
|
Renkaat | Sähköt | Korit | Auton säätö | Muuta | Sanasto | Linkit | |||||||||||||||||||||||
|
Servot
Servojen eri liitintyypit
Servon merkillä ei periaatteessa ole merkitystä, mutta valinnassa kannattaa huomioida edellä mainitut liitintyypit ja akselin hammastukset. Jos olet vaihtamassa servoa uuteen, niin kannattaa melkein valita samanlaisella akselilla varustettu merkki, jotta servon vartta ei tarvitsisi vaihtaa. Toisaalta servojen ja autopakettien mukana tulee yleensä servon varsia tai niitä voi ostaa kaupasta, joten mikään suuri ongelma tämä ei ole. Korkeintaan vartta joutuu jonkun verran muokkaamaan, jotta se sopisi tarkoitukseensa. Kaikkiin vastaanottimiin ei myöskään sovi aivan kaikki liitintyypit suoraan ilman muokkaamista. Toisaalta muokkaaminenkin on melkoisen pieni operaatio. Yleensä 1/10-kokoluokan autoissa on tarkoitettu käytettäväksi ns. vakiokokoisia servoja. 1/12-kokoluokan mattoautoissa käytetään yleisesti ns. miniservoja. Näitä pinemmistä ja suuremmista autoista löytyy myös eri kokoisia servoja. Markkinoilla on siis monen kokoisia servoja. Lähinnä lennokkikäyttöön on useaita eri kokoluokan servoja, jotka eivät ole vakiokokoisia. Eli kannattaa varmistaa ennen servon hankkimista, että servo on vakiokokoinen, jos sellainen on autoon tarkoitettu. Tähänkin on luonnollisestikin poikkeuksia esim. Futaban korkeudeltaan selvästi alamittainen servo S-9550 sopii hyvin autokäyttöön. Seuraavassa on esitetty vakioservon mitat, jotka täyttävän servon pitäisi sopia yleisesti autoihin. Korkeus:
korkeintaan 41 mm (mainittu Futaba S-9550 on 25 mm
korkea) Servon vääntökyky
ilmoitetaan kg/cm, eli kuinka monta kg servo jaksaa nostaa cm pituisella
varrella. Servo on sitä parempi, mitä suurempi arvo on. Seuraavaan on
lueteltu jonkunmoiset minimiarvot sopivalle servolle. Nämä on siis
todellakin vain summittaisia minimiarvoja suuruusluokan hahmottamiseksi,
eivätkä mitään ehdottomia totuuksia. Eli näillä arvoilla servon pitäisi
hoitaa hommansa ihan kiitettävästi. Ylimääräisestä väännöstä ei myöskään
ole mitään haittaa. Luonnollisestiki kaasuservoa ei ole sähköautoissa,
koska niissä käytetään nopeudensäädintä.
Servon nopeus ilmoitetaan käytettynä aikana, joka kestää servon varren kääntyä 60 astetta. Joidenkin harvojen servojen yhteydessä ilmoitetaankin esim. 40 asteen kääntymiseen kuluva aika, joten vertaillessa kannattaa olla tarkkana. Halvoissa vakioservoissa nopeus on 0,2 sekunnin luokkaa. Paremmissa nopeissa servoissa päästään jopa reilusti alle 0,1 sekunnin arvoihin. Pienempi arvo on luonnollisestikin parempi. Servoa ostaessa kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota ensin vääntöön ja sitten vasta nopeuteen. Hidas servo ei tunnu yhtä hyvin reagoivalta kuin nopeampi, mutta sillä pystyy kuitenkin ohjaamaan autoa kaikissa tilanteissa. Servoissa on myöskin ainakin kahta eri ratasmateriaalia metalli ja muovi. Molemmilla materiaaleilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Metallirattaat ovat väärässä käytössä (kolarit, suuret hypyt yms.) kestävämpiä kuin muovirattaat. Toisaalta metallirattaisen servon rattaat kuluvat normaalissa käytössä nopeampaa kuin muovirattaisen. Kulumisero on kuitenkin enemmänkin marginaalinen. Muovirattaat kestää sen, mitä se servo vääntääkin, jos käyttökohde on oikea. Muovirattaat eivät kuitenkaan kestä yhtäpaljon kovia iskuja kuin metallirattaat. Nykyään on myöskin myynnissä monia sellaisia metallirattaisia servoja, joissa yksi ratas on muovinen ns. varokeratas. Eli rattaat ovat yhtä lukuunottamatta metallisia. Todennäköisesti ainostaan tämä yksi muovinen ratas hajoaa servosta lujan iskun seurauksena, jolloin korjaus on hieman halvempaa. Paremman iskukestävyytensä takia metallirattaiset servot ovat suositeltavampia autokäytössä kuin muovirattaiset servot. Ennen tiivistyksen aloittamista on hyvä katsoa ensin, ettei servo ole jo valmiiksi esim. roisketiivis. Varsinkin Futaballa on monia roiskeveden tiiviitä servoja. Näitä on turha lähteä uudestaan tiivistämään, jos tiivisteet vain ovat ehjät. Servon tiivistys aloitetaan avaamalla kaikki servon pohjassa löytyvät ruuvit niin löysälle, että servon kaikki lohkot pääsevät avautumaan vähintään millin verran. Viimeistään nyt servo kannattaa puhdistaa elektroniikan puhdistusaineella tai jollain alkoholilla (Sinol), jotta taataan silikoonille kunnon tarttuvuus. Jokaiseen lohkojen väliseen saumaan pursotetaan maltillisesti silikoonia. Kannattaa olla huolellinen, jotta silikonia tulee täysin katkeamaton noro kaikkiin saumoihin. Rakoja ei saa jäädä. Saumojen lisäksi silikoonia laitetaan jokaisen ruuvin kannan alle. Nyt kaikki ruuvit kiristetään tasaisesti kireälle ja saumoista yli pursunnut silikooni poistetaan. Kaikkien ruuvien kantojen päälle laitetaan niin paljon silikoonia, että kannat peittyvät kokonaan. Servon johdon läpiviennissä on yleensä käytetty kumista tuttia. Tämä on kuitenkin melkoisen harvoin vesitiivis, joten sekin on tiivistettävä. silikoonia pursotetaan johdon ympärille siten, että kyseinen kuminen tutti jää kokonaan pursotetun silikoonin alle, jotta läpiviennistä tulee taatusti tiivis. Viimeisinpänä kohteena onkin sitten se vaikein osuus, eli servon akseli. Pyörimisensä takia sitä ei voida tiivistää silikoonilla. Tiivistäminen onnistuu kuitenkin joten kuten akselin juureen asennettavalla O-renkaalla. O-rengas valitaan siten, että se on sisähalkaisijaltaan juuri sopivan kokoinen akseliin ja paksuudeltaan sellainen, että servon varsi painaa paikalleen kiristettynä hieman (ja vain hieman) O-rengasta lyttyyn. Jos O-renkaan ja servon väliin jää kuitenkin rakoa, niin kannattaa käyttää kahta hieman ohuempaa O-rengasta. Jotta O-rengas olisi mahdollisimman tiivis ja liukas, niin se kannattaa käsitellä ennen asennusta vielä Asson Green Slime:lla (#1105). Servon akselissa voi kuitenkin olla vielä yksi vuotokohta. Joidenkin servojen akselin ruuvinreikä, johon kiinnitetään servon varsi, on läpi porattu. Tällaisen tiivistäminen onnistuu helposti jälleen silikoonilla. Eli ennen ruuvin ruuvaamista kyseiseen reikaan pursotetaan hieman silikoonia. Vaikka tässä ohjeessa tiivistämiseen on käytetty silikoonia, niin sen asemasta voi käyttää myös esim. kontaktiliimaa.
|
|||||||||||||||||||||||
| Copyright © Ari-Pekka Liljeroos | |||||||||||||||||||||||