MAXFRIN ALEXIA

09.10.2005 - 07.04.2006

 

Fin Uch EuV-91, FinV-92, -93

MAXIMILIAN  "MAXI"

17.02.1990 - 26.09.2004

Maxi oli meidän ensimmäinen buhund ja oli 9 kk:n ikäinen haettuamme hänet kennelistä, johon hän oli palautunut edelliseltä omistajaltaan. Maxi sopeutui nopeasti uuteen tilanteeseen huomattuaan päässeensä vihdoinkin "omaan kotiin" ja valloitti heti iloisuudellaan sukulaisten ja ystävien sydämet.  

Maxi var vår första buhund och vi hämtade honom från kenneln då han var nio månader gammal. Den förra ägaren hade återfört honom dit. Maxi anpassade sig snabbt till den nya situationen och var glad att äntligen få ett "eget hem". Med sin glädje charmade han genast  släktingar och vänner.   

Maxi oli  myös ensimmäinen buhund Suomessa, joka kulki voitokkaasti näyttelystä toiseen saaden useita ROP sekä RYP-sijoituksia. Useat tuomarit ovat pitäneet häntä tyypillisenä alkukantaisena buhundina, joka on voimakas ja maskuliininen.

Maxi on käynyt  luonnetestissä, josta hän sai pisteet +193.

Maxi var den första buhunden i Finland som framgångsrikt deltagit i hundutställningar med flera BIR- och BIG-titlar som resultat. Många domare har bedömt honom som en typisk klassisk Buhund som är stark och maskulin.

“Maxi” was our first Buhund. We picked him up from the kennel when he was nine months old. The previous owner had returned him. Maxi adjusted quickly to his new family, happy to finally have a home of his own. Maxi’s joyful and playful nature captured the hearts of our relatives and friends. Although he is older now, he is still always ready to play. He is the first Buhund born in Finland to have won several BOB and BIG titles in the dog shows. Several judges have evaluated him to be a typical, classic Buhund, strong and masculine.

Maxi has also been in mental test and there he got +193 points.

We had to stop taking part in dog shows when Jari’s shooting hobby demanded more time. Maxi, however, learned from the start to relax on the shooting range. People often smiled during shooting competitions when they saw him lying on the range in same position as his owner.

 

 

 

Näyttelyt jäivät, kun Jarin ampumaharrastus vaati oman aikansa ja vapaa-aika jäi vähemmälle. Maxi tottui heti alusta alkaen ottamaan rennosti ampumaradalla. Usein ampumakilpailuissa ihmisiä hymyilytti, kun koira ja isäntä "makasivat" radalla samassa asennossa.     

Då det blev mindre fritid i och med Jaris skytteintresse, slutade vi att gå på hundutställningar. Maxi vande sig emellertid genast också vid skjutbanan. Ofta fick han mänskorna på skyttetävlingar att le då han "låg" på banan i samma ställning som sin husse.

 

 

FRIDA

08.03.1993 - 15.11.2002

Frida oli meidän perheen energinen ilopilleri, jolla ei ollut kahta samanlaista päivää. Ongelmat hän ratkaisi omalla päättäväisellä tavallaan. Frida tuli meille lentokoneella keväällä -93 Tjeltasta, Norjan länsirannikolta.    

Frida var familjens glädjespridare, för henne var två dagar aldrig lika. Hon löste problemen på sitt eget beslutsamma sätt. Frida kom till oss våren 1993 med flyg från Tjelta på Norges västkust.    

 

 

Frida oli temperamenttinen, eloisa sekä aina valmis pieneen jekkuun. Uiminen kuului Fridan kesään; hän oli ensimmäisenä autossa kun lähdimme kesämökille, koska tiesi, että hän pääsisi heti uimaan autosta noustuamme. Lenkillä ollessamme Fridan valppaus oli omaa luokkaansa. "Tarkkailua ja kuuntelua"  sekä "syöksyjä", josko ruohikossa tai ojassa sattuisi menemään jokin elävä olento. Saaliikseen Frida sai usein hiiriä, myyriä, sammakoita ja sisiliskoja.

Frida var temperamentsfull, livlig och alltid redo för ett litet spratt. Att simma var en del av hennes somrar; hon var alltid först i bilen då vi for till sommarstugan för hon visste att hon skulle få simma genast vi kom fram. Då vi var ute på länk, var hennes vaksamhet i en klass för sig. Hon iakttog och lyssnade och gjorde sedan "ruscher" för att kontrollera om någon levande varelse skulle råka finnas i diket eller i gräset. Hon fick ofta möss, sorkar, grodor och ödlor som byte.

Frida was our special bundle of joy and energy for which two days were never the same. She solved problems in her own decisive way. Frida came to us in the spring of -93 by plane from Tjelta on the west coast of Norway. 

Frida had a lively temperament and was always ready for a little trick. Swimming was a part of her summer. She was always the first one in the car when we were off to the summer cottage because she knew she could jump into the water as soon she got out of the car. When out on walks she was extremely alert. She observed and listened and made “rushes” to check if there was a living creature in the grass or in the ditch. Her prey was often mice, voles, frogs and lizards.

Frida’s favourite hobby was watching TV. Most liked were nature programs of course, but cartoons and commercials were also popular. She learned to recognise the sounds and music of commercials that featured animals. In the blink of an eye, she could scramble to the TV, even if she had been sleeping in another room. 

 

   

Fridan mieliharrastus oli TV:n katsominen. Suosituimpia ohjelmia olivat tietenkin luonto-ohjelmat, piirretyt ja mainokset. Hän oppi tuntemaan mainosten musiikista ja äänestä, milloin kysymyksessä oli mainos, jossa oli eläimiä. Vain silmänräpäys ja Frida oli singahtanut TV:n ääreen, vaikka olisi ollut toisessa huoneessa nukkumassa

Fridas favoritsysselsättning var att titta på TV. Mest populära var naturligtvis naturprogrammen, men hon tittade också gärna på tecknade serier och reklam. Hon lärde sig att känna igen ljuden och musiken i reklaminslagen så hon visste när det var fråga om reklam där det fanns djur med. Då var hon på ett ögonblick framme vd TV:n också fast hon låg i ett annat rum och sov.

 

 

Näyttelyissä olimme Fridan kanssa vain muutaman kerran, josta hänellä on 2x ROP-pentu, 2 x certiä ja 2 x VSP:tä. 

Vi var bara några gånger med Frida på hundutställning. Resultaten var  2 x BIR-valp, 2 x cert och 2 x BIM.

Frida joutui elämänsä aikana kokemaan monet sairauden tuskat. Viimeinen sairaus, syöpä, oli se jonka edessä jouduimme antamaan periksi. 15.11.2002 oli hyvästien aika ja Frida sai vihdoinkin olla vapaa kivuista ja kärsimyksistä. Kiitos Frida rakkaudestasi ja ystävyydestäsi. Olet aina mukana sydämissämme.

Frida drabbades av många sjukdomar och plågor under sitt liv och till slut tog cancern hennes liv. 15.11.2002 somnade hon in och blev äntligen fri från smärtor och lidanden. Tack Frida för din kärlek och din vänskap. Du kommer alltid att ha en plats i våra hjärtan.