Novamian
Etusivu Kuulumisia Koirat Pentueet Pentuja Esittely Kuvia  Muistoissa Vieraskirja Linkit

Vuosi 2010

22.6. Moni on varmaan jo odotellut päivityksiä...  ja kuvia uudesta tulokkaasta. 

Roxi siis kotiutui meille toukokuun lopussa. Pentu on aivan ihana:). Jännitin turhaan pitkää automatkaa, sillä Roxi viihtyi autossa todella hyvin eikä ikävöinyt ollenkaan. Mandilla oli pentuna auton kyydissä oksentelua, mutta Roxi ei onneksi oksentanut kertaakaan. Roxi on luonteeltaan iloinen, tasapainoinen ja rohkea sekä aika itsepäinen. Roxi on nyt löytänyt paikkansa laumastamme varsin nopeasti. Mandikin on hyväksynyt Roxin osaksi perhettämme ja turhat ärhentelyt ovat jääneet. Mandi on Roxin esikuva ja on ihana katsoa kun Mandi juoksee pihalla niin Roxi seuraa perässä. Energiaa Roxissa kyllä riittää, mutta onneksi asumme maalla ja Roxi voi olla vapaana pihalla. Tässä kuvia Roxista.

Kokeilimme hirvikoirille karhunrasvajälkeä eli vedetään karhun rasvalla jälki maahan ja katsotaan miten koira reagoi. Jotkut koirat pelkäävät jo rasvan hajua. No tietenkinhän siitä keksittiin että kokeillaanpas myös Roxille. Roxi haisteli hieman varovaiseti jälkeä mtta erittäin kiinnostuneena ja pienellä avustuksella Roxi pääsi rasvan luokse. Roxi ei ainakaan pelännyt karhun hajua vaan ahmaisi rasvapalasen vatsaansa;)

Wikin lonkka ja -kyynärkuvaustulos C/B ja 0/0. Kuvaustuloksesta tehdään valitus, sillä kuvannut eläinlääkäri oli arvioinut että lonkat olisivat A/lievä B. Katsotaan nyt millainen päätös sieltä sitten aikoinaan tulee.

30.5.Jesse sai  Haukiputaan näyttelystä ERI:n ja oli PU4.

23.5.Kiuruvedellä oli Mandin ensimmäinen mejäkoe sairauden jälkeen. Tulos VOI1 ja 47 pistettä! Aivan uskomaton suoritus, sillä emme oikein tienneet miten Mandi on palautuntut sairastelun jälkeen. Mutta nyt siis tiedämme, että jäljestys onnistuu. Lisäksi Rysky jäljesti todella hienosti ja sai  toisen AVO1 -tuloksen (48 pistettä), joten siiryy seuraavaksi VOI -luokkaan.

14.5-16.5. Järjestimme ensimmäisen Novamian -kennelin pentutapaamisen Tähti ja Jazz -pentueille. Sää suosi ja tunnelma oli leppoisa ja oli ihana tavata suurin osa kasvateistamme. Treenasimme viikonloppuna aika paljon ja oli mukava huomata että treenaaminen kiinnostaa. Kuvia laitan myöhemmin...

Samana viikonloppuna oli myös kokeita. Sara onnistui Kuopiossa agilitykokeessa ja sai maxiI -luokassa kaksi nollaa, joten siirtyy II-luokkaan (toivottavasti kirjoitin oikein, sillä agility on minulle aivan uusi laji ja termit vielä hakusessa).

Mandi ja Jesse olivat Nivalan nome -kokeessa. Molemmat saivat ALO0 -tuloksen. Mandi käy nyt liian kuumana riistaan ja palauttaessaan oli liian kovasuinen ja  tuomari keskeytti kokeen.  Jessellä oli kokeessa riistanpudotteluja.

9.5. Mandi jahtaa pikkulintuja entiseen malliin. Äkkikäännöksissä ja jarrutuksessa huomaa, ettei takajalatt vielä ole täysin palautuneet entiselleen sekä juokseminen on ajoittain jänislaukkaa. Mutta muuten Mandi on entisellään.


Kuva kertoo, että Mandi voi varsin hyvin:)

Käytin Mandia kolme kertaa hieronnassa ja siitä oli varmasti apua. Ensimmäisellä kerralla Mandin takajalkojen lihakset olivat tosi kireät.  Sain kuntoutusvinkiksi tikapuukävelyn (tikapuut laitetaan maata vasten ja koira kävelee tikapuiden yli ja joutuu nostamaan takajalkoja). Tämä varmasti oli hyvää treeniä ja Mandin oli pakko käyttää takajalkojaan kunnolla. Seuraavassa hieronnassa huomasi, että eri lihakset olivat kireällä. Kolmannella hierontakerralla takajalat eivät enää olleet kireät vaan selkälihaksissa tuntui selvää jännitystä. Edistystä on siis tapahtunut.

Jesse kävi silmäpeilauksessa ja silmät olivat terveet. Wiki on käynyt myös lonkkakuvissa ja terveeltä lonkat olivat näyttäneen, nyt odotamme virallista tulosta.

Sara sai 24.4. Pyhäjärven näyttelystä Vara-Sertin ja oli PN2. :)

Treenikausi on alkanut ja moni onkin jo todella innokkaasti aloittanut treenaamisen. Tällaisia kuvia on kiva saada.

Vilma 

Siitä pentukuumeesta en sitten päässyt eroon (en kyllä varsinaisesti yrittänytkään) ja nyt siis kolmen viikon päästä meille on tulossa tollerivauva Tollerricc -kennelistä Norjasta :) En muistanutkaan miten piinaavaa aikaa on odottaa pentujen syntymää ja tietoa siitä onko saamassa pentua...  Nyt innolla odotamme hetkeä kun pääsemme hakemaan tytön kotiin.

Tulevana viikonloppuna järjestämme ensimmäisen kerran pentutapaamisen tollerikasvateillemme. Tosi ihana nähdä lähes kaikki kasvattimme yhdessä.

6.3. Ensimmäiseksi Mandin kuulumiset. Leikkauksesta on nyt seitsemän viikkoa. Voisi sanoa että välillä parantuminen näyttää ottavan takapakkia ja välillä näyttää että kyllä Mandi siitä paranee. Itse olin niin hyväuskoinen ja ajattelin, että kun tyrä on leikattu niin Mandi liikkuu oitis paremmin. Mutta on muistettava että kyseessä on hermoihin kohdistunut paine ja se vie aikaa parantua ja olihan leikkaus kuitenkin aika suuri.

Leikkaushaava ei ole kipeä ja Mandi jo kellii selällään ja kiehnää selkää maata vasten. Muutenkin Mandi näyttäsi kivuttomalta ja se on todella ihana juttu. Kun päästin Mandin ensimmäsitä kertaa irti lepojakson jälkeen niin olin järkyttyä Mandin juoksutyylistä: Mansi loikki takajaloillaan kuin jänis ja näytti siltä kun Mandi olisi unohtanut miten oikein juostaan, mutta onneksi muisti on palautunut ja nyt juokseminen jo onnistuu, kunhan Mandi muistaa käyttää "kaasua" maltillisesti. Jos kuvailisin Mandin juoksemista jotenkin, niin, kun Mandi spurttaa ulkona vauhtiin, niin se näyttää samalta kun auton perä  lähtee liukkaalla kelillä luistoon, kunhan Mandi muistaa vähentää kaasua niin takapää oikenee... Siis ajoittain ei takajalat tottele entiseen malliin, mutta sehän ei Mandia näytä haittaavan ollenkaan vaan menohaluja piissaa. Huomaa, että takajalkojen lihakset eivät ole kunnossa vaan niissä on selvästi kankeutta ja kun käymme pidemmällä kävelylenkillä niin näyttää että loppumatkasta jalat ovat kuin puupökkelöt. Kyllähä lihakset ovat jo rapistuneet tässä ajassa ja nyt Mandi tarvitsee siis maltillisen kuntokuurin.

Sitten muita kuulumisia. Nanni kävi lonkkakuvissa ja tulos A/A.  Sara sai Kajaanin KV-tamminäyttelyssä Vara-Cacib ja oli PN3. Sissin pennut ovat jo puolen vuoden ikäisiä. Pennut ovat jo taitavia noutajanalkuja. Laitoin uusia kuvia  Jazz- pentuesivulle.

Itselläni meinaa pentukuume jyllää... Suunnitelmissa oli ottaa pikku-Mandi kasvamaan, mutta suunnitelmat muuttuivat ikävällä tavalla. Tiedän, että maltti on valttia....ja kyllähän Mandi voi vielä saada pentuja. Kysyin Mandin pennuttamisesta eläinlääkäriltä ja hänen mielestään ei ole estettä Mandin pennuttamiselle. Mandi pitää olla kaikin puolin kunnossa, jotta voin ajatella pennutusta. Täytynee ottaa disperiiniä jotta kuume laskee... onhan meillä näitä koiria.

26.1. Mandi siis leikattiin 15.1. perjantaina. Sain soiton eläinlääkäriltä perjantaiaamuna. Mandin selkää oli kuvattu uudestaan ja  tyrä oli painunut syvemmälle selkäytimeen, joten jatkoivat samalla nukutuksella leikkaukseen. Leikkauskohta on viimeisen rintanikaman ja ensimmäisen lannenikaman välistä. Odottavan aika oli todella pitkä, kun odottelimme tietoa leikkauksen onnistumisesta. Leikkaus oli kestänyt kolmisen tuntia. Leikkaus ei ollut niin helppo, sillä lääkäri oli joutunut katkaisemaan jonkun hermon ennen kuin pääsi leikkaamaan tyrää, sekä tyrä oli ollut tiukasti selkäytimessä. Toipuminen voi kuulemma kestää hieman kauemmin kun selkäydin joutuu koetukselle leikkauksessa. Muuten leikkaus oli sujunut hyvin. Lääkärin mielestä paranemisennuste on hyvä, sillä Mandilla oli vielä kipuaisti ja refleksit tallella ennen leikkausta.

Mandi pääsi kotiin lauantaina. Päivystävä eläinlääkäri oli aamupäivällä soittanut ja kertonut  että Mandi ei oikein vielä pysty pissaamaan, joten joutuu jäämään vielä tarkkailtavaksi. Viiden aikaan oli vierailuaika ja pääsimme katsomaan Mandia. Näky oli kyllä sydäntäriipaiseva, sillä Mandi uikutti ja läähätti stresssaantuneena häkissään ja kaiken lisäksi leikkaushaava oli yllättävän pitkä, joten turkkia oli pitänyt poistaa reilusti. Saimme Mandin mukaamme, sillä Mandi piristyi meidät nähtyämme ja suostui pissimään meidän kanssa ja osasin avustaa Mandia kävelyssä (Pyyhe laitetaan vatsan alta ja kannatellaan pyyhkeellä takapäätä.). Lähdimme kotimatkalle onnellisin mielin, mutta kuinkas sitten kävikään. Autosta hajosi vesipumppu Vierumäen kohdalla. Siis kello oli silloin n. 21.00, joten hieman aluksi huolestutti miten siitä jatketaan. Hyvää tuuriakin oli, sillä auto hajosi n. 15 km päästä setäni luota. Soitto sedälle ja saimme auton hinattua korjaamolle. Jouduimme lainaamaan sedän autoa, jotta pääsimme jatkamaan kotiin. Siinä aamuviiden aikaan sunnuntaina sitten olimme vihdoin kotona. Kyllä elämä sitten välillä koettelee. 

Tänään Mandilta poistettiin tikit ja haava on parantunut todella hienosti. Mandi on tällä hetkellä vielä toipilas, nimittäin kolme viikkoa leikkauksesta pitää käyttää ulkona hihnassa ja vain tarpeiden tekemisen ajan. Lepojaksoa seuraavan kolmen viikon aikana siirrytään pikkuhiljaa normaaliin elämään. Mandilla on palautuntut takajalkoihin asentotuntoreaktiot, jotka puuttuivat täysin ennen leikkausta. Mandi kävelee jo aika hyvin. Äkkinäiset liikkeet eivät vielä onnistu ja takajalat ovat vielä hieman kankeat. Tärkeintä on nyt tällä hetkellä se että Mandi on pirteä ja reipas ja elinvoimainen. Ulkona energiaa olisi jo lintujen jahtaamiseenkin, mutta nyt on vain Mandin maltettava olla lomalla.

    
Mandi 11 päivää leikkauksesta


Mandi pari päivää leikkauksen jälkeen

Kiitokset kaikille kannustavista viesteistä ja soitoista:)  Kiitokset myös lastenhoitajille, koiranruokkijoille, kissanhoitajalle, autonlainaajille.... siis kun meidän perheessä tulee lähtö jonnekkin, niin melkein koko kylä joudutaan kutsumaan apuun:) Tämä aika on ollut yllättävän rankkaa niin henkisesti kuin fyysisesti, sillä univelkaa tuli roppakaupalla. Nyt ajattelemme positiivisesti ja uskomme Mandin parantuvan.

14.1. Murheellisia uutisia. Mandi sairastui/loukkaantui viikko sitten perjanataina. Mandi käveli selkä köyryssä ja kun olin alkamassa tutkimaan Mandia niin Mandi vinkaisi jo minun lähestyessä. Käytin heti eläinlääkärillä tutkittavana, mutta mitään varsinaista vikaa Mandista ei löytynyt. Kuitenkin varmuuden vuoksi aloitimme Mandille antibioottikuurin ja kipulääkityksen. Oireet pahenivat viikolopun aikana, sillä Mandin takajalkojen toiminta ei ollut normaalia. Maanantaina kävely alkoi olla jo todella huteraa ja Mandi liikkui vain pakolliset ulkoilukäynnit. Tiistaina käytin Mandin Iisalmessa pieneläinklinikalla röntgenkuvauksessa ja eläinlääkäri suositteli magneettikuvauksia, sillä eläinlääkärillä oli vahva epäilys, että kysessä on selän välilevytyrä.  Mandi sai onneksi heti keskiviikoksi ajan magneettikuvauksiin Helsingin yliopistolliseen eläinsairaalaan. Kuvaus  vahvisti eläinlääkärin epäilyn. Mandilla todettiin välilevytyrä. Tyrä painaa selkäytimeen ja aiheuttaa takajalkojen toimimattomuutta. Jouduin jättämään Mandin raskain mielin eilen sairaalaan tarkkailtavaksi ja ajamaan kotiin ilman koiraa:( Vaikka Mandi on varmasti hyvässä hoidossa, niin silti on surullista että Mandi joutuu kärsimään siellä oudossa paikassa ilman omaa perhettä. Huomenaamulla on Mandlla leikkaus edessä. Nyt vain toivomme että leikkaus onnistuu ja saamme eloisan tollerimme takaisin piristämään päiväämme.


******

Vuosi 2009 kuulumisia



28.9. Pennut ovat kolmen viikon ikäisiä. Taaperot ottavat huteria ensiaskelia.. Sissi on hoitanut pennut hienosti, maitoa on riittänyt ja pennut ovat kasvaneet hyvin. Painoa pennuilla on jo n. 1600 - 1800g. Lisäsin tekstiin myös synnytyskertomuksen.

Kotisivujen päivityksessä on ollut ongelmia. Olen huomannut että monelle on tärkeää että pääsee kurkkaamaan pentulaatikkoon kotisivujen kautta ja heti on kyllä ilmoitettu että kotisivut eivät toimi ;) Sehän on vain hieno juttu. Kaikille pennuille on nyt tiedosssa kodit. Suurin osa pennuista on menossa metsästäviin perheisiin ja on kiva huomata että tollerin arvostus metsästyskoirana kasvaa.

Hirvikoirapuolella on nyt kiireinen "sesonki", nimittäin hirvijahti alkoi viikonloppuna. Saimme kuulla mahtavia uutisia Rovaniemen suunnalta. Viivin pentu Rymy oli aloittanut hirvijahdin hienosti: launataina Rymylle ensimmäinen kaato ja heti sunnuntains toinen kaato. Jässi poika on syksyn aikana myös osoittautunut kelpo hirvenhaukkujaksi. Nämä pojat olivat ne "pahnanpohjimmaiset", mutta tuntuvat olevan varsin lahjakkaita metsästyskoiran alkuja .Hirvikoiran pentua valitessa moni katsoo pennun kitalaen poimuja ja niistä voi päätellä tuleeko hyvä metsästyskoira. Ainakin Jässin suumerkit olivat olemattomat, joten ei ole aina uskomista vanhoihin perinteisiin.Jos hieman uskoin jo suumerkkeihin niin en enää...
Kiira todistettavasti myös haukkui viikonloppuna hirveä. Pekka oli kuullut haukun ja hiipi haukkua kohden. Kyllähän Kiira haukkui hirveä, mutta se oli aamulla kaadettu hirvi, jota ei vielä oltu keretty viemään pois :) Voi olla että se oli hyvä juttu Kiiralle niin tulee uskallusta lisää, sillä Kiira on innokas seuraaman hirvenjälkia, mutta vielä varsinaista kunnon haukkua ei Kiira ole ottanut. Pimun juoksut ovat nyt ohi ja tällä viikolla Pimu pääsee tositoimiin yrittämään hirvenhaukkua.

20.9. Nanni kävi nomeilemassa Suonenjoella, tuloksena ALO0. Nannin suoritus oli ollut varsin nopea. Ensimmäinen tehtävä oli olllut hakuruutu. Nanni oli ampaissut matkaan ja törmäsi heti kaniin ja siihen se suoritus sitten jäikin, kani ei ollut kelvannut, joten kyseessä riistasta kieltäytyminen :( Oli kuulemma ollut päivän nopein suoritus :) Mikä lie koiria vaivannut kokeessa mutta ilmeisestti samanlaisia suorituksia oli ollut useita. Kokeessa 14 koiraa joista vain kolme sai tuloksen ALO3. Ensi vuonna sitten uudestaan, Nanni kyllä osaa, mutta eihän aina voi onnistua. Tsemppiä seuraavaan kertaan Arja!

12.9. Lähdin Oton ja Sallan kanssa iltapäivällä käyttämään Ronjaa metsässä. Ajattelin, että Ronjan saan helposti pois metsästä jos lapset alkavat pitkästyä. Toisin kävi. Ronja on se jänisajuri ja niin tälläkin kertaa alkoi heti jänisajo kuulua. Kuitenkin Ronja teki tällä kertaa toisin eikä tullutkaan välillä käymään luona. Ensimmäinen hakulenkki venyi tunnin mittaiseksi ja kun Ronja käväisi luona niin ajattelin että käykööt vielä lenkin. Sitten alkoi tapahtua, seurasin gepsiä ja Ronja oli nopeasti kilometrin päässä, jossa oli jo aikaisemmin käynyt. Gepsistä seuraten näin, että Ronja jäi pyörimään pienelle alalle ja kun soitin Ronjan pantaan niin sieltä ei kuulunutkaan kimakkaa jänisajoa, joten aloin epäillä hirvilöytöä. Ja niinhän siinä sitten kävi, että Ronja aloitti möreän haukkumisen, matkaa haukulle oli n 700 metriä, joten kuulin sen itse. Hirvi ei pysynyt löytöhaukussa kovin kauaa, ehkä vartin ja lähti karkkoon. Ronja seurasi hienosti ja lopulta hirvi pysähtyi ja Ronja aloitti todellisen haukkutyöskentelyn. Siinä välissä olin hälyyttänyt Pekan paikalle, että nyt taisi Ronja todellakin saada hirvihaukun. Minä lähdin lasten kanssa kotiin ja Pekka jäi kuuntelemaan haukkua. Ronja olikin varsin innokas ja Pekka sai Ronjan pois haukulta vasta yöllä puoli kolmelta, joten Ronja haukkui seitsemän tuntia. Toiveet siis heräsivät että ehkä meidän jänisajurista voisi tullakin hirvikoira. 

8.9. Viikonloppuna oli samaan aikaan Mandin mejäkoe ja Sissin synnytys. Mandi oli mejässä Keski-Pohjanmaan piirinmestaruuskokeessa Kruunupyyssä ja tuloksena VOI1 47 pistettä PM2. sijoitus !!! Samalla Mandista tuli JVA :)

Sissin synnytyksestä kertomus:
Launtaina 5.9. Sissi oli levoton myöhään illalla. N. klo 22.30 Sissi aloitteli petausta pentulaatikossa. Aamuyöstä Sissi kuitenkin rauhoittui ja nukkui loppuyön. Sunnuntaina 6.9. aamupäivän Sissi oli varsin levollinen. Iltapäivällä petaaminen ja levottomuus alkoi uudelleen. Illalla Sissin lämmöt kävivät alhaisimmillaan ja maanantai aamua kohden alkoivat nousta. Maanantaina 7.9. aamuyön Sissi lepäili enimmäkseen. Sitten alkoi tapahtua klo 8.50 tuli kirkasta vuotoa ja synnytys lähti käyntiin toden teolla.
klo 9.38 tyttö
klo 13.08 tyttö
klo 13.20 poika
klo 13.48 poika
klo 14.11 tyttö
klo 14.51 poika
klo 15.11 tyttö

Ensimmäinen pentu tuli todella helpon näköisesti. Mutta toisen pennun tulemiseen kesti todella kauan. Soitin tässä vaiheessa eläinlääkärille. Ohjeeksi sain että Sissiä pitää liikuttaa reippasti ulkona. Lisäksi autoin kädellä ja nämä ilmeisesti voimistivat supistuksia ja pentu lähti tulemaan ja syntyi virkeänä ja elinvoimaisena. Loput pennut tulivatkin nopeasti. Sissi osasi heti toimia oikein ja hoiti pennut itse. Viimeisellä tyttöpennulla oli paha kitalakihalkio ja päädyimme pennun lopetukseen. Ensin sitä iloitsee syntymästä, ja sitten joutuu heti ikävän paikan eteen, kasvattajan työ ei ole helppoa, mutta siinä vaiheessa on ajateltava vain pennun parasta eikä saa olla liian itsekäs. Seuraavana päivänä huomasimme yhdellä tyttöpennulla, että hännän loppuosassa on pienoinen mutka. Kyseessä on todennäköisesti häntämutka, vielä en ole saanut eläinlääkärin diagnosia, joten asia ei ole siltä osin aivan varma. Eläinlääkäri tarkastaa ennen luovutusta pennut, joten sitten tiedän enemmän. Synnytys meni loppujen lopuksi ihan hyvin, Sissi oli synntyksen jälkeen vielä virkeä ja jaksoi hyvin hoitaa pennut. Lämpimät kiitokset vielä kerran kätilökaverilleni Annelle hyvästä tiimityöstä! Lisäksi kiitokset myös Agnetalle ja Ninalle puhelinpäivystyksestä :)

5.9. Sissin synnytys voisi jo käynnistyä, huomenna on 62 vrk toisesta astutuksesta, ja olen pitänyt sitä "laskettuna-aikana". Joten jännityksellä odotellaan... Sissin masu on melkoinen, pikkutollerit vipeltävät melkoisesti ja liikkeet näkyvät myös. Sissi nukkuisi mielellään lapsien sänkyjen alla, mutta ei tajua että on liian iso sinne. Sissi kyllä pääsee ujuttautumaan sängyn alle, mutta pois tuleminen ei onnistukaan niin helposti, pari kertaa on jouduttu yöllä nostamaan koko sänkyä että mamma pääsee piilostaan... Vielä ei Sissi ole näyttänyt mitään merkkejä synnytyksen käynnistymisestä, varsin levollinen on ollut ainakin tämän aamupäivän.


Sissin odotus 61 vrk

Mandin elämässä on kerennyt tapahtua (nomea, mejää, näyttely, sorsastusta....)ja vielä tänä viikonloppuna olisi PM-mejäkoe Kruunupyyssä. Viime viikonloppuna oli mejäkoe täällä Pyhäjärvellä. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä satoi valtavasti vettä ja voi olla että se sekoitti jälkiä sen verran että kokeessa saatiin vain yksi ykköstulos. Tässä linkki tuloksiin: Mejä Pyhäjärvi. Mandi sai VOI3 -tuloksen. Vielä ei Pekka joutunut valiokasteeseen... Mandin jäljestys oli ollut hieman epävarmaa ja tarkistulenkkejä jonkin verran ja niistä sitten kaksi hukkaa. Mandin jälkeläiset Nanni ja Rysky olivat myös kokeessa :) Nannia oli kiinnostanut kaikki muu kuin verijälki, oli ollut hirvenhajuja ym.. Nanni kyllä osaa, joten Arja treeniä vain niin, kyllä se siitä (ensi vuonna uudestaan). Rysky osoitti taas lahjakkuutensa, vain yksi hairahtuminen linnun perään sai aikaiseksi hukan, pisteet 39p, kertovat että todella hyvät pisteet olisivat tulleet ilman hukkaa. Hienoa että Arja ja Tero ovat innostuneet mejästä. Vaikka mejä on varsin "rankka" laji niin olen itse huomannut että mejäkokeessa unohtuu arjen kiireet.

23.8. TollerShow: Mandille ERI. Mandi sai varsin hyvän arvostelun. Kuono-osa oli tuomarin mielestä hieman kapea. Jos Mandi lihoo tai turkki on kovin tuuhea niin pää näyttää silloin hieman pieneltä kroppaan. Voipi olla että sorsastuksella ja nomella on hieman  syytä Mandin turkkiin ja liikkeisiin, nimittäin Mandi ei juossut mielestäni parhaalla tavalla. Mandi ei sijoittuntut valioluokassa, tuomari kyllä kauan juoksutti meitä ja mietti tarkkaan kenet vielä ottaisi jatkoon. Eniten minua harmittaa se, että Mandi tosiaan sai tuomarikammon sieltä Tallinnasta (tuomari satutti jotenkin Mandia katsoessaan hampaita, sillä Mandi vinkaisi)ja hampaiden näyttäminen ei onnistunut. Iisalmen näyttelyssä se onnistui, mutta silloinkin Mandi antoi katsoa hampaat ensin ja sitten huomasin Mandin ilmeestä, että se muisti että tämä voi sattua ja lähti peruuttamaan, tuomari kerkesi silloin onneksi katsomaan. Mutta nyt heti tuomarin aloittaessa tutkimaan niin täysi pakitus ja venkulointi. Jos vielä suunnittelee näyttelyitä niin on alelttava treenaamaan hampaidennäyttöä.... 

22.8. TolleriNome: Mandille ALO3 -tulos!! Sorsastuksen jälkeen olin jo varma, että Mandi käy liian kuumana ja lähtee varmasti paukkunoutoon. Sain tiedon, että hakualueella on fasaani ja ajattelin heti että sitähän Mandi ei varmastikkaan tuo, sillä ei ollut aikaisemmin fasaaniin tutustunut. Odotukset siis eivät olleet kovin korkealla. Tolleri se aina osaa yllättää ja tällä kertaa positiivisesti. Mandi nouti kaikki tarvittavat riistat, myös fasaanin. Hakualueella oli myös kani ja sekin palautui pienen empimisen jälkeen. Palkintosijaa alensi äänekkyys ja riistan käsittelyssä on hieman parannettavaa (pari tiputtelua ja ensimmäinen varis ei tullut suoraan Pekalle). Tuomarin kommentti Mandin seurusteluhalukkuudesta pitää paikkansa, piippaaminen on voimakasta ainakin aluksi. Olemme todella tyytyväisiä jo tähän tulokseen, vaikka tietystihän siihen ykköseen aina pyritään. Tärkeintä on se, että Mandi osoitti sen että kaikki riista kelpaa. Taas huomattiin, että käytännön metsästys ja taipparit/NOME ovat hyvin lähellä toisiaan. Samat vahvuudet ja samat heikkoudet tulevat esiin molemmissa. Vaikka Mandia treenataan  NOME tyyliin, pidämme Mandia enemmän metsästyskoirana.

20.8. Mandi pääsi pitkästä aikaa tositoimiin eli sorsametsälle ja noutaminen onnistui mallikkaasti. Mandi haki kaikki mitä Pekka sai pudotettua niin maalta kuin vedestä. Lisäksi Mandi etsi toisilta sorsastajilta hukkaan menneen tavin. "Työpäivän" jälkeen Mandin turkki oli täynnä mutaa ja jalat olivat kuin puukepit ja kävely näytti varsin jäykältä . 


Näin meillä valmistauduttiin TollerShowhin... ;)

16.8. Ensinnäkin huojentuneet uutiset Sarasta. Pääsimme ilmeisesti vain säikähdyksellä ja mitään oireita ei ole ilmennyt rotanmyrkystä. Onneksi :)

Sissi on ollut meillä viikonlopun. Uskomatonta kuinka äkkiä Sissin masu on kasvanut. Viikko sitten tiiineyttä ei kyllä huomannut, mutta nyt masu on selvästi pyöristynyt. Synnytykseen on vielä kolmisen viikkoa ja masu kerkeää kasvaa vielä valtavasti. Kuinkahan monta pientä tolleria siellä mahtaakaan olla... 

10.8. Näin kesäaikaan sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Perjantaina saimme kuulla huolestuttavia uutisia Sarasta. Sara oli syönyt rotanmyrkkyä. Onneksi Saran omistajat olivat nähneet tapahtuman ja kävivät heti eläinlääkärillä. Nyt toivomme parasta, että Sara selviää eikä jää mitään pysyviä vaurioita. 

Viikonlopulta on myös iloisempia uutisia, nimittäin näyttelyrintamalta. Lauantaina Vilma kävi Turun näyttelyssä, tuloksena EH. Arvostelu varsin hieno ja Esko Nummijärvi oli tuumaillut yleisön edessä, että antaisiko erinomaisen vai erittäin hyvän ja päätyi lopulta EH:n. Suonenjoen näyttelyssä Sissi ja sulhaspoika Rudi olivat tuomarin mieleisiä. Sissi sai ERI ja oli PN2 ja sai ensimmäisen SERTinsä. Rudi oli kaikkein komein ollen ROP. Pariskunnat kun muistuttavat yleensä toisiaan ulkonäöltään niin mielestäni tämä pätee myös Sissin ja Rudin tapauksessa ;)

Sissin masu on alkanut hieman pyöristyä ja ruokahalu on nyt palannut. Noin kuukauden päästä niitä pieniä suloisia palleroita siis saattaa olla jos kaikki vain menee hyvin.

Viime viikolla teimme noutotreenin, jossa olivat Mandin tyttäret Nanni ja Sara. Ensimmäisenä teimme Nannille hakuruudun, jossa oli riistaa niin maalla kuin vedessä. Nanni se aina osaa yllättää. Arja ei kuulemma ollut kerennyt viime aikoina treenaamaan, mutta mitäpä sitä treenaamaan jos koira toimii kuin ajatus. Arjan ja Nannin yhteistyö sujuu ja siihen ei tarvita niin hienoja ja hiottuja käskyjä ja perusasentoja, vaan siihen näkyy riittävän: menehän Nanni hakemaan varis ja huoleton käden huitaisu. Sieltä se Nanni sitten haki riistat kuin kone, itsenäisesti ja omaloitteisesti ja suoraan Arjan käteen.  Kaiken lisäksi Nanni istui Arjan vierellä hiljaa. Kerran Nanni teki paukkunoudon kun ammuttiin laukaus, mutta Arja sai kuitenkin Nannin hallintaan ja kutsuttua takaisin. Nanni vaikuttaa todella lupaavalta koiralta.
Mandin työskentelyä hakuruudussa voisi kuvailla sanalla tollerisyndrooma, kiva hakea mutta varsinkin kaukaa ei oikein jaksaisi palauttaa. Saralle halusimme tehdä mahdollisimman samanlaisen tilanteen kuin taipumuskokeessa ja aloitimme lokin noudolla vedestä. Valitsimme vaikeahkon rannan, nimittäin lammen jonka ranta on pehmeää ja koira joutuu hyppäämään suoraan veteen. Olemme huomanneet, että vaikka koira on halukas uimaan niin pehmeä ranta ei aina ole helppo ensimmäisellä kerralla. Sara empi aluksi ja pienen auttamisen jälkeen Sara oivalsi että nyt pitää hypätä eikä suinkaan yrittää laskeutua veteen, sillä ranta on heti syvä. Sara ei välittänyt juurikaan laukauksesta vaan hieman ihmetteli ampujaa. Vesinoudot onnistuivat lopulta, myös veneestä heitetty lokki palautui hienosti. Hakuruudussa hieman epäröintiä ja mutta Sara toimi itsenäisesti ja varikset palautuivat ohjaajan lähettyville.
Laahausjäljen teimme jäniksellä, mutta jäljen päähän laitoimme damin jossa oli kaninnahka ympärillä. Kaikki koirat lopulta palauttivat "kanin" vaikka hieman hämmenystä se ilmeiseti aiheutti kun jäljen päässä oli aivan eri hajuinen pupu. Nannin suoritusta oli  mukava seurata. Jäljestys meni hienosti ja heti pupun löydettyään lähti innokkaasti palauttamaan, mutta hetken päästä tajusi että eihän tämä haise yhtään samalle kuin jälki ja palasi tutkimaan jälkeä. Arjan kannustuksella pupu kuitenkin palautui. 

5.8. Ukkonen teki tepposet ja rikkoi nettiyhteyden. Nyt vihdoin pääsen päivittämään kuulumiset. Sissi kävi ultrassa maanantaina ja pentuja näyttäisi olevan tulossa. Eläinlääkäri näki 5-6 pientä tollerinalkua :)

Sunnuntaina oli Iisalmen KV -näyttely. Päivä oli oiken onnistuntut ainakin tollereiden osalta. Mandi oli PN1 ja sai CACIB:n ja oli myös ROP. Mandin pentuja oli myös näyttelyssä: Sara ERI, Sissi EH ja Rysky EH :)

Kiira kävi myös pyörähtämässä kehässä. Keväällä ensimmäisestä näyttelystä Kiira sai Vara-Sertin, joten odotukset olivat korkealla, nyt tuloksena tyydyttävä!!! Tuomarina oli Johan Juslin, joka ilmeisesti pitää enemmän pienistä pörröisistä (olisi pitänyt ilmoittaa Pimu), sillä Kiira on juuri toisenlainen, korkea ja hoikka. Kiira muistuttaa liikaa jämptiä. Kolmas kerta toden sanokoon, katsotaan seuraava näyttely, millainen arpaonni meitä silloin kohtaa ;)

1.8. Wiki oli Porin KV-näyttelyssä ja tuloksena EH. Nyt kaikki Mandin pennut ovat näyttäytyneet kehässä ja tyytyväinen voi olla, varsin rodunomaisia tollereita olemme saaneet kasvatettua.

Rysky kävi Nivalan taippareissa ja hakuruudussa iski tollerisyndrooma. Variksia kyllä löytyi mutta palauttaminen ei oikein kiinnostanut. 

31.7. Sissin astutus onnistui ja nyt odottelemme jännityksellä, onko pentuja tulossa. Sissin olo on ollut hieman huonovointinen ja ruoka ei oikein maistu. Lisäksi Sissi on rauhoittunut. Maanantaina 3.8. Sissi ultrataan ja sitten tiedämme enemmän.

26.7. Kiuruveden mejäkokeessa Mandi sai toisen VOI1 -tuloksen ja 41 pistettä :) Vielä tarvittaisiin yksi VOI1 niin valiojuhlat voisivat alkaa... Nanni -tyttö oli mejäkokeessa myös ja tuloksena AVO3. Helin Toope -koirasta tuli kokeessa JVA ja tässä kuva valiokasteesta. Milla tyttömme näki tapahtuman ja sanoi, että toivotttavasti Mandi ei saa seuraavassa kokeessa ykköstä, sillä äiti tai isi joutuu samaan kohteluun...
 

25.7. Rysky kävi yrittämässä taippareita. Ja onnistuminen oli niin lähellä. Vesityöskentely sujui ongelmitta, hakuruudussa hieman empimistä, mutta viisi varista palautui, mutta sitten jälki. Laahausjäljellä oli tullut mörkö vastaan! Peura oli ilmeisesti kulkenut jäljen poikki (jälkiä ja jätöksiä nähty) ja kun Rysky oli haistanut peuran niin samalla oli nähnyt jäljen sivulla mörön (kaatunut puun juurakko) ja sen jälkeen kaninjälki ei enää kiinnostanut. Mörkökausi kuulemma kuuluu tähän ikään. 

Sara kävi myös taippareissa. Saralla ilmeisesti oli pitkä odottaminen vienyt motivaation ja lokin noutaminen ei kiinnostanut. Sara kyllä osaa, joten ei kannata lannistua. Mandi mammakaan ei taippareita heti läpäissyt, vaikka tiesimme Mandin osaavan homman. Tolleri on tolleri. Itse voin kokemuksesta sanoa, että kun vastoinkäymisten kautta saavuttaa jotakin, niin se maistuu makeammalta.

18.7. Jesse Oulun KV-näyttelyssä, tuloksena EH.

5.7. Mejäilyä ja pentupuuhia. Sissi on nyt tavannut Rudin kaksi kertaa ja perjantaina treffit menivät vain tutustumisen merkeissä. Lauantaina treffit olivat varsin onnistuneet... 

Kuhmon mejäkoe menikin todella hyvin. Mandi sai VOI1 -tuloksen 46 pisteellä. Mandin pennuista Rysky -poika ehti aloittamaan ensimmäisenä mejäilyn ja sai mahtavat 49 p. ja AVO1 -tuloksen. Ja syy pisteen menetykseen oli ohjaajan innokkuus kehua koiraa liian aikaisin kaadolla. Kokeessa myös Mandin Zorro -veli sai VOI1 ja Zorrosta tuli JVA! Myös Mandin Zico -velipuoli onnistui kokeessa mahtavasti ja sai VOI1 -tuloksen. Onnea myös Zorrolle ja Zicolle!  Erinomainen päivä kaiken kaikkiaan. Valitettavasti Nicke -serkun viime hetken loukkaantuminen esti osallistumisen kokeeseen. Harmillista. 

1.7. Pentusunnitelmat etenevätkin rivakasti, sillä Sissin juoksut alkoivat. Astutus todennäkoisesti viikonloppuna tai ensi viikon alkupuolella.

27.6. Paltamo taipparit: Jesse läpäisi taipparit :) :) Vihdoin se onnistui. Jesse kävi yrittämässä toukokuussa taippareita ja silloin vaivasi tollerisyndrooma eli varikset löytyy, mutta ei viitsi palauttaa. Nyt sitten kaikki onnistui ja tuloksena NOU1. Onnittelut vielä kerran Jessen tiimille! Itselläkin on voittajatunne kun oma kasvatti onnistuu, kyllä se on hienoa :)

13.6.Reisjärvi Nome-koe: Nyt on Nome -kokeetkin korkattu. Tuloksena ALO0. Mandille ei nyt kelvannutkaan varis!! Kotona treeneissä lokki on ollut toisinaan hieman houkuteltavissa, joten treenasimme enämmän lokin noutamista. Kokeessa lokin noutaminen vedestä onnistui muuten hyvin, mutta Mandi olikin lähtenyt noutamaan heti laukauksen kuultua, tämä oli yllätys sillä ajattelimme paikallaolon olevan varmaa. Mutta emme itseasiassa ole harjoitelleet tänä keväänä laukauksen kanssa. Pekka oli kuitenkin saanut Mandi heti pysähtymään. Hakuruudusta olisi tarvinnut tuoda kaksi päästäkseen seuraavaan tehtävään, Mandi etsi kaksi lokkia ja  palautti ne hieman tiputellen. Syy kokeen keskeytykseen oli se, että tuomari oli nähnyt Mandin käyneen haistelemassa varista, joten kyseessä riistasta kieltäytyminen. Yleisvaikutelma koeselosuksessa ei kyllä ole kovin imarteleva. "Rauhaton vaikeasti hallittavissa oleva koira, jonka koe keskeytetään riistasta kieltäytymisen vuoksi." Vesityöskentelyä kylläkin on kehuttu ja se onkin Mandin vahvin puoli. Suurin ongelma Mandin käyttäytymisessä on kuumuminen, Mandi on niin innokas tekemään jolloin hallittavuus kärsii. Kuitenkin tiedämme, että Mandi osaa ja vielä kyllä yritämme uudestaan.

Samana päivänä Sara kävi yrittämässä taippareita Kiuruvedellä. Ensimmäinen vesinouto oli onnistunut hyvin, mutta sitten vene aiheutti hämminkiä ja Sara ei ollut uskaltanut hakea toista lokkia. Hienointa on Saran äänetön ja rauhallinen työskentely. Sara kyllä osaa ja ei muuta kuin uudesti yrittämään.

Nanni kävi kesäkuussa Keiteleen ja Mikkelin näyttelyissä ja molemmista EH. Nanni on kaunis koira, mutta nyt on ongelmana peitsaaminen juostessa. Muuten arvostelut varsin hyvät.

8.6. Ensin mukavammat uutiset eli Viivin lonkkatulos B/B. Sitten näyttelykuulmisia. Kävimme Mandin kanssa pyörähtämässä Tallinnan näyttelyssä ja mitä siitä voisi muuta sanoa kuin voihan hampaat. Mandille ei ole ollut hampaiden näyttämisessä mitään ongelmaa, mutta kerta se on ensimmäinenkin ja juuri silloin kun matkataan oikein kauas... Tuomari jotenkin satutti Mandia kun katsoi hampaita, sillä Mandi vinkaisi. Sen jälkeen Mandi ei antanut tuomarin katsoa hampaita vaan kiemurteli tuomarin edessä ja minun oli näytettävä hampaat.  Tuomarin viimeinen kommentti antaessaan arvostelun oli pahoittelut ja sanoi että koira ei ollut tänään yhteistyöhaluinen. Kyllähän siinä pettymys oli suuri kun odotukset olivat korkealla. Tuloksena siis EH. Arvostelun pitäisi olla jossakin ja laitan sen myöhemmin. 

29.5. Kuulumiset lyhyesti ja ytimekkäästi. Mandin mejäkausi alkoi Kiuruvedellä, tuloksena VOI2. Jos etsii Mandin suorituksesta positiivisia puolia niin katkokulman selvitys onnistui hienosti.

Sissi sai Varkauden näyttelystä Vara-SERTin ja hienon arvostelun.

Sissi oli taipparikurssilla ja lokin noutaminen vedestä onnistui hienosti. Sissi tuntuu olevan samanlainen vesipeto kuin äitinsäkin . Variksen noutaminen ei vielä oikein kiinnosta niin paljon että noutaisi, Sissi kyllä nuuskii ja on kiinnostunut mutta vielä uskallus kantaa puuttuu. Kuitenkin Sissi kantaa damia vaikka siihen on variksen siipi sidottuna.

Toukokuun alkupuolella Vilma kävi yrittämässä taippareita, vesityö onnistui hyvin mutta hakuruudussa ongelmia (kyllä se vielä onnistuu!)

Kiira ja Pimu kävivät huhtikuun lopussa ensimmäisessä näyttelyssä. Aamulla pakatessa lapsia ja koiria autoon, ajattelin että onko tässä touhussa taas mitään järkeä....lähteä nyt hakemaan taas niitä sinisiä askartelunauhoja, mutta kuinkas sitten kävikään. Pimu sai EH:n ja Kiira ERI:n  ja Vara-SERTin. Eihän se näyttelytouhu iltapäivällä enää tuntunut järettömältä...

Terveystuloksia: Sissin lonkat B/B, kyynärät 0/0.Viivi kävi lonkkakuvissa pari viikkoa sitten ja lonkat näyttivät terveiltä, nyt odotellaan virallisia tuloksia. Mandi ja Sissi kävivät silmäpeilauksessa ja molemmilla terveet silmät :)

Mandin pennuista jokainen on harjoitellut taippareita ja uskaliaat ovat menossa yrittämään lähiaikoina. Vesityö tuntuu kaikilta onnistuvan, mutta vaakku tuottaa välillä hieman ongelmaa.

Suunnitteilla pentuja Sissille syksyllä. Urosvalinta vielä hieman avoin.

24.4. Sivujen päivityksestä on jo aikaa, kuva varmasti selittää kaiken....


Viikonloppuna oli täällä Pyhäjärvellä ryhmänäyttely. Ilmoitin Mandin, sillä tiesin että näyttelyyn tulisi Mandin kolme pentua. Olikin todella onnistunut päivä. Nanni ja Jesse saivat EH:n , molempien arvostelut olivat varsin hienot. Sissi sai ERI, PN3 ja Vara-SERT. Mandi -mamma oli ROP ja kaiken kruunasi Mandin RYP-2 -sijoitus ryhmäkehässä!

Ja miten kaikki sitten menikään..... Olimme päättäneet jo ennen näyttelypäivää, että treenaamme riistalla näyttelyn jälkeen. Mandin ROP -saavutus hieman muutti suunnitelmia. Päätimme treenata ennen ryhmäkehiä. Treenissä Sissi ei oikein innostunut variksesta, mutta kania kantoi jo lyhyen matkan. Jesseä kiinnosti varikset ja pienen innostamisen jälkeen variksen noutaminen jo onnistui. Kanin kantaminen ei heti Jesseä kiinnostanut (oli muut metkut mielessä), mutta onneksi järki voitti hormoonit ja kani lopulta palautui ohjaajalle. Olihan se henkisesti rankkaa nuorille koirille, sillä ensin oli ollut näyttely, mutta varsin energisiä molemmat olivat. Mandille teimme hakuruudun ja täytyy itsekin sanoa, että Mandi selviytyi siitä mallikkaasti.

Niin siitä näyttelystä vielä. Kun olimme lähdössä takaisin näyttelypaikalle, niin auto ei lähtenytkään käyntiin. Soitin tutulle, että milloinkahan ne ryhmäkehät alkavat. Vastaus oli: esiarvostelu meneillään, jos tulet nopeasti niin kerkeät. Pienen tuumailun jälkeen, mennäkkö vaiko eikö mennä... keretäänkö vaiko eikö... lopulta päätin, että ainahan voi yrittää. Pääsimme Jessen porukoiden kyydillä näyttelypaikalle ja juoksin kehään. Eikä siinä kaikki, olin ollut siinä käsityksessä, että Mandi oli minulla hihnassa, hieman ihmettelin jossakin vaiheessa, että kovin kepeältä hihna tuntuu... Pääsin lopulta kehään ja rivistöön kun huomasin, että Mandi oli tottelevaisesti seurannut minua ilman hihnaa... olisi se ollut varsin noloa seisoa siinä ilman koiraa. Kehä alkoikin heti meidän saavuttua. Ja hienostihan siinä sitten kävi, sillä Mandi sijoittui ryhmän kakkoseksi. Mandi sai todella ison pokaalin Keski-Suomen kennelpiiriltä :) :) Mitäpä muuta voisi tästä sanoa  kuin huumoria kehään... 


Nanni, Mandi, Sissi ja Jesse

6.4. Saran lonkka- ja kyynärtulos: lonkat B/A ja kyynärät 0/0 :)

13.1. Uusi vuosi alkoi meillä tosi hienosti näyttelyrintamalla. Viikonloppuna Mandi sai Kajaanin KV -näyttelystä CACIB:n  ja oli VSP. Mandi sai todella hienon arvostelun . Kun tuomari oli arvostellut Mandin niin vaaleanpunaiset nauhat olivat loppuneet, joten hän antoi vain luokkavoiton punaisen nauhan,  muut tietysti luulivat kehän laidalla että Mandi sai EH:n. Paras narttu kehässä oli paljon koiria, ja yllätyin todella iloisesti kun tuomari sijoitti Mandin ensimmäiseksi :)

Mandin pentu Jesse (Sirius) oli ensimmäistä kertaa näyttelyssä. Jesse sai EH:n, Jessen täytyy vielä harjoitella esiintymistä, mutta muuten arvostelu oli hyvä.



Vuosi 2008 kuulumisia

31.12. Vuosi on vaihtumassa... Mennyt vuosi on ollut meillä varsin antoisa. Kaksi pentuetta on maailmalla ja pennut vaikuttavat varsin lupaavilta pakkauksilta. Mielenkiinnolla odotamme ensi vuotta mitä kasvattimme kerkeävät tekemään. Koiraharrastus on tuonut paljon ihania uusia tuttavuuksia :) Kiitokset kaikille menneestä vuodesta ja toivotamme kaikille tasapuolisesti Onnellista Uutta Vuotta 2009! Erityiskiitokset meidän tiimin "huoltojoukoille" eli  mummille ja papalle, joiden apua tarvitsemme lapsenhoidossa silloin kun koirameno yllättää...

Ensi vuoden suunnitelmia:
Mandin mejä- ja noutoharjoittelu jatkuu ja ainakin mejä -kokeessa käydään. Käymme Mandin kanssa ehkä parissa näyttelyssä pyörähtämässä.
Hirvikoirapuolella onkin sitten haasteita/suuria toiveita... Pimu ja Kiira opettelevat hirvenhaukkumisen taidot... ja jospa se Ronjakin vihdoin aikuistuisi ja innostuisi hirvenhaukkuun (toiveet ovat heränneet uudelleen, sillä jänisajot ovat vähentyneet ja hirvenjälki on kiinnostavampi). Shakki saa luultavasti keskittyä pienpetojahtiin (kunhan isäntäväen aika vain riittäisi myös siihen). Viivi onkin jo käynyt koulunsa ja saa keskittyä itse työhönsä hirvimetsällä. "Harmaat" -pikkutyttömme käytämme parissa näyttelyssä.

Pentuesuunnitelmia olisi ehkä ensi syksylle tai  keväälle 2010.
 
29.12. Tämän syksyn tavoite on nyt saavutettu: Viivistä tuli eilen KVA !!! Alahärmässä oli hirvenhaukkukoe ja Viivi sai sieltä kolmannen VOI1 -tuloksen. Pisteet kruunasivat tittelin, sillä Viivi sai 90 pistettä. Viivillä ei ole yhteistyöhalukkuutta silloin kun se haukkuu hirviä, ja se pudottaa pisteitä. Tälläkin kertaa Viivi jatkoi hirvien haukkumista iltaan saakka.
 

"olo varsin onnellinen, mutta väsynyt" -tuumaa Viivi

17.11. Vuosi on vierähtänyt Mandin pentujen syntymästä. Paljon onnea kaikille pennuille 1 -vuotis synttäreiden johdosta. Pentuajan kujeet ovat nyt takana ja nuoruuden metkut mielessä... 

16.11. Viville VOI1 hirvenhaukkukokeesta, pistein 72,5. Eilen oli täällä Pyhäjärvellä Rillankivihaukut -ottelu. Rillankivihaukut on Pyhäjärven, Kiuruveden, Pielaveden ja Keiteleen välinen ystävyysottelu. Kaksi Pyhäjärven koiraa oli peruttu viime tingassa ja joukkueessa oli vajausta. Päätimme pikaisen pohdinnan jälkeen, että aina kannattaa yrittää, joten Viivi osallistui kokeeseen. Pekka oli koiranohjaajana ja minä jäin koepaikalle auttamaan. Pekka ei koko päivänä ilmoitellut kuulumisia ja minä sain jännittää koko päivän tulosta. Ykkostuloksen Viivi kuitenkin lopulta sai vaikka Viivin työskentely ei vielä meidän mielestä ole samanlaista kuin aikaisemmin. Viivi ei ole aikaisemmin ottanut yhteyttä haukun aikana ja nyt sekin on tapahtunut (sehän on tietysti vain positiiivista). Haukkuääni ei ollut kuulunut kovin kauas, voi olla että maasto ja keli oli osasyynä, mutta haukku on aikaisemmin kantautunut huomattavasti kauemmas. Vaikka pisteet ovat varsin vaatimattomat, niin olemme varsin tyytyväisiä ykköstulokeen. Nyt sitä viimeistä ykköstä jahtaamaan....

12.11. Käytin Viivin eläinlääkärillä yleistutkimuksessa. Eläinlääkärin mielestä Viivi vaikutti ihan terveeltä. Viivi ei ole oikein toiminut metsällä tässä loppusyksystä. Kyllähän Viivi haukkuu hirveä ja on muutenkin terveen oloinen, mutta nyt on hieman alkanut vaikuttamaan siltä, että Viivi ei haista kunnolla. Yksi yleinen syy hajuaistin heikkenemiseen voi olla anaalirauhaset, mutta ne eivät olleet tukossa, ainakaan enää, ilmeiseti anaalit tyhjentyivät viivme viikon autoreissulla Kuusamoon, ainakin haju oli ollut aivan kauhea... Pissanäytekin oli puhdas ja lämpö normaali. Eläinlääkäri ultrasi vielä kohdun ja kaikki vaikutti normaalilta. Hajuaistiin vaikuttavat myös nenäpunkit ja saimme nenäpunkkilääkkeen. Viivillä on ollut hieman oireita, jotka viittaisivat nenäpunkkeihin. Olen nähnyt Viivin pesevän kuonoaan tassuillaan ja sieraimista tulee hieman vuotoa. Oma diagnoosi on varsin helppo tehdä, kun lukee jostakin oireet, niin hetihän ne tietysti kaikki löytyvät omalta koiralta (sama pätee myös omiin sairauksiin...) Halusin varmistuksen vielä eläinlääkäriltä. Kokeilemme nenäpunkkilääkityksen ja katsotaan vaikuttaako se Viivin käyttäytymiseen. Nenäpunkithan ovat varsin yleisiä, mutta varma diagnoosi on kuulemma vaikea tehdä.

9.11. Tähän aikaan vuodesta on hirvikoirilla työvuoro ja Mandi saa olla/joutuu olemaan "vuorotteluvapaalla". Ronja on alkanut osoittamaan todellisen hirvikoiran merkkejä. Viikon sisällä Ronja on haukkunut hirviä useita kertoja (haukut lyhyitä, sillä hirvet eivoä ole jääneet paikoilleen) sekä seurannut pitkä matkoja hirvien perässä. Ronjan paheena on nimittän ollut jänisten ajaminen, kun hirveä ei heti löydy niin ottaa sitten jänisajon...Olisi se niin hieno juttu jos Ronjalle saataisiin vielä tälle syksylle ensimmäinen kaato. se varmasti innostaisi Ronjaa hirvelle.

Viivi kävi viime viikonloppuna hirvenhaukkukokeessa, mutta jäi hakupisteille. Olin itse tällä kertaa koiranohjaajana. Oli mielenkiintoinen päivä vaikka koe ei onnistunutkaan. Ehkä ensi kerralla... jos Pekka vielä päästää minut vielä koiranohjaajaksi.

Viivin pennuista Kiira ja Pimu -tytöt ovat enää kotosalla. Tytöt ovat varsin eriluonteisia. Kiira tottelevaisempi, Pimu on taasen itsepäinen ja oikea sisupussi (niinkuin Viivi). Meillä on hieman erimielisyyttä kumpiko tyttö meille jää ja voipi olla että molemmat meillä pysyvät. Itse pidän Kiiran tottelevaisuudesta, mutta todennäköistähän on että "jukupää" Pimu on se parempi metsästyskoira. Jos sopiva koti löytyy niin toisesta tytöstä on tieten luovuttava, sillä aika ei välttämättä riitä kaikille koirille tasapuolisesti. Alunperin päätimme, että vain Kiira jää meillle, sillä laumamme ei kaipaa lisää pomottajia...

Vilma -kasvatti oli saanut jonkun taudin Seinäjoen näyttelystä. Vilma oli ollut voimaton ja kuumeessa. Onneksi Vilma on tervehtymään päin. Näyttelyssä on kuulemma ollut liikkeellä kennelyskää. Olen ilmoittanut Mandin Jyväskylän näyttelyyn, mutta nyt pitää kyllä harkita vienkö Mandia sinne, sillä jos jokin tauti tarttuu niin meidän koko "lauma" on vaarassa.

2.11. Nanni ja Sara olivat Kajaanin näyttelyssä. Nanni sai H:n ja Sara EH:n. 

31.10. Kennelnimipäätös saapui vihdoinkin! Kennelnimeni tulee olemaan Novamian.

26.10. Tänään kuulimme, että Viivin pennulle Venkulle on saatu ensimmäinen kaato! Pennut ovat alle seitsemän kuukauden ja vaikuttavat varsin lupaavilta. Jallu on myös kuulemma haukkunut hirveä vähän aikaa. 

25.10.  Mandin pentu Vilma kv-näyttelyssä Seinäjoella ja sai erinomaisen ja oli junioriluokan kolmas.

18.10. Kiira ja Pimu pääsivät tutustumaan kaatoon. Viivin haukkuun ammuttiin vasa ja Pekka vei Kiiran suoraan kaadolle.Viivi ei ollut jäänyt kaadolle vaan oli jatkanut emän seuraamista. Pekka oli päästänyt Kiiran irti ja kaadolta Kiira ilmeisesti lähti seuraamaan emän jälkiä ja hävisi metsään varmaan puoleksi tunniksi. Mielenkiintoa hirvelle tuntuu olevan. Kun vasa oli vedetty tien laidalle vein Pimun haistelemaan kaatoa. Pimu oli todella kiinnostunut ja haisteli rohkeasti ja nuoleskeli vasaa. Pimu vaikuttaa tytöistä ehkä rohkeammalta, mutta vaikea vielä sanoa tässä vaiheessa. Viivi jatkoi emän seuraamista ja haukkui iltaan asti, kunnes Pekka sai annettua karkon ja sai Viivin kiinni tieltä. 

15.10. Nyt on sitten kaksi tuomariharjoittelua ohi hirvenhaukkukokeista. Aikaisemman kävin noin kuukausi sitten. Tänään oli mielenkiintoinen päivä. Kaikkea sitä voi tapahtuakin .... Koira oli seuraamassa hirveä ja juuttui gps-valjaasta kiinni rankasavotta-alueella puunkantoon. Koiranohjaaja ihmetteli kun ei saanut välillä yhteyttä koiralaitteeseen ja kun laitteeseen soitti niin oli aivan hiljaista ja näytti siltä että koira on koko ajan paikoillaan. Tietysti säikähdimme, että koiralle oli tapahtunut jotakin. Onneksi koiralla oli myös "vanhanajan" tutkapanta kaulassa ja sillä saimme selville että koira oli aivan muualla kuin gps -laite näytti. Saimme lopulta koiran kiinni, mutta valjas puuttui! Jokainen joka on nähnyt valjaan, tietää sen ettei se helposti lähde koiran päältä. Palasimme etismään valjasta ja valjas löytyi ojan kupeesta puunjuurakosta. Koira oli hypännyt ojan yli ja juuttunut ojan penkalla olevaan juurakkoon (kanto oli mennyt valjaan kaula-aukosta). Koira oli onnistunut pääsemään valjaasta kiemurtelemalla irti. Loppu hyvin kaikki hyvin, sillä koira oli kunnossa, vaikka varsinainen koe menikin koiralta huonosti.  

10.9. Shakki on osoittanut kinnostusta pienpetoihin ja tänään saimme taas varmistusta asiaan. Pekka vei Shakin alueelle jossa oli samana päivänä nähty kaksi supia. Shakki löysi supin ja siihen ei sitten asetta tarvittu. Kyllä meidän neiti on aikamoinen peto. Aikaisemmin tänä syksynä minkki sattui eksymään pihapiiriimme ja Shakki teki vierailusta varsin lyhyen...  Pienpedot ovat siis Shakin mielenkinnon kohde vaikka aluksi kyllä ajattelimme Shakkia hirvenhaukkujaksi.

Viivin pennut ovat viiden kuukauden ikäisiä. Kotosalla ovat vielä Näpsäkkä "Kiira", Pirpana "Pimu", Jässikkä "Jässi" ja Vouhake "Remu". Kiira -tyttö ainakin jää meille, muut pennut etsivät vielä hyvää metsästävää kotia. Haluamme pennut ehdottomasti sellaisiin perheisiin, jossa metsästetään. Kaikki pennut ovat saaneet tutustua metsään ja mielenkiintoa riittää jokaisella. Käytämme jokaista pentua erikseen ja on mielenkiintoista seurata pentujen kehitystä. 

7.9. Mandi sai Kajaanin mejäkokeesta AVO1 ja 47 pistettä !!!  Rysky oli Toller Show:ssa ja sai H:n.

5.9. Tein pienen mejätreenin Nannille ja Toralle. Tora on luonnonlahjakkuus ja jäljesti todella mallikkaasti. Nanni alkuhaparoinnin jälkeen alkoi tajuta mistä on kyse ja pysyi lopun hienosti jäljellä.Eikun treenaamaan ja ensi vuonna sitten kisoihin!

30.8. Saimme kuulla ikäviä uutisia. Viivin pentu Kilhake "Kiri" oli joutunut onnettomuuteen, auto oli töytäissyt Kiriä ilmeisesti päähän. Kävimme katsomassa toipilasta. Kiri kyllä ilmeisesti selviää mutta vielä ei ole varmuutta miten hyvin palautuu entiselleen, toisesta korvasta saattaa olla mennyt kuulo ja toinen silmä oli vielä osittain sokea. Kiri oli ollut todella kinnostunut hirvestä ja ilmeisesti oli ollut hirven jälkiä seuraamassa kun joutui onnettomuuteen. Toivottavasti Kiri paranee.

25.8. Metsästys on alkanut ja Mandi & jälkikasvu on ollut metsällä. Mandilla yksi noutaminen (telkkä), sillä enempää noudettaavaa ei tällä kertaa ollut. Nanni oli noutanut sorsia ja Vilma kyyhkyjä. Riistaviettisyyttä pennuilla tuntuu olevan. Itse kävin hirvikoetuomarikurssilla ja nyt pitäisi vielä suorittaa harjoittelut. Kaikkeen sitä ryhtyykin, mutta mitäpä sitä ei tekisi rakkaan harrastuksen vuoksi.

Vilma ja saalis

Viivi oli ilmoitettu elokuun lopussa järjestettävään sitkiän kisaan Liminkaan, mutta juoksut alkoivat ja oli peruttava ilmottautuminen. Hieman lohduttaa se tieto, että tulevaa metsästyskautta juoksut eivät tule haittamaan.

16.8. Jesse -poika (Rigel) kävi myös yrittämässä taippareita, mutta toisessa vesinoudossa tuli epäonnistuminen. Kyllä se Jesseltä vielä onnistuu.

9.8. Kasvattimme Nanni (Vega) läpäisi taipparit Kajaanissa !! Todella hieno saavutus! 

27.7. Mandilla mejäkoe Kiuruvedellä, tuloksena AVO3. 

19.7. Ylivieskan kv-näyttelyssä Mandi sai ensimmäisen CACIB:n  ja oli ROP !!!

6.7. Kesälomareissu Ruotsiin. Mandi kävi maailmanvoittajanäyttelyssä Tukholmassa. Mandi sai laatuarvostelun erinomainen, mutta ei päässyt jatkoon. 

29.6. Mandille mejästä AVO1 ja pisteitä 48 :)

huhti-toukokuu
24.5. Pidimme taipparitreenit, joihin osallistui neljä koiraa: Nanni -tolleri (Mandin pentu), Lilli -labbis, Tora ja Lucas -kultsut.  Tälläiset yhteistreenit ovat varsin mukavia ja opettavaisia. Nanni on varsin nuori mutta, Nanni on oikea luonnonlahjakkuus noutamisessa. Uiminen tuntui olevan varsin mukavaa ja lokit Nanni nouti vedestä mallikkaasti. Nannille hakuruutu oli uutta, mutta pienellä avustuksella Nanni hoksasi mistä oikein on kyse. Nanni ei epäröi ottaa varista vaan löydettyään ottaa heti ja lähtee palauttamaan. Nanni tutustui myös ensimmäistä kertaa jänikseen, pienen epäröinnin jälkeen suostui kantamaan sitä. 

Pekka osallistui  mejä -koetoimitisija kurssille. Kurssiin kuului mejäkoe ja meidän tuurilla Mandilla alkoi juoksut koetta edeltävänä päivänä. Mandi oli ilmoitettu myös Kajaanin mejä -kokeeseen, sekin piti perua.

Fani -kissa muutti uuteen kotiin, sillä tyttömme on hieman allerginen kissoille. Fani sai aivan ihanan kodin ja viettää nyt oikeita kissanpäiviä.

5.4. Viivi synnytti eilen 3 tyttöä ja 6 poikaa. Yksi tyttöpentu ei selvinnyt vaan menehtyi illalla:(  
Viivillä on nyt siis kahdeksan pientä palleroa hoidettavana. Lisäsin Pennut -sivulle muutaman kuvan pentueesta.

Viivin synnytys: Viivi oli yön sisällä, kun vein sen aamulla tarhaan niin kopissa alkoi petaaminen, arvasimme että tänään pennut syntyvät. Toin Viivin takaisin sisälle ja yritin houkutella Viivin pentulaatikkoon. Viivi olisi niin mielellään lähtenyt takaisin koppiin, mutta lopulta hyväksyi tekemäni pedin. Ensimmäinen pentu syntyi takajalat edellä ja näytti olevan kovan työn takana saada pentu maailmaan. Toisen pennun sikiökalvo oli rikki ja ilmeisesti oli hengittänyt/niellyt sikiövettä keuhkoihinsa, sillä pentu ei saanut kunnolla hengitettyä. Yritimme elvyttää pentua, mutta pentu ei selvinnyt. 

klo 15.48 poika
(klo 16.19 tyttö)  menehtyi
klo 16.25 poika
klo 16.41 tyttö
klo 16.45 poika
klo 17.11 poika
klo 17.36 poika
klo 18.01 poika
klo 18.20 tyttö


Viivin odotus 53 vrk

1.4. Viivin synnytykseen noin viikko jäljellä. Viivin ruokahalu vaihtelee, välillä maistuu ruoka ja välillä taas ei. Viivin olo on toisinaan aika tukalaa, onhan masu sen verran iso.


Ronja ja Shakki vetojuhtina

Testailimme viikonloppuna taas koirarekeä. Koirat jo ymmärtävät mistä on kyse ja välillä vetäminen sujuu oikein mallikkaasti. Lapsista on todella mukavaa istua reen kyydissä.



Hyvää pääsiäistä!

22.3. Viivin masu on kasvannut selvästi. Synnytykseen on aikaa noin kaksi viikkoa, joten masu kerkeää vielä kasvaa valtavasti.

Mandin pentu Rysky kävi eilen vierailulla. Rysky oli kasvanut valtavasti ja oli todella ihana veijari. Rysky oli varsin reipasluonteinen, mutta kuitenkin tottelelevainen ja sisällä oli kuin kotonaan. Mandi oli hieman ihmeissään jälleennäkemisestä. Rysky olisi niin mielellään leikkinyt äiskän kanssa, mutta Mandia ei oikein huvittanut. Laitan myöhemmin kuvia Ryskystä.

Sissi oli käynyt yhteislenkillä Even ja Essin kanssa. Tässä linkki Even ja Essin kotisivuille, jossa pari kuvaa lenkiltä. Sissistä on kasvanut jo nuori neiti.

5.3. Viivin ruokahalu on kadoksissa, joten pentuja taitaa todellakin olla tulossa!

Olemme aloitelleet uutta harrastusta koiriemme kanssa, nimittäin valjakkoajoa reellä. Alku aina hankalaa... mutta nyt alkaisi näyttää siltä, että koiramme alkavat tajuta mistä oikein on kyse. Shakki on oikea luonnonlahjakkuus tähän hommaan. Viivi on kaikki käy -tyyppi myös tässä lajissa, joten vetäminen luonnistui Viiviltä mainoisti. Viivi on pomoainesta ja viihtyy parhaiten johtajakoirana edessä. (Viivi sai kokeilla vetämistä, mutta Viivillä alkaakin mammaloma valjakkoajelusta) Ronja ei aluksi tykännyt lainkaan valjaista ja oli todella surkean näköinen. Ronjan suunta oli aivan eri kuin muilla koirilla, joten matkanteko ei aluksi oikein luonnistunut, mutta makupalat ja kehuminen auttoivat löytämään mielekkyyden vetämiseen. Rekiajelu vaikuttaa varsin mukavalta harrastukselta. 

23.2. Lisäsin tulevan pentueen tiedot Pennut -sivulle. Kävimme koetoimitsija I -kurssin viikolla. 

12.2. Mandilla on tänään 3-vuotis synttärit!!

10.2. Kävimme katsomassa Oulussa Mandin pentua Jesseä. Jesse oli todella nätti ja sopusuhtainen.  Luonne oli vielä sama kuin meiltä lähtiessä eli oikea rasavilli. 

Pentuja ehkä tulossa huhtikuussa. Viivi -koiramme on astutettu, Viivin sulhanen on  FIN KVA Täperän Jekku. Laitan myöhemmin tietoa pennut -sivulle tulevasta pentueesta.



Saimme kuvia Mandin pennusta Wikistä ja hyvin näyttäisi yhteiselo vauvan kanssa sujuvan.

6.2. Viiru -kissamme on nyt leikattu, joten Viirun pentubuumi on nyt ohi. 

28.1. Mandi kävi verikokeessa rabies vasta-ainetestiä varten. Ajattelimme nimittäin ehkä lähteä kesällä Tukholmaan Maailman Voittajanäyttelyyn. Toivottavasti Mandin turkki kerkeää palautua siihen mennessä...alkaa olla aika bikinilook.

20.1. Kävimme Kuopiossa pystykorvien jalostuspäivänäyttelyssä Kuopiossa. Ilmoitimme sinne Viivin ja Ronjan. Kävimme taasen hakemassa sinisiä askartelunauhoja... Viivillä oli liian pitkä ja runsas turkki, joten se näytti raskasrakenteiselta ja matalalta. Ronjan tulos ei ollut yllätys, sillä Ronja on aika kookas narttu ja arvostelussa luki... "kookas ja rotevarunkoinen..." 

Kävimme samalla reissulla katsomassa Sissiä. Pikku neiti oli kotiutunut hyvin uuteen kotiin ja valloittanut perheen sydämet täysin. Sissin luonne on aivan ihana. Se on sellainen pirteä ja reipas luonteinen. Olihan se aivan ihana ja suloinen muutenkin.... Kyllä pennut ovat sitten suloisia.

11.-14.1. Mandin pennut lähtivät uusiin koteihinsa. Haikea mieli, mutta onnellinen sillä pennut saivat ihanat kodit.

1.1. Viivi oli lauantaina Pihtiputaalla hirvikokeessa ja tuloksena VOI1. Viivi on sitkeä sissi, sen sain itse olla näkemässä, koska olin mukana hirvikokeessa. Nyt uskallan lähteä itsekin sitten ensi vuonna ohjaamaan Viiviä kokeessa, kun tiedän mistä on oikein kyse. Kyllä oli mielenkiintoinen päivä.

Mandin pennut ovat todella vilkkaita termiittejä. Pennut ovat myös tutustuneet ulkoilmaan ja menoa riittää. Tänään oli hieman pakkasta ja pennut olivat niin viluisen näköisiä, joten ulkoilutuokio jäi varsin lyhyeksi.

Pentujen nimet tulevat virallisesti olemaan: Altair, Vega, Mimosa, Agena, Arcturus, Rigel ja Sirius. Minulla ei ole vielä kasvattajanimeä, joten en voi laittaa kaksisanaisia nimiä pennuille. Voi harmi :(


Vuosi 2007 kuulumisia


Maukasta Joulunaikaa kaikille
&
 Menestystä Uudelle Vuodelle!

26.12. Hirvikoiramme Viivi sai hirvenhaukkukokeesta lauantaina AVO1 -tuloksen!!! Viivi sai ensimmäisen  pokaalinsa. Olemme tosi ylpeitä Viivin saavutuksesta. Viivi kävi tänä syksynä jo aikaisemmin kahdessa kokeessa, joista nollatulos koska hirvet eivät pysähtyneet. Ykköstulos maistuu tosi makealta kun on ensin epäonnistumisia takana. 

Mandin pennut ovat kasvaneet valtavasti ja vipellys pentulaatikossa on aikamoinen. Pennuilla on aikamoiset naskalit suussa, joten ymmärrän miksi Mandi ei enää viihdy pentulaatikossa. Joka kerta kun annan ruoan pennuillle, vihellän kaksi kertaa ja pennut ovat jo oppineet tietämään että ruoka on silloin tulossa. Sen minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa... 

Pentujen nimet: luonnetta/ulkomuotoa kuvastava sana latinan kielestä sekä tähden nimi. Osa tähtien nimistä sopii myös pentujen luonteeseen/ulkomuotoon. Vega on todellakin syöksyvä kotka, usein kiusaamassa ja pomottamassa toisia, jos suuttuu niin on kuin syöksyvä kotka (valkoinen piirto otsassa on myös syöksyvän kotkan näköinen). Arcturus on vankka ja voimakas kuin karhun vartija. Sirius on kuin tuli olisi pöksyissä, melkoinen vipeltäjä.

Tytöt
Bellus Altair (Bellus "kaunis, ihana", Altair "lentävä kotka")
Gloriosa Vega (Gloriosa "upea, mahtava", Vega "syöksyvä kotka")
Amicus Mimosa (Amicus "ystävä")
Unicus Agena (Unicus "ainutlaatuinen")

Pojat
Grande Arcturus (Grande "suuri", Arcturus "karhun vartija")
Nobilis Rigel  (Nobilis "jalo", Rigel "päämiehen vasen jalka")
Fortis Sirius (Fortis "rohkea, urhea" Sirius "polttava")



ota äiti syliin...

16.12. Pennut ovat saaneet maistella kiinteää ruokaa nyt pari päivää ja hyvin tuntuu maittavan. Näyttää välillä siltä, että enin ruoka on muualla kuin pentujen masussa nimittäin tassut ja nassut ovat usein ruoassa. Kuten yläkuvasta näkyy Mandi harrastaa nykyään enemmän pentujen katselua kuin hoitamista, imettämisen Mandi kyllä hoitaa mutta siihen hoitaminen sitten jääkin.

Pennut ovat tutustuneet myös variksen siipeen. Aluksi hieman säpsähtäen tutkittiin, mutta nyt siipi on niin tuttu että sen vieressä voi jopa nukkua. Pentujen luonne-erot ovat jo aika selvät. Kaikki vaikuttavat tasapainoisilta ja virkeiltä pennuilta.

Tyttö nro1 vaikuttaa vahvaluontoiselta ja tasapainoiselta.  Tyttö nro 2 on terhakka ja näyttäisi olevan aikamoinen pomottaja ja tuntuu aina olevan äänessä (tyypillinen nainen ilmeisesti). Tyttö nro 3 on kaikista herttaisin ja lutuisin, oikea sylikoira. Tyttö nro 4 on eloisa ja variksensiipi kiinnostaa kovasti.

Poika nro1 on rauhallinen ja määrätietoinen jässikkä. Poika nro 2 on tasapainoinen, hiljainen tuumailija. Poika nro3 hyvävainuinen, eloisa, oikea rasavilli, aina ensimmäisenä menossa joka paikkaan.




10.12.2007
pentujen punnitus onkin aina näin helppoa...

11.12. Lisäsin kuvia pennuista kolmeviikkoisena. Kuvaaminen ei olekaan niin helppoa kuin aikaisemmin, ainakaan meidän hitaalla kameralla. Aloitimme eilen matokuurin kaikille lemmikeille. Siinä onkin puuhaa että kaikki saatu madotettua, nimittäin kissan madotus ei ole lempipuuhiani. Kissat kun eivät ole niin yhteistyöhaluisia kuin koirat ja niillä on varsin terävät kynnet...

Pennut vipeltävät jo kovaa kyytiä. Osa pennuista on hiljaisia nössyköitä ja osa on oikeita rasavillejä, kovia haukkumaan ja vikisemään. Punnitsimme pennut:  2. tyttö painoi saman verran kuin painavin 1. poika eli 1700 g. Pikku-Mandi (1100 g) ei ollutkaan enää pienin vaan 3. tyttö (1025 g).

Mandilla tuntuu rittävän maito hyvin. Pennut saavat pian tutustua hieman kiinteämpään ruokaan. Mandi raukka näyttää niin pieneltä kun koko pentukatras ryntää imemään maitoa.


7.12. Mandin pennuille on nyt tiedossa kodit. Viirun pennuista yksi tyttöpentu on vielä vailla rakastavaa kotia. Kissanpennut ovat jo aikamoisia rasavillejä ja koiranpennutkin alkavat harjoittelemaan leikkimistä. Suloista katseltavaa siis riittää. Mandi on hoitanut pennut ihan hyvin. Mandin periaate kasvatustyössä näyttäisi olevan, kunhan pennut on ruokittu ja siistitty, niin ne kyllä pärjäävät ilman äitiäkin. Mandi on siis enimmäkseen muualla kuin pentujen luona. Me ihmiset kyllä istumme ihastelemassa pentuja ja hoidamme Mandinkin puolesta. Tietysti Mandi -mammakin tarvitsee extra hemmottelua ja rapsutuksia.

Mandin ja Hempan pennut tulevat saamaan nimet tähtitaivaalta otsa/tähtipiirtojen sekä isänsä ansiosta. 

Hieman jo alkaa erottamaan luonne-eroja pentujen välillä. Poika nro 3 osaa käyttää hajuaistia parhaiten. Mandin ei tarvitse kuin tulla huoneeseen, niin pentu nostaa kuonon ylös ja lähtee etsimään emoa, taitaa olla mejä -koiran ainesta.

Huomenna taas kuvaamme ja punnitsemme pennut. Kaikki ovat kasvaneet valtavasti, varsinkin ensimmäinen poikapentu on todella pulskassa kunnossa.


30.11.2007

30.11. Pennut ovat kasvaneet ja silmät ovat alkaneet aueta. Punnitsimme pennut 24.11. 1 viikon iässä. Pikku-Mandi painoi 475 g ja isoin poikapentu 725 g, muut pennut painoivat 550-650 g. Huomenna kuvaan ja punnitsen pennut, silloin pennut ovat 2 vkon ikäisiä. 

20.11. On ne niin ihania... Pentulaatikon vieressä voisi viettää aikaa vaikka kuinka paljon. Punnitsimme pennut tänään ja pienin "Pikku-Mandi" painoi 350 g ja isoin poikapentu 540 g, muut painoivat 420-480 g. Mandi on hoitanut pentuja hienosti. Kiitos kaikille onnitteluja lähettäneille. Hienoa huomata miten paljon tuttavia ja ystäviä koiraharrastus tuo tullessaan.

18.11. Mandi ja pennut voivat hyvin, "kätilö" hieman tokkurassa univajeen vuoksi... Kiitokset neuvoista Agnetalle ja Eva-Lisalle. Kiitokset huoltojoukoille: äiti ja siskot. 
Synnytyskertomus: Perjantaina Mandi aloitti petailun ja oli levoton, sitä kesti koko päivän. 
Klo 23.15 supistukset voimistuivat, työnnöt alkoivat, klo 23.30 voimakkaat työnnöt, klo 1.03 sikiövettä tuli
klo 1.45 poika, otsapiirto
klo 3.27 tyttö, hieman isompi piirto otsassa kuin ensimmäiellä pojalla
klo 4.22 poika, leveämpi otsapiirto kuin aikaisemmilla, pieni valkoinen täplä päässä
klo 4.34 tyttö, pieni piirto/tähti otsassa
klo 5.30 tyttö, pieni piirto, tummempi väri
klo 6.49 poika, piirto kirsuun asti
klo 7.36 tyttö, ei valkoista piirtoa otsassa, "Pikku-Mandi"
Kaikilla valkoiset merkit rinnassa, tassuissa, hännänpäässä. Kuudella pennulla valkoista myös otsassa/kuonossa, paitsi yhdellä narttupennulla.

Mandi tarvitsi henkistä tukea ja vietin koko yön Mandin "apuna".  Mandin mielestä Pekankin piti olla vierellä kannustamassa. Pekka joutui kuitenkin lähtemään aamuyöstä koska oli lupautunut hirvikoetuomariksi. Mandi osasi ja ymmärsi miten pitää toimia, mutta oli hieman varomaton kun tuli uuden pennun synnytys, joten siirsin pennut aina "turvaan". 

17.11. Mandista tuli tänään seitsemän suloisen tollerivauvan äiti, 4 kaunista tyttöä ja 3 potraa poikaa. Mandi ja pennut voivat hyvin. Laitan kuvia hieman myöhemmin.

16.11. Tänään on 62 vrk toisesta astutuksesta. Mandi on ollut varsin levoton. Välillä Mandi petailee ja sitten lepäilee. Merkit viittaavat, että tänä iltana/yönä voisi olla synnytys.


14.11. Viime yönä oli sitten Viirun muuttopuuhat. Kissalla on vielä alkukantaisia piirteitä ja pennut täytyy siirtää, ettei pedot haistaisi missä pennut ovat. Niinpä heräsin yöllä, kun kissanpennut maukuivat ja arvasin heti mitä oli tekeillä. Viiru oli siirtänyt jo kolme pentua uuteen paikkaan. Kun vein pennut takaisin Viiru aloitti "työn" uudestaan. Lopultakin sain Viirun ymmärtämään, että pennut ovat turvassa ja muuttoa ei tarvitse tehdä. Näitä yövuoroja taitaa olla joka yö...Varmaankin kun Mandi sitten synnyttää, minä nukun sikeästi ja menee ohi koko tapahtuma. Mandi on ollut varsin levollinen ja tänä aamuna maistui ruokakin. Mandin masu on hieman kasvanut, kuten kuvasta näkyy.


13.11. Viime yönä Mandi oli jotenkin levoton ja minä olin heti valmiina kätilöksi. Laitoin pentulaatikon viereen patjan ja jäin odottelemaan. Pentulaatikko sai jäädä, sillä Mandista oli todella mukavaa kun pääsi äitin viereen nukkumaan. Torkahdettuani huomasin Mandin lähteneen ja siellä se tyytyväisenä nukkui makuuhuoneen sängyn alla. Vielä saamme siis odotella.

11.11. Mandi on rauhoittunut selvästi. Yleensä Mandi tykkää oleskella ulkona, nyt kiinnostaa enemmän lepäily. Onhan se äitiys rankkaa, tiedetään... Mandi käy mielellään katsomassa kuinka Viiru hoitaa pentujaan. Viirusta kelpaakin ottaa mallia, sillä se hoitaa pennut hienosti. Kyllä tämä on jännittävää aikaa, ei millään enää malttaisi odottaa. Odottavan aika on todella pitkä...

9.11. Mandin ruokahalu on pienentynyt selvästi. Ihan samoja oireita kuin ihmisellä raskauden loppupuolella mm. närästystä ja väsymystä. Eilen niin virkeä mamma on tänään jotenkin voipunut ja masu tuntuu hieman tukalalta. Muuten Mandi on iloinen ja hyväntuulinen.

8.11. Mandin synnytykseen on enää noin viikko. Mandi on varsin rauhallinen ja ei käyttäydy mitenkään erikoisesti vaikka pyöristynyt vatsa hieman hidastaa menoa. Pentulaatikko on valmiina, mutta Mandin mielestä Aleksin sängyn alla on paljon mukavampaa ja turvallisempaa. Pentujen liikkeet tuntuvat selvästi. Mandi on varsin virkeä ja hyväkuntoinen. Mandin muotovalion arvo oli myönnetty 29.10. ja viime viikolla tuli postista kunniakirja.


7.11. Viiru -kissamme synnytti neljä suloista pentua! Pennut eivät kuuluneet ihan meidän suunnitelmiin, mutta näin vain kävi... Pennut etsivät rakastavaa kotia, mieluusti maaseudulta. Emo ja pennut voivat hyvin.

Mennyt vuosi lyhyesti

Vuosi ei alkanut kovin iloisissa merkeissä. Ajokoiravanhus Piian takajalat halvaantuivat ja Piian oli parasta päästä jahtaamaan pupuja sateenkaaren toiselle puolelle.

Keväällä käytimme koiria muutamassa näyttelyssä. Mandi sai sertin ja varacacibin tammikuussa. Shakki oli hieman kehittynyt ja sai EH:n. Toukokuussa alkoikin sitten Mandin kisakausi. Kesällä tuntui, että mikään koe ei oikein onnistu, vaikka tiesimme Mandin osaavan. Lopultakin syyskuussa sitten yrityksemme palkittiin ja Mandi läpäisi taipumuskokeen. Kaiken kruunasi Sertin saaminen Oulusta lokakuussa ja Mandista tuli MVA! 

Hirvenmetsästyksessä oli myös onnistumisia: Viiville onnistuttiin saamaan ensimmäinen kaato! Viiville ammuttiin tänä syksynä yhteensä viisi hirveä.

Loppusyksy onkin mennyt Mandin pentusuunnitelmien parissa.