LATINALAISEN AMERIKAN INTEGRAATIO    

  ALBA (Bolivaarinen vaihtoehto Amerikoille) (Takaisin Matin kotisivulle)

ALBAn PÄÄMÄÄRÄ

ALBA-sopimuksella pyritään eliminoimaan jäsenmaiden kaupankäynnin ja verotuksen esteitä, kannustetaan keskinäisiin investointeihin sekä lisätään pankkisuhteita ja yhteistyötä matkailualalla. Sen pitkäntähtäimen päämääränä on luoda 15 vuodessa Etelä-Amerikan kansojen yhteisö, jolla on yhteinen valuutta ja parlamentti sekä yhteiset kaupan, politiikan ja talouden instituutiot.

ALBAn TOIMINTAPERIAATE

ALBAn kantavina periaatteina ovat jäsenvaltioiden tasavertaisuuteen perustuva oikeudenmukaisuus ja sopimuskumppanien tasa-arvoisuus. Toiminnan keskiössä ovat yhteiskunnan kurjimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin kohentaminen ja läntisen pallonpuoliskon kehittymättömiin maihin kohdistuvan solidaarisuuden vahvistaminen, jotta nämä voisivat neuvotella itsenäisesti kaupan käynnin ehdoista. ALBAn linjauksista ja toiminnasta päätetään vuosittain kokoontuvissa huippukokouksissa. Järjestön toimintaa ohjaavat presidentti- ja ministerineuvosto sekä vastikään perustettu yhteiskunnallisten liikkeiden neuvosto. Tiedotustoiminnan edistämiseksi ALBA aloitti toukokuussa jäsenmaille suunnatut tv-lähetykset.

 
ALBA vastustaa patenttisuojia, koska ne suojelevat yksipuolisesti kehittyneiden maiden tieteen ja teknologian tietämystä, mutta ne eivät koske kehitysmaiden geneettistä monimuotoisuutta eivätkä niiden talonpoikien ja alkuperäiskansojen perinteistä osaamista.

 
Kuuban ulkomaisten investointien ja taloudellisen yhteistyön ministeri Marta Lomaksen mukaan yli 650 000 silmäsairauksia potevaa ja 30 kansaa edustavaa ihmistä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella, ovat hyötyneet tähän mennessä ALBAn puitteissa toteutetusta Operaatio Miraclesta. Boliviassa, Nicaraguassa ja Venezuelassa on suoritettu saman sopimuksen puitteissa myös mittavia lukutaito- ja terveydenhuoltokampanjoita.

ALBAn JÄSENVALTIOT JA SEN LAAJENTUMINEN

ALBAan kuuluu tällä hetkellä neljä varsinaista jäsentä Kuuba, Venezuela, Bolivia (v. 2006) ja Nicaragua (v. 2007). Lisäksi saarivaltiot – Dominikaaninen tasavalta, Saint Vincent ja Grenadiinit sekä Antigua ja Barbuda – ovat allekirjoittaneet julistuksen, jossa vahvistetaan näiden maiden suuntautuminen ALBA-integraatioon. Kyseinen asiakirja vahvistaa myös yleiskaribialaisen CARICOM-talousyhteisön ja ALBAn keskinäisiä kytkentöjä. Haitin kanssa on rakenteilla ALBA-integraation puitteissa energiayhteistyötä. Iranin presidentin web-sivuilla ilmoitettiin viime heinäkuussa, että islamilainen tasavalta liittyisi ALBAan tarkkailijajäseneksi.

 
Ecuador on myös voimakkaasti suuntautumassa kohti ALBA-jäsenyyttä. Maan presidentti Rafael Correa totesi elokuussa Quitossa järjestetyssä OAS:n kokouksessa uusliberalismin toimivan Latinalaisessa Amerikassa hajaannuksen hyväksi, vaikka yleisenä tavoitteena alueella on sisäinen yhdentyminen, jonka avulla voidaan toteuttaa valtioiden todellinen vapaus tehdä päätöksiä ilman ulkopuolista painostusta. Ecuadorin valtiovarainministeri Ricardo Patino totesi 13.8.2007 Quitossa, että maan hallitus työskentelee johdonmukaisesti 21. vuosisadan sosialismin ja maan sisäisen solidaarisuuden rakentamiseksi eikä mikään voi tämän prosessin suuntaa muuttaa.

 
Venezuela on solminut sisällöltään ALBA:n kaltaisia sopimuksia myös Argentiinan ja Uruguayn kanssa. Brasilia on osallistunut omalla panoksellaan joidenkin integraatiohankkeiden toteuttamiseen.

 
Perussa avataan ALBA-toimisto lokakuussa 2007 Tingo Marian kaupungissa, joka sijaitsee 500 kilometriä Limasta itään. Toimisto voi lähettää köyhiä perulaisia Venezuelaan saamaan maksutonta hoitoa silmäsairauksiinsa ALBAn Operation Miracle -ohjelman puitteissa. Presidentti Alan Carcian johtama Perun hallitus suhtautuu hankkeeseen varsin nihkeästi.

TALOUDELLINEN YHDENTYMINEN

Eteläisen Amerikan taloudellisen integraation voimistamiseksi on perusteilla Argentiinan ja Venezuelan yhdessä ideoima Etelän Pankki. Sen tehtävänä on Latinalaisen Amerikan yhteisenä pankkina vapauttaa maanosan valtiot Kansainväliseen valuuttarahaston ja Maailmanpankin ikeestä. Latinalaisen Amerikan yhteiseen pankkiprojektiin olivat maaliskuussa 2007 liittyneet lisäksi Bolivia, Ecuador, Brasilia ja Paraguay.

TUOTANNOLLINEN YHDENTYMINEN

Venezuela ja Argentiina julkistivat heinäkuun lopulla 2007 alkavansa kehittää uudentyyppistä Latinalaisen Amerikan sisäisen integraation mallia. Maiden kahdenväliset yhdentymissuunnitelmat koskevat erityisesti teollisuuden yhteisprojekteja, joita on tällä hetkellä koossa 56. Integraatiomalli on tähdätty uusliberalismia ja uuskolonialismia vastaan.

Venezuela ja Kuuba vahvistivat heinäkuussa 2007 ALBA- yhteistyötään perustamalla viisi maanviljelyn ja karjatalouden yhteisyritystä. Tätä toimintaa varten on muodostettu erityinen yhteisyritys nimeltään Amerikan Bolivaarisen Vaihtoehdon Sosialistiset Yhteisyritykset. Sen muodostavat venezuelalainen Venezuelan Agrarian Corporation (CVA) ja neljä kuubalaisyhtiötä.
Tässä vaiheessa työnjako Venezuelan ja Kuuban kesken käsittää lähinnä Venezuelan taloudelliset sijoitukset sekä kuubalaisen asiantuntemuksen ja teknologian hyödyntämisen.

Kuuba ja Venezuela perustavat metalliteollisuuden yhteisyrityksiä osana ALBA-integraatiota. Muodostettavat yhteisyritykset tuottavat ruostumatonta terästä, rautaa ja nikkeliä. Uudet hankkeet toimivat teknisesti kuten monikansalliset yhtiöt. Ne eivät tähtää kuitenkaan liikevoittojen maksimointiin, vaan valtiollisen tuotannon kehittämiseen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteisyritysten perustamista tullaan lähiaikoina ulottamaan myös muuhun teollisuuteen ja elintarviketuotantoon. Toimenpidettä varten on koottu 16 eri työryhmää laatimaan ja toteuttamaan täsmällisiä suunnitelmia uusien yhteisyritysten luomiseksi. Työryhmissä työskentelee yhteensä 200 asiantuntijaa, jotka edustavat kaikkia ALBA-maita.

ENERGIAINTEGRAATIO

Vuosi 2003. Hugo Chávez esitti Etelä-Amerikan ja Karibian alueen maiden valtiojohtoisten öljy-yhtiöiden yhteisyrityksen – PetroAmerican – perustamista. Yhtiön toimialue ulottuisi Rio Grandelta Tierra del Fuegoon. Se hallinnoisi 11,5 prosenttia maailman raakaöljyvaroista.

 Vuosi 2005. Argentiinan, Bolivian, Brasilian, Chilen, Kolumbian, Ecuadorin, Guayanan, Paraguayn, Perun, Surinamin, Uruguayn ja Venezuelan energiaministerit kokoontuivat Caracasissa keskustelemaan Etelä-Amerikan alueen energiasektorin integraatiosta ja alueen valtavista energiavarannoista. Venezuela esitti kokouksessa strategian PetroAmerican perustamiseksi. Sen perustavoitteita olisivat mm. monenkeskinen energiapoliittinen yhteistyösopimus, jonka tarkoituksena on voimistaa alueellista yhdentymistä ja nopeuttaa päätöksentekoa sekä kohentaa öljytuottojen avulla alueen kansojen sosiaalista kehitystä.

Vuosi 2006. Presidentit Chávez, Kirchner ja Lula tapasivat toisensa 19.1.2006 Brasiliassa. Tapaamisen aiheena oli koko Etelä-Amerikan mantereen kattavan kaasu- ja öljyputken rakentaminen. 10 000 km pituisen Etelä-Amerikan anti-imperialistisen selkäytimen rakentaminen kestäisi seitsemän vuotta ja maksaisi 20 miljardia dollaria. Hanke olisi Latinalaisen Amerikan koko historian suurin rakennusprojekti. Hugo Chávezin esittämän suunnitelman mukaan putkisto yhdistäisi toisiinsa Etelä-Amerikan valtiot ja edistäisi myös öljyn vientiä Kiinaan.

 Vuosi 2007. Venezuela ja Argentiina allekirjoittivat energiaturvallisuussopimuksen 7.8. Buenos Airesissa. Sopimus tähtää Latinalaisen Amerikan omavaraiseen energiaturvallisuuteen ja etäännyttää Latinalaisen Amerikan valtioita edelleen USA:n tyrkyttämästä vapaakauppa-sopimuksesta (FTAA). Sopimukseen ovat liittymässä myös Uruguay, Bolivia, Ecuador ja Nicaragua. Kuuban osalta sopimus toimii käytännössä jo nyt.

Bolivia maksoi 13.8.2007 viimeisen 56 miljoonan dollarin suuruisen maksuerän Brasilian Petrobras -öljy-yhtiölle, joka toimittaa maalle kaksi öljynjalostamoa. Bolivian valtiollisen YPFB -öljy-yhtiön pääjohtaja Guillermo Aruquipa totesi tämän investoinnin tuottavan maalleen moninkertaisen hyödyn öljyn ja kaasun vientitulojen kasvun myötä. Bolivia allekirjoitti Guillermo Elder Bell- ja Gualberto Villarroel -öljynjalostamoiden hankintasopimukset pian sen jälkeen, kun maa oli kansallistanut keväällä 2006 fossiiliset polttoaineensa.

Venezuelan hallituksen öljy-yhtiö PDVSA etsii öljyä Kuuban rannikolta, vain 150 kilometriä USA:n aluevesiltä. Etsintä tapahtuu kuudella eri lohkolla, joista on löydetty lupaavia öljyesiintymiä. Kohdealueen laajuus on 10 000 km². Etsinnät, koeporaukset ja tuotanto toteutetaan PDVSAn ja Cuban Petroleum -yhtiön yhteistyönä.

PDVSAn hallinnoima PDV Caribe ja nicaragualainen valtionyhtiö PETRONIC ovat perustaneet ALBA-integraation puitteissa yhteisyrityksen nimeltään ALBA de Nicaragua S. A. (ALBANISA). Uuden yhtiön osakkeista 55 % on Venezuelan ja 45 % Nicaraguan omistuksessa. Yhtiö rakentaa öljynjalostamon, jonka tuotantokapasiteetti on 150 000 barrelia päivässä. Öljytuotannolla on aluksi tarkoitus tyydyttää erityisesti köyhän Nicaraguan energian tarvetta ja näin edesauttaa maan kaikinpuolista kehitystä.

Venezuela rakentaa Ecuadorin Manabin provinssiin viisi miljardia maksavan öljyjalostamon.

POLIITTINEN YHDENTYMINEN

Keväällä 2006 tapahtuneen Bolivian vierailunsa yhteydessä Hugo Chávez esitti Andien Bolivaarisen Valtioliiton (ABC) luomista välineeksi, jolla voitaisiin syventää alueen poliittista, taloudellista, yhteiskunnallista ja sotilaallista integraatiota.

 Bolivian, Venezuelan ja Argentiinan valtiojohtajat ideoivat 12.8.2007 Bolivian Tarijassa yleiseteläamerikkalaista isänmaata. Allekirjoitettuaan tärkeimmät energiaintegraatiosopimukset presidentit Evo Morales, Hugo Chávez ja Nestor Kirchner julkistivat yhteisen aatteellisen tavoitteensa yleiseteläamerikkalaisen isänmaan muodostamiseksi.

Pitämissään puheissa valtionpäämiehet painottivat tarvetta aloittaa välittömästi käytännön toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi Etelä-Amerikan valtioiden kahden- ja monenkeskisin toimin sekä erityisesti paikallistasoilla tapahtuvan poliittis-taloudellisen yhteistyön muodossa.

"Rakennamme Etelä-Amerikan tulevaisuuden erityisesti nuorten ja tulevien sukupolvien varaan", totesivat presidentit. Siten paikallisdemokratian toimivuus nuorten aktiivisuuden innoittajana on tulevan todellisen demokratian kehittymisen kannalta erityisen tärkeää.

Kolmen vuoden kokemuksen perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että ALBA-sopimuksen puitteissa on mahdollista rakentaa Latinalaiseen Amerikkaan uusliberalismin ja USA:n imperialismin vastainen demokraattinen kansojen rintama.

Matti Laitinen                                                                      (Takaisin Matin kotisivulle)

Lähteet: Prensa Latina, KOMINFORM, Granma, Mercopress, venezuelanalysis.com, Emir Sader – Spectrezine 8.1.2007, bilateral.org, axisoftlogic.com, GLW ja ML:n omat artikkelit.