Esittely


Olen Laura. Asun Kemijärvellä avomieheni Kimmon, poikamme Nikon (s. 08/2006), tyttäremme Millan (s. 06/2009), lapinporokoira Väiskin ja pohjanpystykorva Miinan kanssa. Ikää on kertynyt 28 vuotta. Harrastuksiin kuuluu koirien lisäksi käsityöt ja näitten sivujen kans värkkäily.

Näillä sivuilla kerrotaan lähinnä Väiskistä ja Miinasta. Siskon kissoille on oma sivu ja Muistoissa-sivu edesmenneille lemmikeille. Uusimmat juorut meijän menemisistä löytyy Kuulumisia-sivulta.


Koiruuksista:

Meillä on nyt siis kaksi koiraa. Lapinporokoira Väiski, jonka kanssa harrastetaan TOKOa ja agilitya sekä pohjalainen Miina, tuleva metsojen kauhu.

Koirien kanssa harrastetaan pääasiassa TOKOa, agilitya ja näyttelyitä. Miinan kanssa on tarkoitus käydä metsällä. Mukavinta on metsissä ja soilla rämpiminen, yhdessä marjastaminen, mökkeily, hiihtäminen... normaali arki.

Toimin Koillis-Lapin Kennelkerho ry:ssä johtokunnassa, rahastonhoitajana, jäsensihteerinä ja näyttelytoimikunnassa. Lisäksi toimin kouluttajana TOKOssa ja tarvittaessa agilityssa.

Olen TOKO:n liikkeenohjaaja (2007), koulutusohjaaja (2000) ja koetoimitsija (2000).


Koirahistoriaa:

Ennen ensimmäistä omaa koiraa puuhailimme ukin metsästyskoirien (harmaat Bella ja Otto sekä karjalankarhukoira Roi) kanssa. Manu oli perheemme ensimmäinen koira, jonka pikkusiskoni sai 9v. synttärilahjaksi vuonna 1994. Itse en koiraa olisi halunnut, sillä kissamme Miska inhosi koiria ja tykkäsin muutenkin enemmän kissoista. Pikkuhiljaa kuitenkin aloin lenkkeilyn lisäksi harrastamaan Manun kanssa TOKOa ja agilitya, loppua koiraharrastukselle ei ole näkyvissä. Siskolla on nyt kissoja.

Syksyllä 1997 meille muutti tervu-uros Zili, kun halusin oman, vähän energisemmän koiran. Sen kanssa harrastin melkein kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Zilin kanssa muutin omilleni, Manu jäi vanhempien luo. Zilin elämä jäi liian lyhyeksi, se sairastui ja kuoli yllättäen vain 5,5-vuotiaana syksyllä 2002. Parhaat lähtee ensin.

Ilman koiraa en osannut olla, Manuakaan en halunnut raahata kuumaan kerrostaloasuntoon. Jouluna 2002 haimme poropoika Väiskin, joka pitää edelleen huolen että tekemistä riittää.

Manu sairastui diabetekseen kesällä 2004, näkö meni vuodessa, mutta se ei menoa juuri hidastanut. Kun jalat alkoivat silloin tällöin pettää, päästettiin Maukka ikuisille makkaramaille keväällä 2006 11,5-vuotiaana.

Kesällä 2008 laumaamme liittyi pohjalainen Miina, joka on enemmän Kimmon koira ja käy Kimmon kanssa metsällä, minun kanssa joskus näyttelyissä ja muissa kissanristiäisissä.



Että semmosta. Jos on jotain mielenpäällä, niin jätähän viestiä vieraskirjaan.

-Laura-



http://personal.inet.fi/koti/laura.r