puuhastelee päivät konttorihommissa ja isäntä toimii varastomiehenä hevostarvikkeiden maahantuontifirmassa. Koiria näillä kaksijalkaisilla on aina ollut kotona, joten mikään uusi villitys tämä koiraharrastaminen ei ole. Mammalla on kotopuolessa asustellut kultaisianoutajia, isännällä partacollie ja sakemanni.

Kotoa muutettuaan mamma hinkusi kovasti omaa koiraa. Koti ilman koiraa kun ei ollut koti. Lehtiä selailtuaan mamma otti yhteyttä dalmiskasvattajaan. Tosiasiassa pilkkuotuksen ulkonäkö herätti niin paljon kiinnostusta, että semmoinen oli pakko saada. Kriteereihin kun kuuluivat iso koko, lyhyt karva ja energisyys. Sitä saa mitä tilaa, eikös? Raisioon ajeltuaan ja pentuihin tutustuttuaan mammalla kolahti. Iltasella puhelinsoitto kasvattajalle; "Me otettaisiin se narttu". Näin saapui Nelli tänne Hämeeseen. Isännän kanssa mamma aloitti hengailemaan Nellin ollessa noin puolivuotias. Mammaa kun ei yksistään voinut saada, vaan yksi nelijalkainen tuli väkisinkin kaupanpäällisiksi. Nellillehän iskä on ihan ykkönen, ollut alusta saakka. Keltään muulta ei saa ikupäivänä niin paljon herkkuja!

Puhetta toisesta koirasta oli pitkäänkin ennen Ruutin muuttoa meille. Mamma haaveili kiharakarvaisestanoutajasta, mutta isäntä ilmoitti, että meille ei lampaita hankita. Isäntä puolestaan olisi halunnut jonkin hieman järeämmän koiruuden, kuten sakemannin tai jopa jossakin vaiheessa rotikan. Yhteisen kompromissin myötä kuitenkin päätettiin hankkia Nellille näköisensä kaveri. Suurten etsintöjen ja mamman nirsoilun takia hankinta hieman venähti suunniteltua pidemmälle. Lopulta apuun riensi Heidi (kennel Aboensis) ja siitä alkoi pennun odotusta Eestin puolelta. Isäntä ei aluksi ollut ollenkaan halukas ottamaan meille koiraa sijoitukseen, sillä koiran pitää olla oma. Lopulta mamman pehmittelyiden jälkeen ukko heltyi ja saimme pikkutermiitti Ruutin meille asumaan. Mammalle kun se on sinänsä aivan sama kuka koiran omistajaksi on papereihin merkitty, kunhan koira asuu täällä meillä ja sen kanssa voi puuhastella mitä ikinä sitten keksitäänkin. Ykköstavoitteena on tietenkin tarjota koiralle mahdollisimman hyvä koti ja täällä ollaankin oikein otettuja, että meidät tällaiseksi sijoituskodiksi kelpuutettiin.

Vapaa-aikamme pyörii lähinnä koiraharrastusten merkeissä. Isäntä on kova lenkkeilemään ja mamma kouluttamaan. Koulutusinto taitaa hieman olla revennyt käsistä, sillä nykyään tuo eukko vetää tokoreenejä tuolla LeVeK ry:n kentällä ja koittaa parhaansa yrittää pyörittää koko tokopuolta niin, että ihmiset olisivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tämän kaiken toohottamisen vastapainoksi team Pilkkuenergiaa lekottelee täälllä kerrostaloasunnossa elokuvia katsellen tai tietokoneilla puuhastellen.