Etusivu| Servot| Polttomoottori | Sähkömoottori | Akut | Radiot
Renkaat | Sähköt | Korit | Auton säätö | Muuta | Sanasto | Linkit

Radiot


Radion valinta

Nykyään markkinoilla on hyvinkin laaja kirjo erilaisia radiolaitteita, joidenka ominaisuudet ja hinta vaihtelee suurestikin. Lisäksi radioidenkaan tapauksessa ei ole itsestään selvää, että se kallein olisi se sopivin omaan tarpeeseen. Yleensä ominaisuuksien määrä kuitenkin heijastuu suoraan hintaan. Onko kaikki ominaisuudet kuitenkaan tarpeen. Monia asioita on siis otettava huomioon radion valinnassa. Yksi merkittävimmistä asioista on se, että radio voi olla hyvinkin pitkäikäinen hankinta. Muita osia tulee ja menee, mutta radio voi säilyä. Eli radion valinnassa ei kannata juurikaan tehdä kompromisseja, vaan kannattaa etsiä juuri se oikea. Seuraavassa käsitellään useampia ominaisuuksia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota valintaa suoritettaessa.

Ratti vai tikku

Ensimmäiseksi olisi itselleen tehtävä selväksi, että haluaako käyttää tikku- vai rattiradiota. Tikkuradioita näkee markkinoilla ja käyttäjillä yhä vähemmän. On kuitenkin edelleen ihmisiä, joille sopii paremmin tikkuradio. Nämä ovat yleensä sellaisia henkilöitä, jotka ovat tulleen autojen pariin esim. lennokkipuolelta, jossa ei ole mitään muuta kuin tikkuradioita. Ei myöskään kannata vedota siihen, ettei tikkuradioista löytyisi samoja tarpeellisia ominaisuuksia kuin rattiradioista. Markkinoilla on myös hyvinkin laadukkaita tikkuradioita, vaikkakin malleja on vähemmän.

Vasenkätisyys

Jos olet vasenkätinen ja haluat tämän takia ajaa vasenkätisesti, useat rattiradiomallit jäävät pois laskuista. Tässä tapauksessa valinta on suoritettava niiden radioiden välillä, jotka ovat muutettavissa vasenkätisiksi. Aikoinaan tällaisia radioita ei juurikaan ollut olemassa, jolloin vasenkätisten oli melkein pakosta käytettävä tikkuradioita. Näin ei ole kuitenkaan enää. Markkinoilla on jo useita radioita, jotka ovat helposti muutettavissa vasenkätisiksi.

Ergonomia

Ennen radion hankintaa oli hyvä kokeilla kädessä, jokaista potentiaalista radioehdokasta. Mielummin radiolla pitäisi vielä päästä ajaan useiden minuuttien ajan, jolloin pääsee ihan oikeaan tuntumaan radion kanssa. Tällaisen kunnon kokeilun päätteeksi on helppo sanoa, että onko radio liian painava. Jos radio on häiritsevän painava, niin se tulee myöhemminkin häiritsemään ajosuoritusta, jolloin kannattaa harkita muuta radiota. Radioissa on yllättävänkin suuria fyysisiä eroja. Toiset sopii vain isokätisille ja toiset vain pienikätisille. Myöskin liipaisimissa, rateissa, tasapainossa ja muissa fyysisissä ominaisuuksissa on eroja. Ihan heti ei kannata kuitenkaan radiota tuomita fyysisten ominaisuuksien perusteella, koska useisiin radioihin saa myös lisävarusteita ja niitä voidaan jonkun verran säätää. Esim. ratin jäykkyyttä voidaan säätää ja ratin paikkaa pystytään monissa radoissa siirtämään erillisillä siirtosarjoilla.

Useampien taajuuksien käyttö

Radiot käyttävät vain yhtä taajuutta kerrallaan. Yleensä on kuitenkin tarvetta, että taajuus on helposti muutettavissa, jotta useamman henkilön ajaessa samanaikaisesti päälekkäisiä taajuuksia ei esiinny. Perinteisesti taajuuksien muuttaminen on tapahtunut vaihtamalla lähettimestä ja vastaanottimesta kiteet toisiksi. Tämä kide voi olla asennettu radion sisään kiinteästi, jolloin sen vaihtaminen ei ole ollenkaan helppoa. Tällaisia radioita ei onneksi ole liikkeellä juurikaan. Yleisimmin jossakin radion ulkopinnassa on liitin kiteelle, josta se on helppo vaihtaa toiseen. Kolmas vaihtoehto on kiteen sijaitseminen radiomoduulissa. Tämä on laatikko, joka käsittää kiteen lisäksi myös muun elektroniikan radiosignaalin muodostamiseksi. Tämän hyöty tulee siinä, ettei kallista radiota tarvitse vaihtaa kokonaan esim. eri modulaatioon siirtymisen seurauksena. Tällöin riittää se, että radiosta vaihdetaan radiomoduuli toiseen.

Jokin aikaa sitten markkinoille ilmestyi neljäskin vaihtoehto - ns. kiteetön radio. Tällaisissa radioissa ja vastaanottimissa taajuutta ei enää vaihdetakaan kiteitä vaihtamalla. Taajuuden vaihtaminen tehdään näissä radioissa ohjelmallisesti tai valitsimia kääntämällä. Tämän hyöty on siinä, että radion käyttäjällä on periaatteessa käytössään kaikki mahdolliset taajuudet ilman lisäkustannuksia.

Modulaatio

Nykyisissä radioissa käytetään lähinnä kolmea eri modulaatiota AM, FM ja PCM. Näiden ero on siis modulaatiotavassa. Eli AM-radiossa (Amplitude modulation) signaali lähetetään muuttamalla kantoaallon amplitudia = korkeutta. FM-radiossa (Frquency modulation) signaali lähetetään muuttamalla kantoaallon taajuutta. PCM (Pulse Code Modulation) on digitaalinen modulointitapa, joka käyttää FM:ää välitystapana, mutta on digitaalisuutensa takia huomattavasti luotettavampi ja häiriöttömämpi ja kalliimpi.

AM ja FM- radioita on kumpaakin olemassa 27 ja 40 MHz ja muutamana muunakin taajuutena. AM-modulaatiotapa on hieman häiriöherkempi kuin esim. FM. Tämän takia varsinkin kilpakuljettajat käyttävät melkein poikkeuksetta FM- tai PCM-modulatiota. AM-radioita on olemassa sen takia, että niiden valmistus on halvempaa kuin FM-radioiden. Toisaalta AM:n maine on huono enemmänkin sen takia, että halvoissa ja vähemmän laadukkaissa radioissa on ollut käytössä AM ja kalliimmissa ja laadukkaammissa radioissa FM. Eli laadukas radio, joka käyttää modulaatiotapana AM:ää on varmasti mainettaan parempi.

Useampi auto

Jos käytössäsi on useampi auto,  on autoa vaihdettaessa myös radio säädettävä uudestaan tai pitää olla jokaiselle autolle oma lähetin. Useampien lähettimien omistaminen ei ole kuitenkaan mikään edullisin ratkaisu. On varmastikin helpompaa tallentaa jokaiselle autolle omat optimisäädöt radion muistiin. Tällöin autoa vaihdettaessa vain haetaan kyseisen auton säädöt esiin. Tämä ominaisuus vaatii kuitenkin sitä, että radion on oltava ns. tietokoneradio.

Eri autojen vaatimukset ominaisuuksiin

Yleisesti sähköautolle ainoat melkeinpä ehdottomat vaatimukset radiolle on trimmit molemmille kanaville, servojen suunnanvaihto ainakin ohjaukselle, servon päätepisteiden säätö ohjaukselle. Polttomoottoriautoa varten hankittavalla radiolla ei ole juurikaan mitään lisättävää edelliseen listaan. Oikeastaan ainoa vaatimus tulee siitä, että radiosta on mielellään löydyttävä servon loppupisteiden säätö myös kaasulle ja jarrulle erikseen. Kalliimmista radioista löytyy huomattavasti enemmän säätöjä, ja näiden tarpeellisuus on sitten ihan henkilökohtaisesti päätettävissä.

Eri autoilla voi myös olla omat erityisvaatimukset radion suhteen. Joissakin monstereissa on esim. käytössä kaksi servoa ohjaukselle. Tällöin voi olla tarpeellista, että radiosta löytyy kanavien miksausominaisuus. Peruuttava polttomoottori auto voi puolestaan vaatia radioon kolmannen kanavan peruutusvaihteen kytkemiseen.

Ota radiosta kaikki irti

Radion merkitystä ajosuoritukseen ei kannata vähätellä, joten radioasiat kannattaa siis pitää kunnossa. Seuraavassa on käyty läpi merkittävimmät radion käyttöön vaiukuttavat asiat läpi.

Käyttäminen

Radioon pätee hyvin vanha sanonta, että sitä tulisi pitää kuin naista. Ratista otetaan ote hyvin kevyesti ainakin peukalolla, etusormella ja keskisormella. Lopuilla sormailla ei ole suurtakaan merkitystä. Ne voivat olla siellä, missä ne mukavimmin haluaa olla. Oikeastaan ote on sitä parempi, mitä hellempi se on. Tällöin auton hyvinkin tarkka ohjaaminen onnistuu hyvin. Sama pätee liipasimeen liipasinta käytetään etusormen päällä, jossa on on paras tunto. Jos liipasinta yritetään käyttää esim. nivelellä, niin ajostakin tulee melkoisen suuripiirteistä.

Radiohäiriöiden välttämiseksi kannattaa muistaa muutama seikka. Radion antennin tulisi olla mahdollisimman pystyssä ja ulos vedettynä. Lisäksi vioittunut antenni olisi aina vaihdettava uuteen. Paristojen tai akkujen pitäisi olla mahdollisimman täydet. Paristot olisivat teoriassa parempi vaihtoehto, koska niiden nimellisjännite on korkeampi kuin akuilla (1,5 V ja 1,2 V). Toisaalta radiot ovat suunniteltu käytettäväksi lähinnä akuilla, joten tämän puolesta ongelmia ei pitäisi syntyä. Lisäksi pitkän päälle akkujen käyttäminen tulee huomattavasti halvemmaksi. Kannattaa vain pitää akut mahdollisimmaan täysinä.

Kahva

On erittäin tärkeätä, että radion kahvasta saadaan pitävä ja mukava ote. Jos ote ei ole mahdollisimman hyvä, tällä voi olla suuriakin vaikutuksia ajosuoritukseen. Yleensä radioiden kahvat ovat kovaa ja liukasta muovia, josta ei oikein kunnollista otetta pystytä saamaan. Asia on kuitenkin helposti korjattavissa. Melkein jokaisesta urheiluliikkestä löytyy hyvä valikoima mailojen kädensijoihin tarkoitettuja pitoteippejä. Näitä on hyvinkin monenlaisia, joissa pintamateriaali vaihtelee froteesta erittäin nihkeään muovimateriaalin. Lisäksi paksuuksissa ja muodoissa on huomattaviakin eroja.

Eli ensimmäiseksi kannattaa kokeilla radiota kädessä ja miettiä, että pitääkö kahvan paksuutta kasvattaa huomattavastikin. Jos kahva tuntuu selvästi ohuelta pitoteipiksi kannattaa valita joku paksuista malleista. Vastaavasti kahvan tuntuessa sopivan paksuiselta ja liukkaalta, valinta kohdistuu hyvin ohuisiin pitoteippeihin. Seuraavaksi pitäisi miettiä pintamateriaali ja pitoteipin muoto. Tässä suurena apuna on urheiluliikkeiden mallit. Yleensä jokaisesta pitoteipistä on mallit kiedottu jonkun mailan kahvaa muistuttavan kepin ympärille, jolloin eri teippien kokeilu onnistuu helposti.

Kun valinta on suoritettu, pitoteippi on asennettava vielä radion kahvaan. Yleensä pitoteippiä ei kannata laittaa etusormen ja peukalon alle, koska tämä alue on erotettu muusta kahvasta voimakkailla muotoiluilla ja tässä kohtaa sijaitsee paremmissa radiossa mm. trimmejä. Lisäksi liipasimen liikerataa ei välttämättä haluta pienentää.


Kahvan ympärille on kiedottu pitoteippi otteen parantamiseksi.

Liipasin

Radioiden liipasimet ovat yleensä tehty siten, että suurempikin sorminen käyttäjä saisi tungettua nakkinsa liipasimen väliin. Tämä tuo kuitenkin ongelmia ohutsormisille käyttäjille, koska sormen ja jarruvivun väli on jo huomattavan suuri. Tämä ei tietenkään ole hyvä asia hyvän jarrutuntuman saavuttamisessa. Tämän korjaamisen on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa.

Ensimmäiseksi jarruvipua voidaan taivuttaa lähemmäksi kaasuvipua. Avuksi tässä pitää ottaa ehdottomasti kuumailmapuhallin, jotta vipua ei katkaistaisi. Kuumailmapuhaltimella jarruvivun tyviosaa lämmitetään varovasti siten, että materiaali selvästi pehmenee sulamatta ja ympäröivä alue ei vahingoitu. Eli liipasin kannattaa ottaa radiosta irti vahinkojen minimoimiseksi, jos tämä onnistuu helposti. Kun materiaali on sopivan pehmeätä, voidaan jarruvipua taivuttaa sopivaan asentoon ja odottaa sen jäähtymistä.

Toinen vaihtoehto on huomattavasti helpompi. Polttoaineletkusta leikataan parin sentin pätkä, joka yksinkertaisesti pujotetaan jarruvivun päälle. Tällä tavalla saadaan rakoa pienennettyä noin millin verran. Tämän tavan voi toki yhdistää myös edelliseen tapaan. Molempien tapojen jälkeen nopeudensäädin tai kaasuservo on säädettävä uudestaan, koska jarruvivun liikerata on muuttunut.


Jarruvivun päälle on vedetty pätkä polttoaineletkua.

Ratti

Ratin muokkaamisessa auttaa melkoisesti, jos sen ajattelee olevan foam-rengas. Eli tähän pitää paikkansa melkein kaikki foam-renkaan ohjeet. Jos ratissa ei ole foamia, niin sellainen kannattaa melkein hankkia. Ote ratista tulee todennäköisesti paranemaan huomattavasti.

Melkoisen usein radioissa näkee irtonaisia foam-pintoja. Eli Foami on vain vedetty ratin rungon päälle. Tällöin on vaarana se, että foami liukuu ratin rungon ympäri tai muuten pois paikoiltaan. Tämä ei tietenkään ole mikään toivottava ominaisuus, joten foami kannattaa liimata kunnolla kiinni ratin runkoon. Tarkemmat ohjeet tähän löytyy "solukumirenkaiden liimaus" -kohdasta.

Liian suuri tai epämuodostunut foami on sorvattavissa. Aluksi ratti täytyy ottaa kuitenkin irti radiosta ja kiinnitettävä sorviin. Tässä kiinnittämisessä voidaan joutua tekemään pienimuotoisia "patenttiratkaisuja", mutta mahdoton tehtävä tämän ei kuitenkaan pitäisi olla. Seuraavaksi ratti vain sorvataan kuin foam-rengaskin.

Kovettuneen tai muuten liukkaan foamin saa jälleen uudenveroiseksi käyttämällä siinä renkaisiin tarkoitettua pitoainetta. Jos ratti ei vieläkään tunnu sopivalta, niin kannattaa hankkia uusi foami. Itse olen jo muutaman kerran korvannut vanhan foamin 1/12 tai 1/10 -auton solukumirenkaalla. Valinta rippuu itse ratin rungosta, jonka halkaisija vaihtelee radiokohtaisesti. Kannattaa valita hieman liian pieni, jotta se pysyisi hyvin paikoillaan. Lisäksi valikoima on melkoisen laaja kovuuden suhteen, jolloin voi valita mieltymystensä mukaan sopivan kovuisen foamin rattiinsa. Tokihan markkinoilla on myös jonkun verran varsinaisia radioiden ratteja ja foameja. Valikoimat eivät kuitenkaan ole mitenkään suuret.


Rattiin pätee samat keinot kuin solukumirenkaaseen.

Radion säätäminen

Tähän on koottu yleisimmät säädöt, joihin käyttäjä törmää radiota käyttäessään. Kaikissa radioissa ei ole kaikkia säätöjä ja joissakin radioissa on enemmänkin säätöjä. Lisäksi eri radioissa säätöjä voidaan kutsua hieman eri nimillä. Eli ohjeita on sovellettava radiokohtaisesti. Säädöt on esitetty järjestyksessä, jossa ne kannattaa tehdä, koska monet säädöt vaikuttavat toisiinsa.

Ennen säätämisen aloittamista autoon kannattaa asentaa ja kytkeä kaikki sähkölaitteet ja ladata ajo- tai vastarinakku. Lisäksi ohjain kannattaa palauttaa tehdasasetuksiin, kanavien suunnan vaihdot oikein päin ja kaikki muutkin säädöt keskiasentoon tai muuhun nollakohtaan. Lopuksi autoon laitetaan akku kiinni ja virrat päälle.

Kaasuservon suunnan vaihto (TH REV): Sähköauton tapauksessa tähän ei tarvitse koskea. Polttisauton tapauksessa painetaan ohjaimesta kaasua, jolloin moottorista pitäisi kaasarin kurkun alkaa avautumaan. Jos näin ei käynyt, niin vaihdetaan kaasuservon suunta.

Kaasuservon keskikohdan asetus (TH Subtrim): Sähköauton tapauksessa tähän ei tarvitse koskea. Polttisauton tapauksessa keskikohta säädetään ohjaimeen koskematta siten, että kaasarin kurkku on kokonaan sulkeutunut ja kaasulinkki jää aavistuksen vielä jarrun puolelle (pieni rako kaasulinkin ja sitä vetävän vivun välillä). Luonnollisestikin moottorin tyhjäkäynti ja linkistö on jo säädetty kohdalleen ennen tätä säätöä. Tavallisissa radioissa ei ole Subtrimmiä, vaan tämä säädetään ihan tavallisesta trimmistä.

Trimmin herkkyys (Trim Rate): 
Jos törmätään tilanteeseen, että yksi trimmin väli on liian suuri, niin tätä säätöä pienentämällä saadaan pienennettyä yhden pykälän vaikutusta.

Kaasun päätepisteiden asetus (F ATV tai F EPA): Sähköauton tapauksessa tähän ei tarvitse koskea ja arvo saa olla 100%. Polttisauton tapauksessa kaasu säädetään siten, että ohjaimesta painettaessa täysi kaasu, kaasarin kurkku on juuri auennut täysin ja servo ei jää sirisemään (yrittää vetää vielä).

Jarrun päätepisteiden asetus (B ATV tai B EPA): Sähköauton tapauksessa tähän ei tarvitse koskea ja arvo saa olla 100%. Polttisauton tapauksessa jarru säädetään siten, että ohjaimesta painettaessa täysi jarru, jarrun jousi tai polttoaineletkun pätkä on reilusti puristunut kokoon. Tässä tapauksessa servo jää sirisemään.

Ohjausservon suunnan vaihto (ST REV): Käännetään ohjaimesta oikealle, jolloin renkaidenkin pitäisi kääntyä oikealle. Jos näin ei käynyt, niin vaihdetaan ohjausservon suunta.

Ohjauksen keskikohdan asetus (ST Subtrim): Koskematta jälleen ohjaimeen säädetään keksikohta siten, että auton pyörät näyttävät suoraan eteenpäin. Jos eturenkaissa on runsaasti aurausta/haritusta keskikohta säädetään siten, että renkaat ovat yhtä paljon kääntyneitä.

Ohjauksen päätepisteiden asetus (R/L ATV tai R/L EPA): Käännettäessä radiosta ohjaus täysin oikealle tai vasemmalle, servo ei saa jäädä sirisemään ja renkaat kääntyvät melkein ääriasentoonsa. Eli kun ohjauspala ei enää käänny enempää vähennetään kyseisestä arvosta esim. 5 %. Yleensä kannatta laittaa oikealle ja vasemmalle samat päätepisteiden arvot, koska eri puolet ovat symmetrisiä. Jos näin ei ole, niin nämä ongelmat on ensin korjattava. Ennen tämän säädön suorittamista varmista, että D/R on 100% (ohjeet alla).

Kaasukäyrän säätö (TH EXP tai THRO CURV): Tällä säädetään se, miten kaasuservo reagoi kaasuliipasimen painamiseen. Voidaan säätää esim. siten, että painettaessa liipasinta 10% servo on kääntynyt jo 50% tai painettaessa liipasinta 70% servo on kääntynyt vain 30%.

Ohjauskäyrän säätö (ST EXP): Tällä säädetään se, miten ohjausservo reagoi ratin kääntämiseen. Voidaan säätää esim. siten, että käännettäessä rattia 10% servo on kääntynyt jo 50% tai käännettäessä rattia 70% servo on kääntynyt vain 30%.

Ohjausken Dual Rate (ST D/R): Tällä rajoitetaan ohjausservon kääntymistä esim. auton yliohjaustuessa. Säätää servon liikettä oikealle ja vasemmalla yhtäaikaisesti ja saman verran.

Jarrun Dual Rate (BR D/R): Tällä rajoitetaan kaasuservon kääntymistä jarrutettaessa. Eli jarrujen lukkiutuessa tätä säädetään alas kunnes jarruvoima on sopivalla tasolla. Käytännössä tämä on sama kuin jarrun päätepisteen säätö.

Ohjausnopeus (Steering Speed tai SPEED ADJ): Tällä pystytään hidastamaan ohjausservon nopeutta. Eli servo ei käännykään maksiminopeudella haluttuun asentoon, vaan sen liikettä hidastetaan halluttu määrä.

Idle-Up: Tällä säädöllä voidaan auttaa polttisauton käynnistyksessä. Tämän ollessa päällä kaasua pidetään haluttu määrä avattuna.

7:3: Tällä säädöllä saadaan servon liikeradasta 70% kaasun puolelle ja loput 30% jarrun puolelle. On myöskin radioita, joissa voi valita suhteen vapaasti. Toisaalta saman saa aikaan säätämällä servon neutraalikohtaa ja päätepisteitä, jos tällaista säöätöä ei ole radiossa.

ABS-jarrut (A.B.S.): Tällä säädöllä voidaan jarrusta tehdä tunnokkaampi. Jarrut toimii pulsseina, jonka pituutta, väliä ja korkeutta voidaan säätää. Myös muita ominaisuuksia voidaan hoissakin radioissa säätää.
 

Copyright © Ari-Pekka Liljeroos