2WD: Kun auton etu- tai takapyörät vetävät, tätä kutsutaan taka- tai etuvedoksi. Yleensä RC-autot ovat takavetoisia. Etuvetoisia ei ole juurikaan olemassa.

4WD: Katso neliveto.

ABC (Aluminium, Brass, Chrome): Tällä lyhenteellä viitataan polttomoottorin lohkon, sylinteriputken ja männän  valmistusmateriaaleihin. Tällaisen moottorin lohko on alumiinia, mäntä messinkiä ja sylinteriputki on päälystetty kromilla.

ABS (Anti-Lock Brake System): Tällä tarkoitetaan lukkiutumattomia jarruja. Joissakin kalliimman hintaluokan radioissa on tämä ominaisuus, joka jarruttaa pulsseina. Tällöin auton renkaat eivät todennäköisesti lukkiudu jarrutettaessa.

Ackerman: Kun auto kääntyy, niin käännöksen puoleisen pyörän on käännyttävä enemmän kuin ulomman tehtäessä puhdas käännös. Tämä johtuu siitä, että sisemmän pyörän on kuljettava pitkin ympyrän kaarta, jonka säde on pienempi kuin uloimman pyörän kulkeman ympyrän kaaren säde. Ackerman-säädöllä vaikutetaan siihen, kuinka paljon enemmän sisempi rengas kääntyy käännyttäessä.

Adapterikumi (Coupling): Tällä silikooniputkella yhdistetään pakokäyrä ja pilli toisiinsa.

Ajoaika (Runtime): Tällä tarkoitetaan sitä aikaa, kuinka kauan yhdella akullisella tai polttoainetankillisella voidaan ajaa.

Ajoitus rengas (Timing Ring): Tällä kiinnitetään sähkömoottorin pääty kiinni moottoriin. Tämä mahdollistaa myös päädyn kiertämisen suhteessa kannussa oleviin magneetteihin, eli ajoituksen muuttamisen.

Ajovalmis (RTR, Ready To Run): Tällä tarkoitetaan autopakettia, jossa on kaikki ajamiseen tarvittavat komponentit ja auto on jo tehtaalla valmiiksi koottu.

Akku (Battery): Akun tarkoituksena on varata energiaa, jota käytetään auton liikuttamiseen tai sähkölaitteiden käyttämiseen. Akku koostuu yleensä useammasta sarjaan kytketystä kennosta.  RC-autoissa käytetään yleisesti Ni-Cd- ja Ni-Mh-akkuja.

Akseli (Shaft, Axle): Ankkurin osa, joka nojaa molemmista päistä laakereihin, joidenka varassa koko ankkuri voi pyöriä moottorin sisällä mahdollisimman vapaasti. Pitempään päähän kiinnitetään myöskin pinjoni.

Tämän varassa auton rengas pyörii autossa. On tuettu yleensä olkatukeen kuula- tai liukulaakerilla.

Akseliväli (Wheel Base): Auton etu- ja takarenkaan keskipisteiden välinen etäisyys.

Aliohjautuvuus (Understeer): Tällä tarkoitetaan sitä, että eturenkaiden pito ei ole riittävän suuri auton noputeen nähden, jotta auto kääntyisi kunnolla. Auto siis pyrkii jatkamaan suoraan, vaikka sitä yritettäänkin kääntää, eli auto puskee.

AM (Amplitude Modulation): Modulointi tapa, jossa radioaaltojen kuljettama informaatio ilmaistaan muuttamalla kantoaallon amplitudia pitäen taajuus samana. Ei ole yhtä luotettava ja häiriövapaa kuin FM.

Ankkuri (Armature): Tämä on sähkömoottorissa liikkuva osa, joka koostuu kollektorista, laminaateista, akselista ja käämeistä. Kun elektronit kulkevat käämien läpi, syntyy magneettikenttä. Tämä saa aikaiseksi moottorin kestomagneettien kanssa toisiaan vetäviä ja hylkiviä voimia, jolloin moottori saadaan pyörimään.

Antenni (Antenna): Komponentti, jonka kautta lähetetään tai vastaanotetaan radio-aaltoja. RC-lähettimissä tämä on yleensä nikkelipäällysteinen teleskooppinen tanko. Vastaanottimissa tämä on tyypillisesti sähköjohto (antennijohto), joka pujotetaan autosta ylös tyntyvään joustavaan ontoon muoviputkeen (antenniputki).

Anti-Dive (Nyökkäyksen esto): Tällä tarkoitetaan etualatukivarsien kulmaa, kun alatukivarren etukiinnityspiste auton runkoon on alempana kuin takakiinnityspiste. Tällä pyritään estämään auton keulan nyökkääminen  jarrutettaessa. Kun anti-dive on negatiivinen puhutaan kick-up:ista.

Anti-Squat (Peräpään painumisen esto): Tällä tarkoitetaan taka-alatukivarsien kulmaa, kun alatukivarren etukiinnityspiste auton runkoon on ylempänä kuin takakiinnityspiste. Tällä pyritään estämään auton perän painuminen kiihdytettäessä.

ARR (Almost Ready To Run): Tällä tarkoitetaan autopakettia, jossa on melkein kaikki ajamiseen tarvittavat komponentit ja auto on jo tehtaalla valmiiksi koottu. Paketista puuttuu yleensä radiohjauslaitteet.

ATV (Adjustable Travel Volume): Katso EPA.

Aurauskulma (Toe-In/Out): Kulma, jonka renkaat ovat vinossa ylhäältä päin katsottuna auton kulkiessa suoraan. Vaikuttaa melkoisesti auton ohjauskäyttäytymiseen. Negatiivisella aurauskulmalla tarkoitetaan sitä, että renkaan etureuna on sisempänä kuin takareuna. Positiivisella aurauskulmalla tarkoitetaan puolestaan sitä, että renkaan etureuna on ulompana kuin takareuna.

Bellcrank: On yleisin ohjausmekanismi RC-autoissa. Tässä on kolme liitäntäpistettä. Ensimmäiseen kytketään servolta tuleva linkki, joka kääntää ensimmäistä ohjausvipua. Tämä ensimmäinen ohjausvipu on kytketty toiseen ohjausvipuun. Tässä toisessa ohjausvivussa on loput kaksi liitäntäpistettä, joihin kytketään ohjauspaloille menevät linkit. Joissakin autoissa Ackerman-kulmaa muutetaan näitä jälkimmäisiä liitäntäpisteitä siirtämällä. Lisäksi ohjausvivut voivat olla kytketty toisiinsa jousen avulla, jolloin tämä liitos toimii servonssästäjänä. ohjausvipuasetelmia voi olla myös kaksi erillistä, jotka on kytketty toisiinsa vanttiruuvilla.

C-sokka (C-Clip): Katso E-sokka.

CA (Cyanocrylate): Erittäin nopeasti kuivuva liima, jota käytetään esim. renkaiden liimaamiseen vanteille.

Camber: Tällä tarkoitetaan renkaiden vertikaalista asentoa. Jos camber-kulma on negatiivinen, niin renkaan yläreuna on lähempänä auton keskipistettä eli sisempänä kuin alareuna. Camber-kulmalla pyritään tekemään autosta vakaampi. Positiivinen camber-kulma on erittäin harvinainen. Tällöin renkaan yläreuna on ulompana kuin renkaan alareuna.

Camber-linkki (Camber Link): Tanko, joka yhdistää olkatuen runkoon tai laipioon. Yleensä tämä on metallista valmistettu kierretanko, jolloin camber-kulmaa voidaan muuttaa tätä linkkiä ruuvaamalla. Yleensä linkin molemmissa päissä on pallokupit, jotta auton ripustuksille mahdollistetaan joustoliike.

Camber-mitta (Camber Gauge): Tällä mitataan camber kulman suuruutta. Koostuu yleensä toisiinsa saranoiduista levyistä ja asteikosta, josta näkee kulman suuruuden.

Caster: Tällä tarkoitetaan kulmaa, jonka olkatappi tai olkatuen kiinnityspisteet on kallellaan pystysuoraan nähden. Positiivisella casterilla (kallellaan taaksepäin) saavutetaan hyvä suuntavakavuus, koska tällöin eturenkaat pyrkivät palautumaan ja pysymään suorassa.

Centax-kytkin (Centax Clutch): Centax-kytkin on alunperin Serpentin kehittämä kytkin polttomoottoriautohin. Tässäkin kytkimessä kytkeytyminen tapahtuu keskipakovoiman vaikutuksesta tietyn kierrosluvun ylittyessä tavallisen kytkimen tapaan. Centax kytkimessä on kuitenkin tämän keskipakovoiman aiheuttaman liikkeen lisäksi myös kampiakselin suuntainen voima, jonka takia Centax-kytkin on rakenteeltaan monimutkaisempi tavalliseen kytkimeen verrattuna. Eli centax-kytkimessä keskipakovoima muutetaan kampiakselin suuntaiseksi voimaksi. Jos ollaan tarkkoja, niin varsinaisesti kytkimen kytkee vasta tämä kampiakselin suuntainen voima. Näistä voimista Centax-kytkin on saanut nimensäkin (CENTrifugal, AXial).
 
 

1. Prikka (Shim) 2. Holkki (Collet) 3. Vauhtipyörä (Flywheel) 4. Kytkinmutteri (Clutch Nut) 5. Vauhtipyörän painot (Flyweights) 6. O-rengas (O-ring) 7. Tukilevy (Stabilising Plate) 8. Kytkinpala (Clutch Shoe) 9. Jousikuppi (Spring Cup) 10. Jousi (Spring) 11. Säätömutteri (Adjusting nut) 12. Laakeri (Bearing) 13. Kytkinkello (Clutch Bell) 14. Painelaakeri (Thrust bearing) 15. Väliholkki (Spacer) 16. Ruuvi (Screw)

DNF (Did Not Finish): Käytetään tulosluetteloissa, kun kyseinen kilpailija ei ole pystynyt ajamaan kilpailua loppuun jostain syystä.

DNS (Did Not Start): Käytetään tulosluetteloissa, kun kyseinen kilpailija ei ole pystynyt aloittamaan kilpailua jostain syystä.

Donitsit (Donuts): Foam-renkaita kutsutaan joskus myös donitseiksi niiden muodon mukaan. Erityisesti 1/8 -kokoluokan polttomoottorirata-autojen renkaita kutsutaan tällä nimellä.

Durometer: Kovuusmiittari, jolla mitataan mm. foam-renkaiden kovuutta.

Dynamometri (Dynamometer: Dyno): Laite, joka mittaa moottorin tehoa kuormitettuna.

Elektroninen nopeuden säädin (ESC, Electronical Speed Controller): Elektroninen laite, joka on periaatteessa sähköinen FET:illä toteutettu kytkin, joka kytkee akun moottoriin ja irti. Jotta saataisiin myös osakaasu toimimaan, niin nopeudensäädin kytkee sähköä nopeasti päälle ja pois. Tämä kytkemisnopeus on nykyään luokkaa 1-20 kHz  ja päällä- ja poissaoloaikojen suhteellisella kestolla vaikutetaan kaasun määrään.

EPA (End Point Adjustment): Kallimpien radioiden säätö, jolla säädetään kunkin kanavan päätepisteitä. Täällä säädetään siis servon liikeradan päätepisteitä.

Esijännitys (Preload): Kun jousi on vapaassa lepotilassa, eli siihen ei kohdistu puristavia tai venyttäviä voimia, jousi ei ole esijännitetty. Kun jousi laitetaan esim. iskunvaimentimeen siten, että se lepotilassa puristuneena, niin jousi on esijännitetty. Yleensä esijännityksellä pyritään muuttmaan auton maavaraa.

E-Sokka (E-Clip): E:n muotoinen sokka, jota käytetään yleensä saranatappien päissä.

Fail Safe: Laite, joka vääntää servon ennalta asetettuun asentoon, kun vastaaotin menettää signaalin lähettimeen tai signaalissa on paljon häiriöitä. Esim. radion sammuessa vahingossa, kaasuservo voi kääntää täyden jarrun päälle. Tämä voi myös olla ominaisuutena joissain vastaanottimissa.

FM (Frequency Modulation): Modulointi tapa, jossa radioaaltojen kuljettama informaatio ilmaistaan muuttamalla kantoaallon taajuutta pitäen amplitudi samana. On luotettavampi ja häiriövapaampi modulaatiotapa kuin AM.

Foam-renkaat (Foam tires/donuts): Nämä renkaat on kokonaisuudessaan valmistettu homogenosoidusta vaahtokumiseoksesta ja on vähän donitsin näköisiä. Foam-renkaiden kumimateriaali ei välttämättä ole puhdasta kumia, vaan joukossa voi myös olla silikonia. Silikonipitoiset renkaat kestävät pitempään, koska ne ovat selvästi kimmoisammat. Lisäksi niiden pitokyky on yleensä parempi, koska ne eivät kuivu niin helposti. Tavalliset foam-renkaat kuivuvat huomattavasti silikonilla terästettyjä nopeammin. Foam-renkaat luokitellaan vaahtokumiseoksen kovuuden (shore)  mukaan. Kyseinen kovuus mitataan eräänlaisella kovuus mittarilla (durometer).

Hammasjako (Pitch): Luku, joka kertoo yleensä montako hammasta on halkaisijaltaan tuuman hammasrattaalla. Mitä suurempi luku on sitä pienemmät hampaat ovat ja sitä tiheämmässä ne ovat.

Haritus (Toe-Out): Tällä tarkoitetaan positiivista aurauskulmaa, eli renkaan etureuna on ulompana kuin takareuna.

Hehku (Glow Plug Ignitor): Yleensä kädessä pidettävä väline, jolla saadaan kytkettyä hehkutulpan läpi menemään 1,2-1,5 voltin jännite, jolloin hehkutulppa alkaa hehkumaan moottorin käynnistämistä varten. Hehku saa jännitteensä yleensä sen sisään asennetusta akkukennosta tai 1,5 voltin paristosta.

Hehkutulppa (Glow Plug): Tämän välityksellä moottori saa riittävän lämpötilan palotilaan moottoria käynnistettäessä. Toimii myös varastona lämmölle, jota tuotetaan jokaisen polttoaineseoksen syttyessä. Tällöin myös seuraavan kierroksen aikana saadaan polttoaine sytytettyä. Jotta hehkutulppa saadaan hehkumaan käynnistymisen yhteydessä, sen läpi kytketään menemään 1,2-1,5 voltin jännite.

Hihnankiristin (Belt Tensioner): Komponentti, jonka tarkoituksena on pitää hihna riittävän kireällä, jotta hihna ei pääse hyppimään hihnapyörän hampaiden yli. Koostuu yleensä ainakin yhdestä kuulalaakerista, joka painaa sopivalla voimakkuudella hihnan sileätä selkäpuolta. Nämä ovat yleensä säädettäviä, koska hihnojen pituuksissa on pieniä eroja ja niillä on tapana venyä käytössä.

Hihnapyörä (Pulley): Voiman siirron osa, jonka ympäri hihna kulkee välittäen voiman tälle. Voi olla myös hammastettu, jolloin hihnan luistaminen vähenee huomattavasti.

Hihnavälitys (Belt Drive): Vetotapa, jossa voima välitetään esim. moottorin ja akselien välillä käyttäen yleensä jollakin vyöllä vahvistettua kumihihnaa.

Hiili (Brush): Sähkömoottorissa tämän tehtävä on välittää virta kollektorille. Tämä siis sijoitettu hiilikanavaan ja hinkaa kollektoria jousen voimalla. Valmistetaan sähköä johtavasta ja mahdollisimman liukkaasta materiaalista, jotta virta saadaan välitettyä kollektorille mahdollisimman tehokkaasti ja hiili vastustaisi ankkurin pyörimistä mahdollisimman vähän.

Hiilikanava (Brush Hood): Tämä pitää hiilen paikoillaan kohtisuorassa kollektoria vasten. Hiiltä painetaan kollektoria vasten jousella hiilikanavaa pitkin.

Hiilikuitu (Carbon Fibre): Nykyaikainen komposiitti, joka on erittäin jäykkää ja kevyttä. Käytettään yleisesti autojen rungoissa ja iskunvaimentajien torneissa.

Häiriönpoistokondensaattorit (Motor Capacitor): Näiden tarkoituksena on poistaa häiriöitä, jolloin kollektorin ja hiilien väli kipinöisi vähemmän. Nämä estää myös jonkun verran radiohäiriöiden syntyä.

Ilmanpuhdistin (Air Filter): Komponentti, joka suodattaa polttomoottoriin otettavan ilman ennen sen pääsemistä kaasuttimeen. Muuten pöly ja muu lika kuluttaisi koneen loppuun hyvin nopeasti.

Ilmanvastus (Drag): Ilmanvastus on se voima joka hidastaa auton kulkua. Mitä pienempi ilmanvastus on, sitä nopeampaa auto pystyy kulkemaan samalla teholla. Ilmanvastus on sitä pienempi, mitä aerodynaamisempi auto on.

Insertit (Tire Inserts): On vaahtomuovista tai -kumista valmistettu sisärengas, joka tukee varsinaista rengasta. Inserteillä, niiden muodolla ja niiden materiaalin jäykkydellä on melkoisen suuri vaikutus auton käyttäytymiseen.

Iskunvaimentaja (Shock): Iskunvaimentajien tehtävänä on kontrolloida auton jousitusta. Kun jouset pitävät auton rungon irti maasta, iskunvaimentajat hidastavat jousien liikettä. Tämä iskunvaimentimien vaimennuskyky vaikuttaa auton reagointiin mutkissa ja mahdollistaa sopivan pidon pysymisen renkaan ja radan välillä suoraan ajettaessa. Tämä vaimennuksen määrä ja jousien jäykkyys onkin sitten se suuri kompromissi. Jousen nopeus palautua alkuperäiseen asentoonsa riippuu siis vaimennuksen määrästä ja jousen jäykkyydestä.
 

1. Runko (Body) 2. Varsi (Shaft) 3. Mäntä (Piston) 4. Hattu (Cap) 5. Jousi (Spring) 6. Jousilautanen (Spring Cup) 7. O-rengas (O-ring) 8. Alalenkki (Ball End) 9. E-sokka (E-clip)

Iskunvaimentajan jousi (Shock Spring): Iskunvaimentajassa jousen tehtävänä on pitää mahdollisimman tehokkaasti auton pohja irti maasta samalla, kun iskunvaimentajat hidastavat jousien liikettä.

Iskunvaimentajan mäntä (Shock Piston): Muovinen kiekko, joka on kiinnitetty iskunvaimentajan varren päähän iskunvaimentajan rungon sisälle. Lisäksi männässä on yleensä 1-4 reikää, joidenka läpi iskunvaimentajaöljy voi virrata. Mitä pienemmät nämä reiät on tai, mitä vähemmän reikiä on, sitä enemmän iskunvaimentaja vastustaa ripustusten liikettä.

Iskunvaimentajan runko (Shock Body): Tyypillisesti sylinterimäinen kappale, jonka sisässä on iskunvaimentajaöljy ja iskunvaimentajan varren päässä oleva mäntä. Lisäksi runko toimii rungon ympärillä olevan jousen ohjurina. Iskunvaimentajan hattu ja varsi on yleensä tiivistetty o-renkaalla, jotta öljyt pysyvät rungon sisällä.

Iskunvaimentajan varsi (Shock Shaft): Iskunvaimentajassassa oleva varsi, jonka iskunvaimentajan sisällä olevassa päässä on iskunvaimentajna mäntä kiinni. Toinen pää kiinnitetään puolestaan ripustuksiin, jolloin varsi välittää ripustusten liikkeen iskunvaimentajaan.

Iskunvaimentajat (Shocks): Mekanismi, jonka tarkoituksena on vaimentaa ripustusten liikettä, jolloin autolle mahdollistetaan mahdollisimma tasainen kulku ja hyvä kontakti rataan. Koostuu mm. iskunvaimentajan rungosta, varresta, männästä, korkista ja jousesta.

Iskunvaimentajaöljy (Shock Oil): Yleensä silikooniöljyä, jota käytetään iskunvaimentajissa männän liikkeen hidastajana. Öljyjä on useita eri jäykkyyksiä (viskositeetteja), jotta hidastusvaikutus saadaan sopivaksi. Mitä jäykempää öljy on, sitä nemmän iskunvaimentaja vastustaa ripustusten liikettä.

Isolohko (Big Block): Yleensä tällä viitataan polttomoottoriin, jonka ulkomitat ovat pienemmän moottorin (Esim. .28 konetta, joka on ulkomitoiltaan .21 moottorin kokoinen). Eli lähinnä mitoilla tarkoitetaan sitä, että mainitun .28 moottorin voi asentaa suoraan .21 moottorin tilalle.

Isoratas (Spur Gear): Isorattaalla tarkoitetaan kytkinkellosta tai moottorin pinjonista seuraavaa isoa ratasta. Yleensä isoratas valmistetaan muovista, jotta se toimisi voimansiirron heikoimpana lenkkinä väärinkäytöstilanteissa.

Jakoakseli (Layshaft): Hihnapyörän akseli, joka välittää hihnan voiman eteenpäin.

Jousi (Spring): Sähkömoottorissa jousen tehtäbvänä on painaa hiiltä kollektoria vasten hiilikanavassa.

Jousituki (Spring Post): Sähkömoottorin jouset on kiedottu ja tuettu näiden ympärille.

Juotoskorvakkeet (Soldering Tabs): Nämä ovat sähkömoottorin päädyssä olevia metalliliuskoja, joihin juotetaan kiinni moottorille tulevat johdot, häiriönpoistokondensaattorit ja Shottky-diodi.

Kaasuservo (Throttle Servo): Servo, joka on kytketty linkkien välityksellä polttomoottori auton kaasuttimeen ja jarruun. Hoitaa siis polttomoottoriautossa kaasun ja jarrun.

Kaasutin (Carburator): Polttomoottorin osa, jonka tehtävänä on sekoittaa polttoaine ja ilma sopivaksi seokseksi ja annostella tätä seosta moottorille. Olemassa on oikeastaan kahta päätyyppiä, eli rumpu- ja liukukaasuttimia. Rumpukaasuttimessa on rumpu, jonka läpi on muodostettu reikä. Rumpua pyörittämällä saadaan säädettyä reiän näkumistä ja näin kaasun määrää. Liukukaasuttimessa vastaavasti rumpua vedetään edestakaisin.

Kaksivaihteinen (Two Speed): Kytkimen ja rattaiden muodostama kokonaisuus, joka voidaan asentaa melkein kaikkiin polttomoottoriautoihin lisäämään suorituskykyä. Toimii siten, että saavutettaessa tietyt kierrokset kytkin ottaa kiinni ja kytkee toisen vaihteen käyttöön. Tällöin ensimmäisen vaihteen ratas alkaa pyörimään "tyhjää" yksisuuntalaakerin avulla. Kun kierrokset putoaa tarpeeksi kytkin hellittää otteensa ja käyttöön tulee jälleen ensimmäinen vaihde.

Kallistuksenvakain (Sway Bar): Metallinen hieman joustava metallilanka, joka asennetaan yleensä alatukivarsien väliin siten, että vaimennusliike välittyy molempiin alatukivarsiin. Auton kallistuessa esim. kurvissa kallistuksen vakain pyrkii painamaan myös vastakkaisen puolen tukivartta alaspäin, jolloin auton kallistuminen vähenee.

Kallistuskeskiö (Roll center): Kallistuskeskiö on teoreettinen auton pituussuuntainen akseli, jonka ympäri auto rullaa sivuttaissuunnassa käännöksessä syntyvien voimien seurauksena. Kallistuskeskiön sijainti määräytyy alatukivarsien ja camber-linkkien sijainnin ja pituuden mukaan. Kallistuskeskiö selvitetään seuraavasti. Aluksi piirretään vektorit alatukivarrelle ja camber-linkille, ja näitä jatketaan kunnes ne leikkaavat toisensa. Sitten piirretään renkaan kosketuspinnan keskikohdasta vektori mainittuun leikkauspisteeseen. Kallistuskeskiö on mainitun renkaan kosketuspinnasta piirretyn vektorin tai sen jatkeen ja auton keskilinjan leikkauspiste.

Kampiakseli (Crank Shaft): Kampiakseli on se moottorin osa, joka muuntaa mäntien suoraviivaisen liikkeen kiertoliikkeeksi.

Kanava (Port): Polttomoottorin sylinteriputkessa oleva aukko. Polttomoottoreissa on pakokanavia, imukanavia jne. Kanavien muodolla, määrällä ja koolla pystytään vaikuttamaan polttoaineen kulutukseen ja tehoon.

Kannu (Can): Sähkömoottorin ulkokuori, eli runko. Valmistetaan yleensä teräksestä tai jostakin muusta sellaisesta metallista, joka pystyy vahvistamaan magneettikenttää. Kannussa on kiinni kestomagneetit ja laakerit, joihin ankkuri nojaa.

Kansi (Head ): Polttomoottorin päällä oleva jäähdytysritilöillä varustettu osa, joka sulkee tiiviisti palotilan. Kannen tarkoituksena on myös hukata kaikki ylimääräinen lämpö, jota moottorissa syntyy. Alumiinista valmistetut jäähdytysritilät hukkaavat tätä lämpöä hyvin tehokkaasti ilman virratessa kannen läpi. Kanteen on myöskin ruuvattu tiiviisti hehkutulppa, joka on tällöin palotilan laella.

Kartioratas (Bevel Gear): Ratas, jonka hampaat on 45 asteen kulmassa rattaan akseliin nähden. Tämä mahdollistaa voiman siirrossa 90 Asteen kulman käytettäessä kahta kartiratasta. Käytetään yleisesti tasauspyörästöissä.

Kartioratastasauspyörästö (Bevel Gear Diff): Tasauspyörästö on yksinkertainen ja luotettava. Tällaisia löytyy yleensä halvemman luokan autoista ja polttomootorikäyttöisistä krossiautoista. Tällaista tasauspyörästöä säädetään käyttämällä eri vahvuisia öljyjä tai -rasvoja.

Kenno (Cell): Akkupaketti koostuu sarjaan kytketyistä kennoista, joista kunkin kennon jännite on 1,2 V.

Keppiveto (Shaft Drive): Vetotapa, jossa voima välitetään esim. moottorin ja tasuspyörästöjen välillä käyttäen yleensä metallista tai hiilikuituista vetoakselia.

Keskialue (Midrange): Tällä kuvataan polttomoottorin tyhjäkäynti- ja huippukierrosten välillä olevaa keskialuetta. Joissakin kaasuttimissa on keskialueen neula, jonka säätämisellä pystytään hienosäätämään tämän alueen ominaisuuksia.

Kick-Up: Katso Anti-Dive.

Kide (Crystal):  Kiteillä viritetään lähetin ja vastaanotin toimimaan samalla taajuudella. Jotta useampia henkilöitä voisi ajaa samanaikaisesti, kiteitä on usealla eri taajuudella.

Kierrejousi (Coil Over Shock): Iskunvaimennuksen osa, jonka tehtävänä on pitää auto irti maasta (vastustavat liikettä), kun itse iskunvaimentajat hidastavat jousten liikettä.

Kierrosta minutissa (RPM, Revolutions Per Minute): Luku, joka kertoo kuinka monta kertaa kappale (esim. moottorin akseli) pyörähtää täyden kierroksen minutin aikana.

Kiertokanki (Connecting Rod): Yhdistää polttomoottorissa männän (männäntapin avulla) ja kampiakselin toisiinsa.

Kiihtyvyys (Acceleration, Punch): Tämä suure kertoo auton nopeuden lisääntymisen aikayksikössä.

Kiinteä linkki (Fixed Link): Linkki, jonka pituutta ei pystytä säätämään. Käytetään yleisesti RTR-autoissa esim. cammber- ja ohjauslinkkeinä. On yleensä helposti vaihdettavissa esim. vanttiruuveihin säätämisen mahdollistamiseksi.

Koiranluuvetoakseli (Dogbone): Edullinen vaihtoehto nivelvetoakselille, joka näyttää koiranluulta, koska akselin molemmissa päissä on pallot, joiden läpi kulkee tapit.

Kokoluokka (Scale): Tällä viitataan RC-auton kokoon yleisimmät kokoluokat ovat 1/12, 1/10 ja  1/8. Esim. 1/10-kokoluokan auto on kooltan kymmenesosa esikuvansa koosta.

Kollektori (Commutator): Ankkurin osa, joka on kosketuksissa hiiliin. On valmistettu kuparista ja jaettu vähintään kahteen sektoriin.

Kondensaattori (Capacitor): Nopeudensäätimen yhteydessä kondensaattori toimii sähkön välivarastona, jolloin osakaasulla jännite pysyy kokoajan suurena, jolloin myös tehokin on hieman suurempi. Lisäksi akun antama jännite romahtaa pieneksi hetkeksi rajusti kiihdytettäessä. Kondensaattorilla pystytään tasoittamaan hieman tätä romahdusta, jolloin akun jännite ei putoa aivan niin alas. Tähän tarkoitukseen sopii ihan tavallinen elektrolyyttikondensaattori (ELKO), jonka jännitteen kesto on vähintään 10 V. Sopiva arvo kondensaattorille on jossain 1000 ja 10000 uF välillä.

Kori (Body): Muovinen (lexan) kuori, joka peittää auton päältäpäin. On yleensä maalattu, koristettu tarroilla ja muotoiltu jotakin oikeata automallia esittäväksi. Maalataan sisäpuolelta, jolloin itse lexan toimii lakkana ja suojana maalille.

Korisakset (Lexan Scissors, Body Scissors): Erityisesti lexanin leikaamisen tarkoitetut tukevat ja käyräteräiset sakset.

Korisokka (Body Clip): Metallinen sokka, joka kiinnitetään koritolppaan ja pitää koria paikoillaan.

Kosketuspinta (Contact Patch): Se osa renkaan pinnasta, joka on kosketuksissa alustaan.

Krossiauto (Buggy): On yksi yleiseimpiä automalleja. Nämä ovat yleensä hyvin maaston sopivia kuvitteellisen muotoisia autoja.

Kuulatasuspyörästö (Ball Diff/Differential): Tasuspyörästö, jonka molempien ulostuloissa kiinniolevien painelevyjen väliin on puristettu melkoisen kireään kehällä olevat kuulat, jolloin pyörät pääsevät pyörimään eri tahtiin, mutta lisäksi tasuspyörästön luistamista/jäykkyyttä voidaan säätää lisäämällä tai vähentämällä kuulien painetta. Ei ole aivan yhtä luotettava ja huoltovapaa kuin kartioratastasuspyörästö.

Kuulalaakeri (Ball Bearing): Komponentti, jota käytetään pyörivien kappaleiden sitomiseen kiinteään kappaleeseen käytännössä kitkatta. Kuulalaakerissa ulomman ja sisemmän kartion välissä olevat kuulat mahdollistavat tämän, koska pyörivän kappaleen kitka on pienempi kuin liukuvan kappaleen kitka.

Kuusikoloruuvi (Allen Screw): Nimensä mukaisesti ruuvi, jossa on kuusikulmainen kolo. Käytetään yleisesti RC-autoissa, koska siihen voidaan kohdistaa huomattavasti suurempi voima kuin esim. ristipääruuviin otteen lipsumatta. Lisäksi voiman ei välttämättä tarvitse olla lineaarinen (vrt. pallopäiset kuusiokoloavaimet).

Kytkin (Clutch): Polttomoottorin osa, joka mahdollistaa pehmeän voiman kytkemisen polttomoottorilta muuhun voimansiirtoon. Kytkintä tarvitaan, jotta polttomoottori voisi käydä tyhjäkäyntiä ilman, että voima välittyisi jatkuvasti pyörille. Kytkin toimii siten, että polttomoottorin akselissa on kiinni kytkinpalat, jotka riittävän suuren keskipakovoiman (riittävästi kierroksia) vaikutuksesta painautuvat kytkinkelloon kiinni, jolloin voima alkaa välittymään eteenpäin.
 
 

1. Kytkinkello (Clutch Bell) 2. Vauhtipyörä (Flywheel) 3. Kytkinpalat (Clutch Shoes) 4. Kytkinjousi (Clutch Spring) 5. Kytkinmutteri (Clutch Nut) 6. Holkki (Collet) 7. Kampiakseli (Crank Shaft) 8. Kytkinlaakeri (Clutch Bearing) 9. Prikka (Shim)

Kytkinjousi (Clutch Spring): Jousi, joka pitää kytkinpalaa irti kytkinkellosta, kunnes riittävän suuret kierrokset on saavutettu.

Kytkinkello (Clutch Bell): Polttomoottorin akselin päässä oleva ratas, joka on laakeroitu siten, että se voi pyöriä vapaasti riippumatta akselin liikkeestä. Voima välittyy polttomoottorin akselista kytkinkelloon, kun kytkinpalat painautuvat kytkinkellon seinään pakottaen kytkinkellon pyörimään akselin mukana. Kytkinkello välittää voiman edelleen isorattaalle.

Kytkinlaakeri (Clutch Bearing): Kuula- tai naulalaakeri, jonka varassa kytkinkello pääsee pyörimään mahdollisimman vapaasti kampiakselin ympärillä, kun kytkin ei ota kiinni. 

Kytkinmutteri (Clutch Nut): Mutteri, joka kiristää vauhtipyörän kiinni kampiakseliin holkin avulla. Mutteriassa olevaan uraan nojaavat myös kytkinjouset.

Kytkinpalat (Clutch Shoes): Polttomoottorin vauhtipyörään kiinnitetyt palat, jotka keskipakovoiman seurauksena siirtyvät kytkinkellon sisäpintaa vasten. Kytkinpalojen ominaisuudet ja kytkinjousien jäykkyys määräävär sen kierrosluvun, jolla kytkinpalat ottavat kiinni kytkinkelloon.

Käämilangat (Windings): Sähkömoottorin kollektorin ympärille kiedotaan haluttu määrä käämikierroksia. Moottorista tulee tehokkaampi, kun kierroksia on vähemmän. Ankkurin ympärille kierretään käämilankaa, jotta ankkurista saadaan osa magnetoitua, jotta moottori ylipäätään saataisiin pyörimään.

Laihentaa (Lean): Tällä tarkoitetaan polttomoottorin poltoaineseoksessa ilman osuuden lisäämistä, eli itse polttoaineen osuuden vähentämistä. Suoritetaan yleensä kääntämällä neulaventtiiliä pienemmällä, eli myötäpäivään.

Laipio (Bulkhead): Pystysuuntainen runkoon kiinnitetty tuki, jonka tarkoituksena on toimia kiinnitysalustana mm. ylärungolle, tasauspyörästöille, iskunvaimentajan tornille.

Laminaatit (Laminations): Se osa ankkuria, jonka ympärille käämilangat kierretään. Valmistettu yleensä toisiinsa kiinnitetyistä noin puolenmillin rautaferriitti paloista. Pyritään yleensä muotoileen siten, että magneettikentästä saadaan voimakkaampi.

Lautasjousi (Belleville spring washer): Prikka, jonka poikkileikkaus on kupera. Käytetään varsinkin kuulatasauspyörästöissä jousena pitämässä painelevyjen paineen sopivana. Yleensä näitä käytetään sarjoissa, jotta joustomatka saadaan riittävän pitkäksi. Tällöin sarjan peräkkäiset lautasjouset on aina eri päin.

Sarja lautasjousia

LCD (Liquid Crystal Display): Näyttö, jota käytetään yleisesti ns. tietokoneradioissa ja muussakin elektroniikassa tiedon esittämiseen. Yleensä näyttää informaation mustalla taustan ollessa harmaa. Voi olla myös varustettu taustavalolla.

LED (Light Emitting Diode): Käytetään merkkivalonan useissa tarkoituksissa. On erittäin pitkäikäinen ja vähän virtaa tarvitseva.

Lexan: Kirkasta polycarbonaattia, jota käytetään RC-autojen korien valmistamiseen. Maalataan sisäpuolelta, jolloin itse lexan toimii lakkana ja suojana maalille.

Levyjarru (Disk Brake): Voimansiirtoon on kiinnitetty voimansiirron mukana pyörivä levy, jota puristetaan runkoon kiinnitetyillä jarrukengillä, jolloin auton vauhti hidastuu. Käytetään melkein kaikissa polttomoottoriautoissa.

Liukukaasutin (Slide Carburetor): Kasutin, jossa kurkku avataan ja suljetaan liuuttamalla kurkun sulkevaa luistia kaasuttimen sisällä. Tällä kaasutintyypillä saavutetaan yleensä parempi keskialueen käyttäytyminen verrattuna rumpukaasuttimissa.

Liukukytkin (Slipper Clutch): Tämä on tyypillisesti metallilevyistä ja niiden välissä olevasta kuitulevystä koostuva kytkin. Tällä säädetään voiman määrää, joka välitetään moottorilta voimansiirtoon, jolloin tämä toimii eräänlaisena luistenestojärjestelmänä. Sitä käytetään myös, jotta voimansiirron osat eivät kärsisi äärimmäisissä tilanteissa, kuten hypyistä alas tultaessa. Eli kun voimansiirtoon kohdistuu poikkeuksellisen suuri vääntö, niin tämä kytkin luistaa hieman estäen vauriot. Käytetään lähinnä off-road-autoissa heti isorattaan jälkeen.

Liukulaakeri (Bushing): Komponentti, jota käytetään pyörivien kappaleiden sitomiseen kiinteään kappaleeseen mahdollisimman vähällä kitkalla. On lieriömäinen holkki, joka on valmistettu materiaalista, joka on mahdollisimman liukas ja hieman pehmeämpää ainetta kuin pyörivä kappale. Ei ole läheskään yhtä kestävä ja kitkaton kuin kuula- tai neulalaakeri, koska pyörivän kappaleen kitka on pienempi kuin liukuvan kappaleen kitka.

Lohko (Crank Case): Polttomoottorissa tällä tarkoitetaan yleensä koko moottorin alumiinista kuorta.

Lukkomutteri (Lock Nut): Mutteri, jonka kierteiden päässä on nyloninen rengas, joka estää mutterin avautumisen suuressakin tärinässä.

Lähetin (Transmitter): Laite, joka lähettää ohjaajan antamia komentoja radioaaltoja pitkin tietyllä taajuudella. Nämä komennot ovat yleensä tikun, liipasimen tai ratin asentoja.

Maaefekti (Downforce): Maaefekti saadaan aikaiseksi lähinnä auton korin, siivekkeiden ja pohjan muodoilla. Tämän tarkoituksena on painaa autoa alustaa vasten. Mitä suurempi maaefekti on sitä suurempi pito renkailla on, mutta ilman vastus lisääntyy samalla. Vastaavasti maaefektiä pinentämällä pito vähenee, mutta nopeus lisääntyy.

Maavara (Ground Clearance, Ride Height): Radan ja auton pohjan väliin jäävä tila, kun auto on ajokunnossa ja seisoo tasaisesti paikallaan. Yleensä vielä taka- ja etupään maavara mitataan erikseen.

Magneetti (magnet): Moottorissa olevat kestomagneetit luovat vastavoiman ankkurissa syntyvälle magneettisuudelle, jolloin ankkuri saadaan pyörimään.

Metanoli (Metanol): Polttomoottorien polttoaineen pääraaka-aineena käytetään metanolia, joka on väritöntä ja palaa näkymättömällä liekillä. Aiheuttaa sisäisesti nautittuna pieninäkin annoksina sokeutumista ja jopa kuoleman. Imeytyy myös tehokkaasti ihon läpi, joten altistuneet alueet on huuhdottava välittömästi runsaalla vedellä. 

Micro: Tämä viittaa RC-autoihin, jotka ovat tyypillisesti 1/18 tai pienempää kokoluokkaa.

Milliamppeeritunti (mAh, milliamp per hour): Yksikkö, joka ilmoittaa akun kapasiteetin siitä, kuinka paljon virtaa se pystyy antamaan. Mitä suurempi tämä arvo on, sitä pitempään akku pystyy luovuttamaan. Nykyään akkujen kapasiteetti on tyypillisesti 3300 mAh.

Mini: Tämä viittaa RC-autoihin, jotka ovat tyypillisesti 1/12 kokoluokkan touring-autoja ja tehty 1/10 kokoluokan touring-auton pohjalta. Tämän takia minissä on käytetty hyvin paljon samoja osia kuin 1/10 touring-autossa.

Monsteri (Monster): On yksi yleiseimpiä automalleja. Nämä ovat yleensä hyvin maaston sopivia hyvin isopyöräisiä trukkeja.

Moottoripukki (Engine Mount): Tämän kappaleen avulla moottori saadaan kiinnitettyä auton runkoon kiinni siten, että moottori on oikeassa asemassa isorattaaseen nähden. On valmistettu yleensä alumiinista.

Mäntä (Piston): Metallinen (alumiini) lieriö, joka liikkuu polttomoottorin sylinterissä edes takaisin. Liikkuessaan sylinterissä ylöspäin kanavat sulkeutuvat ja paine sylinterissä kasvaa. Polttoaineen sytyttyä palamisreaktio painaa mäntää puolestaan alaspäin, jolloin kanavat aukeavat, pakokaasut virtaavat ulos ja uusi polttoaineseos saavuttaa sylinterin.

Neliveto (Four-wheel Drive, 4WD): Kun auton kaikki pyörät vetävät, tätä kutsutaan nelivedoksi.

Neulalaakeri (Needle Bearing): Komponentti, jota käytetään pyörivien kappaleiden sitomiseen kiinteään kappaleeseen käytännössä kitkatta. Neulalaakerissa ulomman ja sisemmän kartion välissä olevat neulamaiset tangot  mahdollistavat tämän, koska pyörivän kappaleen kitka on pienempi kuin liukuvan kappaleen kitka.

Neulaventtiili (Needle Valve): Kärjestään terävä ruuvi, jolla säädetään polttomoottorin polttoaineen saantia.

Ni-CD (Nickel Cadmium): Aine, jota käytetään ladattavien akkukennojen valmistamisessa. Kyseisiä kennoja käytetään esim. lähettimessä, hehkussa, ajoakuissa.

Ni-MH (Nickel Metal Hydride): Uudempi versio Ni-Cd-akuista. Pystyy varaamaan energiaa painoonsa nähden enemmän kuin Ni-CD ja ei kärsi muisti-ilmiöstä.

Nippuside (Zip Tie): Yleisnimi nylonista valmistetulle lenkillä, jolla sidotaan yleensä sähköjohtoja kiinni toisiinsa.

Nitrometaani (Nitromethane): Polttoaineen toisena pääraaka-aineena käytetään nitrometaania, joka helpottaa polttoaineen syttymistä. Polttoaineissa on yleensä nitromataania 10-25%.

Nivelvetoakseli (Universal Drive Shaft): Nivelöity akseliasetelma, jonka toisessa päässä on koiranluu ja toisessa päässä itse akseli. Tämä koiranluu ja akseli on nivelöity keskeltä. Tämä on huomattavasti parempi ratkaisu kuin yksinkertainen koiranluuvetoakseli.

Nylon: Muovilaatu, jota käytettään paljon RC-autojen valmistuksessa. Nylon on yleensä hyvin iskunkestävää ja taipuisaa. RC-autojen osissa käytettään yleisesti myös lasi- tai hiilikuidulla vahvistettua nylonia jäykkyyden kasvattamiseksi. Kuidun määrällä pystytään säätelämään kappaleen jäykkyyttä.

Off-Road: Tällä tarkoitetaan mitä tahansa päälystämätöntä rata. On yleensä hiekkaa, savea tai näiden seosta. Voi viitata myös autotyyppiin, joita ovat krossi-, trukki-, ralli- ja monsterautot.

Offset: Tällä tarkoitetaan renkaan sivuttaispoikeamaa. Kun offset on nolla renkaan keskilinja on pyörän navan ulkoreunan kohdalla.

Ohjauspala (Steering Block): Tämä on kiinnitetty auton etupäässä nivelöidysti olkatukeen, jolloin autoa voidaan kääntää.

Oikosulku (Short Circuit): Oikosululla tarkoitetaan sitä, että sähkö pääsee kulkemaan akun positiivisen ja negatiivisen navan välillä käytännössä vastuksetta. Kyseinen ilmiö aiheuttaa erittäin suuren virran akun napojen väälille, jolloin lämmön tuotto on valtava. Tällöin on erittäin suuri riski komponenttien palamiselle ja sulamiselle.

Olkatappi (King Pin): Akseli, jonka varaan olkatuki (ohjauspala) kiinnitetään, jotta etupyörien ohjaaminen mahdollistuu.

Olkatuki (Hub Carrier): Kappale, jossa pyörän navan tai akselin laakeri on kiinni.

On-Road: Taällä tarkoitetaan mitä tahansa päälystettyä rataa, joka on päälystetty esim. asfaltilla tai betonilla. Voi viitata myös tällaiselle radalle tarkoitettuun autotyyppiin.

O-Rengas (O-Ring): Kumista, silikoonista tms. valmistettu rengas, jota käytetään yleisesti tiivisteenä varsinkin iskunvaimentajissa.

Painopiste (Center of Gravity, CG): Piste, joka on auton massan keskipisteenä. Autoissa tavoiteltavaa on saada painopiste mahdollisimman alas ja auton keskilinjalle.

Pakoadapteri (Header, Manifold): Katso pakokäyrä.

Pakokäyrä (Header, Manifold): Kappale, joka kytkee polttomoottorin pakoportin pilliin. Kiinnitys moottoriin, pituus, suunta ja muoto vaihtelevat moottorin ja auton mukaan.

Pallo (Ball End): Urospuoleinen komponetti palloliitoksessa, joita käytetään RC-auton heiluvissa ja pyörivissä liitoksissa. On yleensä valmistettu metallista, muodoltaan pultinpäässä oleva pallo ja kiinnitetään ohjauspalaan, servon varteen jne, johon pallokupissa kiinni oleva tanko halutaan kiinnittää.

Pallokuppi (Ball Cup): Naaraspuoleinen komponetti palloliitoksessa, joita käytetään RC-auton heiluvissa ja pyörivissä liitoksissa. On yleensä valmistettu muovista tai nylonista ja kiinnitetään raidetangon, servon tangon, työntötangon yms. tankojen päähän.

PCM (Pulse Code Modulation): Digitaalinen modulointitapa, joka käyttää FM:ää välitystapana, mutta on digitaalisuutensa takia huomattavasti luotettavampi ja häiriöttömämpi.

Peak-laturi (Peak Charger): Tämän tyyppinen latauslaite monitoroi latausjännitettä. Kun latausjännite on pitkän nousun jälkeen lähtenyt laskuun ja on pudonnut ennalta asetetun arvon verran, laturi katkaisee latauksen.

Pilli (Exhaust Pipe): Pilli on tehokkaampi, mutta äänekkäämpi vaihtoehto äänenvaimentimelle. Se on sopivasti muotoiltu putki, joka tarjoaa moottorille pakokaasujen vastapaineen, jotta palamisprosessi olisi mahdollisimman tehokas. On muodoltaa yleensä molemmista päistä suipponeva, toinen pää on melkein kokonaan auki ja toisen pään lähellä on pieni putki, josta pakokaasut tulevat lopulta ulos. Lisäksi suurinpiirtein keskellä pilliä on nippa, josta johdetaan paine tankkiin.

Pilot-akseli (Pilot Shaft): Mutteri, jonka päässä on akseli. Tällä mutterilla kiristetään polttomoottorin vauhtipyörä moottorin akseliin kiinni. Akselin ympärille puolestaan kootaan kytkin.

Pinjoni (Pinion): Sähkömoottorin akselille tuleva metallinen ratas.

Pivot-Ball-Ripustus (Pivot Ball Suspension): RC autoissa voidaan käyttää pivot-Ball tyyppistä ripustusratkaisua, jossa olkatuki kiinnitetään ylä- ja alatukivarteen kierteytettyjen pallotapin avulla. Tämän pallon etäisyyttä tukivarsista säätämällä pystytään vaikuttamaan mm. raideleveyteen ja camber-kulmaan.

Polttoaine (Fuel): Nestettä, joka sytytetään ilmaan sekoitettuna polttomoottorissa, jolloin syntyy liike-energiaa. Yleensä RC-autojen tapauksessa polttoaine on metanolin, nitrometaanin ja öljyn seosta (synteettinen tai risiiniöljy).  Tämä toimii siis moottorin polttoaineena ja voiteluaineena. 1/5 -kokoluokan autoissa käytetään yleensä tavallista bensaa.

Polttoaineletku (Fuel Tubing): Letkua, jonka kautta polttoaine johdetaan polttoainetankista polttomoottrin kaasuttimeen. Käytetään myös pillin ja polttoainetankin välillä polttoainetankin paineistamiseen. On yleensä läpinäkyvää silikoniletkua. Käytetään myös muihin tarkoituksiin, kuten servojen vivuissa pehmusteena ja polttoainetankin jalkojen alla tärinän vaimennukseen.

Polttoainesuodatin (Fuel Filter): Komponentti, joka suodattaa polttomoottoriin otettavan polttoaineen ennen sen pääsemistä kaasuttimeen. Muuten moottoriin päässyt lika kuluttaisi koneen loppuun hyvin nopeasti. Polttoainesuodatin on yleensä polttoaineletkuun kiinnitettävä avattava kapseli, jonka sisällä on varsinainen suodatin elementti.

Polttomoottori (Combustion Engine): Moottori, joka tuottaa liike-energiaa polttamalla polttoaineen ja ilman seosta.

Pomppuohjaus (Bump Steer): Tällä tarkoitetaan sitä, että ohjauskulma muuttuu jousituksen liikkuessa koko matkan. Johtuu epätarkkuuksista  ripustuksien geometriassa. Yleensä tämä ei ole toivottu ominaisuus.

Porttaus (Porting): Tällä menetelmällä tavoitellaan yleensä lisätehoa polttomoottoriin. Menetelmässä polttomoottorin kanavien muotoa, kokoa, määrää tai sijaintia muutetaan. Oikein tehtynä tehontavoittelussa luultavasti onnistutaankin. Väärin tehtynä seurauksena voi olla jopa moottorin täydellinen käymättömyys.

Prikka (Shim): Sähkömoottorissa näitä laitetaan molempiin päihin akselia, jotta ylimääräinen akselin pitkittäisliike saadaan eliminoitua. Valmistettu yleensä metallista, mutta kollektoria lähimpänä oleva prikka on aina jotain sähköä johtamatonta materiaalia (pakeliitti, teflon).

Puristukset (Compression): Paine, joka saavutetaan polttomoottorin palotilassa männän ollessa yläkuolokohdassa.

Putkisokka (Roll Pin): Metalli levystä valmistettu sokka, joka on kierretty putken muotoon. Ei ole siis ihan täysi putki, vaan sivulla on pieni rako, jolloin sokka painuu hieman kasaan puristettaessa. Käytetään yleisesti autojen akseleissa estämässä vanteen, hihnapyörän tms. pyörimisen akseliin nähden. Sokka työnnetään akselin läpi siten, että soka päät törröttävät molemmin puolin akselia.

Pyörivä massa (Rotating Mass): Tällä tarkoitetaan pyörivien kappaleiden massaa autossa. Näitä kappaleita ovat mm. tasauspyörästöt, renkaat, vetoakselit, hihnat, vauhtipyörät, hihnapyörät, kiertokanget. Mitä kevyemmiksi nämä osat pystytään tekemään sitä paremmin auto kiihtyy ja hidastuu, koska vähemmän voimaa tarvitaan näiden kappaleiden liikkeelle saamiseen. Yleisesti voidaan sanoa, että jokainen pyörivässä kappaleessa säästetty gramma vastaa jopa neljän gramman säästöä liikkumattomassaq kappaleessa.

Pyörän napa (Hub): Tämä on yleensä kuusikulmainen pyörän aksellin kiinnitetty sovitekappale, jota vasten vanne kiristetään. Vanteessa on vastaava kuusikulmainen aukko, jolloin vanne ei pääse pyörimään akselin suhteen.

Pääty (Endbell): Sähkömoottorin osa, joka käsittää hiilikanavat, juotoskorvakkeet ja toisen laakerin. Pääty kinnitetään kannuun yleensä parin ruuvin ja ajoitusrenkaan avulla.

Radiohäiriö (Radio Interference): Tämä tapahtuu silloin kun radiolähettimen ja -vastaanottimen välinen signaali häiriintyy jostain syystä. Tämän seurauksena on hetkellinen auton kontrollin menetys. Häiriön syynä voi olla esim. lataamattomat akut, muu lähetys samalla taajuudella, antenni on liian lähellä muita sähköjohtoja ja viallinen radiolaite.

Radio-ohjaus (R/C, Radio Control): Käyttämällä radioaaltoja ohjausinformaatio välitetään lähettimeltä vastaanottimelle. Vastaanotin koodaa informaation sopivaksi ja välittää komennot esim. ohjaus- ja kaasuservolle.

Raideleveys (Track Width): Auton leveys mitattuna renkaiden keskilinjalta.

Rakennussarja (Kit): Rakennussarjalla tarkoitetaan sitä, että RC-auto on pakkauksessa palasina, joista kootaan valmis auto käyttäen apuna mukana seuraavaa ohjekirjaa. Rakennussarjoja on myös sellaisia, jotka on jo osittain koottu.

Rattiohjain (Pistol Grip Transmitter): Tämä on lähetintyyppi, joka on niomensä mukaisesti varustettu ratilla. Ohjainta pidetään yleensä vasemmassa kädessä, jolla käytetään myös kaasua pistoolin tapaan painamalla liipasinta. Oikealla kädellä käytetään puolestaan ohjaimen sivussa olevaa rattia.

Reaktiivinen caster (Reactive Caster): Kun tukivarret painuvat casterkulma pienenee samalla.

Rikastaa (Richen): Tällä tarkoitetaan polttomoottorin poltoaineseoksessa ilman osuuden vähentämistä, eli itse polttoaineen osuuden lisäämistä. Suoritetaan yleensä kääntämällä neulaventtiiliä suuremmalle, eli vastapäivään.

Roto-Start: Tämä mahdollistaa polttomoottorin käynnistämisen akkuporalla tai vastaavalla. Tämä toimii vetokäynnistimen tapaan, mutta narukelan paikalla on kuusikoloadapteri, johon voidaan asettaa varsi käynnistämistä varten.

RTR (Ready To Run): Katso ajovalmis.

Rullaava auto (Rolling Chassis): Tätä termiä käytetään autosta, kun autosta on riisuttu kaikki sähköosat ja moottori.

Rungonjäykistin (Chassis Brace): Tämä on yleensä rungon ja iskaritornin väliin asennerttava tuki, joka estää rungon pitkittäissuuntaista taipumista.

Runko (Chassis): Alusta, jonka varaan auto kootaan. Yleensä tämä on alumiininen tai hiilikuituinen levy, jota on voitu myös muotoille esim. reunoja taivuttamalla. Runko voi olla myös muodostettu putkista tai muista profiileista.

Saranatappi (Hinge Pin): Metallista valmistettu tanko, joka toimii saranana kahden kappaleen välillä. Yleensä molemmissa päissä on urat, joihin laitetaan C-sokat saranatapin irtoamisen estämiseksi.

Servo: Mekanismi, joka koostuu mm. rattaista, elektroniikasta, moottorista ja varresta. Servon tarkoituksena on kääntää varsi juuri tiettyyn asentoon vastaanottimelta saatavan signaalin perusteella. Tämä varsi on yleensä linkitetty ohjamaan autoa tai säätämään kaasua/jarrua.

Servon suunnanvaihto (Servo Reversing): Yleensä lähettimessä on kytkin tai asetus, jolla saadaan servon varren liikkeen suunta vaihtumaan. Eli tällä saadaan korjattua esim. tilanne, jossa lähettimestä oikealle kääntämällä auto kääntyy vasemmalle.

Servonsäästäjä (Servo Saver): Jousikuormitteinen mekanismi, joka vaimentaa servoon kohdistuvia iskuja. Voi olla asennettuna servon varreksi tai muuksi ohjausken osaksi. Tämän osan tarkoituksena on siis estää servon hajoaminen iskujen seurauksena.

Servoteippi (Servo Tape): Kaksipuoleinen teippi, jonka liimapintojen välissä on noin 1-2 mm vaahtomuovi tms. Tällä kiinnitetään yleisesti vastaanottimia, nopeuden säätimiä ja jopa servoja auton runkoon kiinni.

Shottky-diodi (Shottky Diode): Nopeudensäädin toimii pulssisuhdeperiaatteella, eli se antaa moottorille vuorotellen hetken akun täyden jännitteen ja lopun aikaa jännite on nolla. Näitä pulsseja on tuhansia sekunnissa. Joka kerta, kun virta katkaistaan moottorista, aiheuttaa moottorin käämitys suuren käänteisen jännitepiikin,  joka oikosuljetaan Shottky-diodilla. Kun häiriö tapetaan lähellä moottoria, syntynyt radiohäiriö on huomattavasti pienempi. Myös nopeudensäätimen transistorit eivät lämpene niin paljoa, koska niiden ei tarvitse johtaa tätä häiriövirtaa. 

Silikoni (silicone): Tämä on synteettistä kumia, joka on kuumuuden kestävää ja muutenkin kestävämpää kuin luonnon kumi.

Sisäänajo (Break-In): Tämän toimenpiteen tarkoituksena on saada erityisesti moottorin eri osat sovittumaan mahdollisimman hyvin toisiinsa, jotta moottorista tulee mahdollisimman tehokas ja pitkäikäinen.

Sliksit (Slicks): Tämä on rengastyyppi, jonka pinnassa ei ole minkäänlaista kuviota. Nämä ovat yleensä renkaat, joilla saavutetaan rata-autoilussa paras pito tasaisella ja puhtaalla radalla.

Spoileri (Spoiler): Tällä tarkoitetaan tyypillisesti auton takasiipeä, mutta spoileri voi sijaita myös muualla autossa. Spoilerin tarkoituksena on painaa autoa rataan kiinni erityisesti suurissa nopeuksissa, jolloin autosta tulee rauhallisempi ja pito lisääntyy. Krossiautoissa tämän ensisijainen tarkoitus on tasapainottaa autoa hypyissä.

Starttiboksi (Starter Box): Laatikko, jonka sisällä olevan  moottorin akselille on laitettu iso kuminen pyörä. Tämä kumisen pyörän pinta tulee hieman laatikon ulkopuolelle siten, että se on juuri polttomoottorin vauhtipyörän kohdalla. Kun autoa painetaan laatikkoa kohti kuminen pyörä alkaa pyörimään pyörittäen samalla polttomoottoria vauhtipyörästään, jolloin moottori toivottavasti käynnistyy.

Sylinteriputki (Sleeve): Polttomoottorissa oleva osa, jonka sisällä mäntä liikku ylös ja alas. RC autojen moottoreissa tämä on yleensä päällystetty nikkelillä tai kromilla. Käsittää kanavat polttoaineseoksen tuomiseksi sylinteriin ja pakokaasujen poisviemiseksi. Lisäksi käsittää yleensä vielä joitain apukanavia.

Syntetisaattori (Synthesizer): RC-autojen tapauksessa tällä tarkoitetaan sitä, että lähettimen ja vastaanottimen taajuutta vaihdetaan kiteiden asemasta kääntämällä esim. ruuveja. Kyseisenkaltaisia radioita nimitetäänkin kiteettömiksi radioksi.

Sytytys (Ignition): Tällä termillä tarkoitetaan polttomoottorissa polttoaineen sytyttämistä. Sytytyksen hoitaa yleensä oikealla hetkellä hehku- tai sytytystulppa.

Sähkömoottori (Electric Motor): Sähkömoottori on sähköllä toimiva moottori. Siinä käämin läpi kulkeva virta tekee käämistä sähkömagneetin. Käämin toinen puoli varautuu negatiivisesti ja toinen positiivisesti. Sähkömagneetin ja kestomagneetin väliset magneettikentät vaikuttavat toisiinsa, jolloin käämi pyrkii liikkumaan mahdollisimman hyvään asentoon suhteessa kestomagneetin magneettikenttään. Esim. käämin positiivisesti varautunut puolisko vetää kestomagneetin negatiivista puoliskoa puoleensa ja hylkii positiivista. Tämä saa käämin pyörimään. Kollektorin tehtävänä on moottorissa on magnetisoida aina yksi käämi kerrallaan, jolloin vaikuttavat voimat ja myös pyörimisssuunta saadaan pidetty samana. Eli, kun sähkömagneettina toimivan käämi tulee kestomagneetin vetovoiman vaikutuksesta kestomagneettia kohti, kollektori katkaiseekin virran. Samalla hetkellä kollektori magnetisoi seuraavan käämin, joka taas lähestyy  kestomagneetin vetovoiman vaikutuksesta kestomagneettia, kunnes virta jälleen katkeaa.
 
 

1. Pääty (Endbell) 2. Häiriönpoistokondensaattori (Motor Capacitor) 3. Juotoskorvake (Soldering Tab) 4. Hiili (Brush) 5. Shottky diodi (Shottky Diode) 6. Hiilikanava (Brush hood) 7. Jousi (Spring) 8. Tuuletusreikä (Ventilation Channel) 9. Akseli (Shaft) 10. Kannu (Can) 11. Magneetti (Magnet) 12. Laakeri (Bushing/Bearing) 13. Laminaatit (Laminations) 14. Ankkuri (Armature) 15. Kollektori (Commutator) 16. Prikat (Shims) 17. Käämilangat (Windings) 18. Ajoitusrengas (Timing Ring)

Takasiipi (Rear Wing): Katso spoileri.

Takaveto (Rear Wheel Drive): Kun auton takapyörät vetävät, tätä kutsutaan takavedoksi.

Tasauspyörästö (Diff, Differential): Voimansiirron osa, joka jakaa voiman pyörille. Yleensä tasuspyörästö jakaa voimaa jollain metodilla eri pyörille siten, että toinen pyörä voi pyöriä toista nopeampaa. Yleensä voimaa välittyy enemmän sille pyörälle, jonka pito on heikompi. Lisäksi käännöksissä ulomman pyörän on kuljettava pitempi matka, jolloin tasauspyörästö päästää tämän ulomman pyörän pyörimään pitemmän matkan.  Tasauspyörästö voi myös jakaa voiman pyörille tasaisesti.

Tasauspyörästön kuulat (Diff Balls): Käytetään kuulatasauspyörästössä kahden eri suuntiin pyörivän painelevyn välissä pyörijöinä, jotta pyörien eri nopeuksinen pyörimisliike mahdollistuu.

Tasauspyörästön ratas (Diff Gear): Tasauspyörästössä oleva ratas, jonka kautta voima välitetään itse tasauspyörästölle. Yleensä tasauspyörästön kuulat on asennettu kyseiseen rattaaseen muodostettuihin reikiin.

Transponderi (Transponder): Pieni ajanottolaitteiston lähetin, joka asennetaan jokaiseen autoon. Tämä laitteisto antaa signaalin esim. maaliviivalla ajanottolaitteistolle, jolloin kyseisen auton kierroksia ja kierrosaikoja voidaan laskea.

Tikkuohjain (Stick Radio): Tämä on lähetintyyppi, joka on niomensä mukaisesti varustettu ohjaustikuilla. Ohjainta pidetään yleensä molemmin käsin. Oikealla kädellä käytetään kaasutikkua ja vasemmalla ohjaustikkua.

TQ (Top Qualifier): Tällä tarkoitetaan kilpailuissa aika-ajojen nopeinta kuljettajaa.

Trukki (Truck): On yksi off-road automalli. Nämä ovat yleensä hyvin maaston sopivia avolavaautoja. Eivät yleensä eroa vastaavasta krossiautosta merkittävästi kuin korin ja eturenkaiden osalta.

Tukivarsi (Suspension Arm, A Arm, Wishbone): Auton ripustusten osa, joka liikkuu ylös ja alas iskunvaimentajien rajoittamana ja runkoon tai laipioon nivelöitynä. Tukivarsissa on kiinni olkatuet ja mahdollinen kallistuksenvakain.

Vaimennus (Damping): Tällä tarkoitetaan liikkeen vastustamista erityisesti iskunvaimentajien tapauksessa. Eli vaimennuksen tehtävänä on hidastaa jousien liikettä, jotta auto pystyy liikkumaan mahdollisimman tehokkaasti. Tähän yleensä haluttuun ominaisuuteen pyritään yleensä vaikuttamaan  iskunvaimentajan öljyjä ja mäntiä vaihtamalla.

Vanttiruuvi (Turnbuckle): Tanko, jonka molemmat päät on kierteytetty vastakkaislla kierteillä. Yleensä molempiin päihin on ruuvattu pallokupit, jolloin vanttiruuvia kiertämällä molemmat päät kiertyvät vastakierteiden takia pallokuppeihin sisään tai pallokupeista ulos. Pallokuppeja ei siis tarvitse irroittaa palloista, jotta asetelman kokonaispituutta pystyttäisiin muuttamaan.

Vastaanotin (Receiver): Vastaanotin seuraa jotain tiettyä taajuutta, ottaa vastaan lähettimen lähettämää informaatiota tällä taajuudella, koodaa saatua informaatiota servoille välitettäväksi. Vastaanottimen taajuutta vaihdetaan yleensä erillisillä kiteillä. Markkinoilla on myöskin vastaanottimia, joiden taajuus voidaan säätää esim. ruuvista vääntämällä ilman kiteiden vaihtoa.

Vastaanottimen akku (Receiver Pack): Tätä yleensä 4 tai 5 kennoista akkua tarvitaan lähinnä polttomoottoriautoissa virran tarjoamiseen mm. vastaanottimelle ja servoille.

Vastaohjaus (Counter Steer): Ohjaustoimenpide, jossa yritetään korjata auton perän karkaaminen. Ohjausliike tehdään siten, että ohjataan autoa samaan suuntaan kuin peräkin on karannut. Ilman tätä liikettä auto kierähtäisi todennäköisesti ympäri.

Vauhtipyörä (Flywheel): Metallinen polttomoottorin akselissa oleva kiekko, jolla on kaksi tehtävää. Ensimmäiseksi sen tehtävänä on tasoittaa moottorin pyörimistä polttoaineen syttymisten välillä. Toiseksi sen tehtävänä on toimia alustana, josta moottori voidaan käynnistää esim. starttiboksilla.

Vauhtipyörän painot (Flyweights): Centax-kytkimessä olevat painot, jotka moottorin kierrosten lisääntyessä pyrkivät keskipakovoiman seurauksena ulospäin. Koska vauhtipyörän sisäpinta on kartiomainen, vauhtipyörän painojen siirtyessä ulospäin, vauhtipyörän sisäpinta pakottaa ne siirtymään myös kampiakselin päätä kohden. Tällöin nämä painot pakottavat myös kytkinpalan siirtymään kytkinkelloa kohden.

Vetoakseli (Drive Shaft): Voimansiirron akseli, joka pyörittää renkaita tai tasauspyörästöä.

Vetokäynnistin (Pull-Start): Tämä mahdollistaa polttomoottorin käynnistämisen narusta, joka on kiinnitetty moottorin perään ja välitää voiman kampiakselille yksisuuntalaakerin välityksellä.

Viripilli (Tuned Pipe): Katso pilli.

Viritysosa (Hop-Up): Ei alkuperäisosa, joka on suunniteltu olemaan ominaisuuksiltaan alkuperäistä parempi, tai ainakin näyttään hienommalta.

Voimansiirto (Drive Line, Power Train): Tämä on yhteinen nimittäjä niille osille, jotka välittävät voiman moottorilta pyörille. Eli voiman siirto voi koostua esim. akseleista, vetoakseleista, rattaista, hihnoista jne.

Vyörengas (Belted Tire): Renkaan sisään on valettu kuituvyö, joka estää rengasta pullistumasta suurilla kierroksilla. Lisäksi vyö parentaa hieman renkaan kestävyyttä.

Välipyörä (Idler Gear): Ratas, jota käytetään kahden rattaan välissä, jotta molemmat rattaat saataisiin pyörimään samaan suuntaan. Välitys ei muutu.

Yksisuuntalaakeri (One-Way Bearing): Laakeri, joka rullaa vapaasti toiseen suuntaan pyöritettäessä ja lukittuu toiseen suuntaan pyöritettäessä.

Yksisuuntatasauspyörästö (One-Way Diff): Yksinkertainen tasuspyörästö, joka antaa molemmille pyörille vakion kierrosluvun riippumatta edes pidosta. Vaikka toinen pyörä menettäisikin kokonaan pidon, niin toinen pyörä ottaa vallan. Tällä saavuteetaan suurta etua varsinkin käännöksissä. Tämän tasauspyörästön ehdoton huonous on se, että se toimii vain eteen päin, eli pakki tai jarrut eivät toimi. Kyseistä tasuspyörästöä käytetään yleisesti nelivetoisten autojen etutasauspyörästönä. Tämä tasauspyörästö perustuu siihen, että molemmat tasauspyörästön ulostulot on kiinnitetty yksisuuntalaakereihin, jotka rullaavat vapaasti toiseen suuntaan pyöritettäessä ja lukittuvat toiseen suuntaan pyöritettäessä.

Yliohjautuvuus (Oversteer): Tilanne, jossa auton eturenkaiden pito on selvästi parempi kuin takarenkaiden. Auto kääntyy yliagressiivisesti ja takapää on levoton. Aiheuttaa helposti auton pyörähtämisiä tai ainakin perän karkailua.

Ylivälitetty (Overgeared): Välitys, joka on asetettu liian pieneksi ollakseen tehokas. Aiheuttaa moottorille ja voimansiirrolle ylimääräsitä rasitusta. Tässä tapauksessa auton kiihtyvyys on onneton, vaikka huippunopeus voikin olla suuri.

Äänenvaimennin (Muffler): Nimensä mukaisesti tämän tarkoituksena on vaimentaa polttomoottorin pakoääniä. Tällaista käytetään yleensä halvimmissa polttomoottoreissa pakoadapterin ja pillin asemasta. Koska äänenvaimennin ei pysty tarjoaamaan polttomoottorille asiallista vastapainetta, äänenvaimennin on tehollisesti huomattavasti huonompi vaihtoehto kuin kunnon pilli.

Öljytäytteinen (Oil-Filled): Iskunvaimentajien tapauksessa kyseisellä termillä tarkoitetaan sitä, että iskunvaimennin täytetään öljyllä joka toimii iskunvaimentajassa itse liikkeen vaimentajana. Myös varsinkin polttiskrossareiden tasauspyörästöjä täytetään sopivan jäykkyisillä öljyillä, jotta tasauspyörästöstä pystyttäisiin tekemään sopivan jäykkyinen.