| NIKSEJÄ...osa vielä tekeillään..... |
| TAAPERON KANSSA TUNTURISSA Kun olimme lähdossä Osmon kanssa Hammastunturiin, niin huomasimme, että kymmenkuukautinen matkakumppani asettaa reissulle omat vaatimuksensa. Mutta kun valmistautuu (kerrankin!) kunnolla etukäteen, niin reissusta tulee paitsi mukava, myös ikimuistoinen! Niksi yksi: UNOHDA hard-core henkisyys, kilometrien laskeminen ja tavoitteet.Keskity sen sijaan muurahaisiin, variksenmarjoihin ja matojen ihmeelliseen maailmaan. Muista varasuunnitelma, jos sataa ämmiä äkeet selässä, kannattaa kääntyä kannoillaan ja hakeutua suojaisampaan maastoon. Sellaiset reissukaverit, jotka ahdistuvat muutoksista ja hitaasta matkanteosta kannattaa jättää juoksemaan oravanpyörään kotikulmille. ................................................................................................................................................................................................. |
|||
| Lapsen kantamisesta: Kunnon rinkka: Vaikka Kaarina Kari kumppaneineen körröötti tavaransa aikoinaan Haltille kottikärryillä, taaperon kuskailu ympäri kairaa vaatii kunnon vermeet. Unohda rimpularinkat, älä edes haaveile huonon kantorepun kanssa reissuun lähtemisestä. Tämä on yksi asia jossa ei kannata kitsastella: hanki (tai lainaa/vuokraa) kunnon kantorinkka. Se on sekä sinun itsesi että lapsesi mukavuuden, terveyden ja reissun onnistumisen kannalta tärkeää. Me voimme suositella Deuterin lastenkantorinkkaa - se on ollut kalliimpi kuin mikäään muu lapsille hankkimamme varuste (itse asiassa aika paljon lastentarvikkeitamme voi summata yhteen ennen kuin päästään Deuter IIIn hintaan), mutta vehje on ollut joka sentin väärti. Se on hyvä kantaa, istuu useilla kantajilla kuin vanha kunnon Savotta ikään, ja siinä on lapsen hyvä olla. Lisäksi meidän versiossa on yllättävän paljon tilaa tavaralle, ja monikäyttöinen sadesuoja. Totuttele:Vaikka lapset yleensä viihtyvät rinkan kyydissä loistavasti, niin sekä kantajan että kannettavan kannattaa totutella kyytiin etukäteen lyhemmillä reissuilla ja katsella säädöt kohdalleen. Taukoile: Rinkassa voi körötellä kerrallaan korkeintaan parin tunnin rupeamia - lapsen temperamentista riippuu kuinka usein reppumatkaajan pitää päästä testaamaan tunturivarvikkoa, mutta vaikka lapsesi viihtyisi rinkassa hyvin (Osmo nukahti sujuvasti aina puolen tunnin jälkeen, liekö vanhemmilla olleet tylsät jutut), niin pitkällinen istuskelu ei tee selälle hyvää. Ja toki lapsen pitää päästä touhuamaan muutenkin, joten kilometrejä on turha ruveta ahnehtimaan. Hyvä puoli on se, että tiuhaan toistuville kahveepausseille on nyt ihan virallinen, terveydellinen syy. |
 |
||
| Tarkkaile säätä: Ota huomioon, että mukana kulkeva mukelo ei hikoile tunturinrinnettä ylös kinnertäessään kuten kantajansa, joten lapsi tarvitsee viileällä säällä huomattavasti lämpimämmät vaatteet kuin kantaja - voit ajatella, että taaperosi tarvitsee saman verran vaatetta kuin sinä tauoille, ja tuulenpitävä vaatetus, myös käsille ja jaloille, on tarpeen. Huomaa myös tarkistaa, että kannettava on suojassa auringolta ja sateelta. | |||
| Sadetöppöset
kannettavalle: jos
taaperosi on jo oikea taapero ja kävelee, niin
kumpparit ovat paras valinta retkikengiksi. Mutta jos retkikaveri on
vasta konttausvaiheessa (kuten Osmo), eivät saappaat tahdo
pysyä
jalassa rinkan kyydissä, saati sitten nelivedossa. Tunturivarvikko
on
kuitenkin MÄRKÄÄ, ja voi olettaa, että reissussa on
odotettavissa sadetta ja viileää viimaa, joten kunnon suoja
on tarpeen - eivätkä muovipussit
tahdo pysyä matkassa. Sadetöppöset voi ommella itse
kohtuutuskalla sadetakkikankaasta (tai vanhasta sadetakista tai
pieniksi jääneistä sadehousuista), ja jos odottaa
kaatosateita, niin saumat kannattaa tiivistää
saumausteipillä. Malli kannattaa tehdä mahollisimman
yksinkertaiseksi (koskapa sen saumateipin silittäminen
pikkutöppösiin on helevetillisen hankalaa, jos saumoja on
liikaa.....), periaatteessa ihan vain reilu pussi, jonka suussa on
kuminauha - nilkan ympärille voi laittaa toisen kuminauhan, tai
vaikka tukkarussun, niin komeus pysyy paikallaan. Minä oikein
ompelin äitiyspakkauksen tossujen mukaan yksinkertaiset tossut
nauhakujineen - hyvin ne toimivat, mutta se saumojen tiivistys
meinasi peruuttaa koko retken. ................................................................................................................................................................................................. |
|||
| Hyi hyttysiä !!! Ensimmäinen asia jonka jokainen sanoi, kun kuuli että olemme lähdössä Osmon kanssa tunturiin: "sinne itikoitten syötäväksikö te lapsraukan viette?" Vaikka hyttyset ovat viime vuosisatoina syöneet hengiltä suunnilleen saman määrän pikkulapsia kuin isot pahat sudet, niin ajatus itikanpaukamien peittämästä pikkupojasta ei tuntunut houkuttelevalta. Onneksi pari niksiä pelasti Osmon pahimmalta Hyttysöljy: toisin kuin kultaisella 60-luvulla, jolloin myrkylliset kemikaalit vain vahvisitivat vähäverisiä, ei tänään lapsille suositella käytettäväksi hyttysmyrkkyjä. Sitronellapohjaisia tuotteita voi käyttää JOS ne eivät päädy suuhun (eli käytännössä nekin ovat pitkälti poissuljettuja). Ahmapa meitä osasi valistaa: kun lapsen hölvää runsaalla kädellä ihan tavallisellaruokaöljyllä (oliivi-tai rypsiöljyä ihan oman maun mukkaan), niin itikat eivät pääse kovasti tökkimään, vaan takertuvat ja tupehtuvat tahmaiseen pintaan. Mutta öljyä pitää olla REILU kerros. Ja toki siihen tarttuu sitten ihan kaikki, joten kaupan päälle saa varpujen, itikanraatojen ja hiekan peittämän, tosi sissihenkisen näköisen lapsen. Kiitokset vinkistä, Eero! Mmmm... näköaloissa ei ole valittamista, mutta kantaja saisi olla vähän rivakampi
|
 |
||
 Yhdistetty Prince of Arabia-tyylinen hyttysverkko ja rankinen: Otetaan
halpaa, tarpeeksi pienisilmäistä valo- tai hyttysverhoa (me
ostettiin
Ikeasta kaksi valoverhoa yhteensä 2.95e) noin 1.5 x 3 m pala,
ommellaan siitä yksinkertainen pussi, ja pussin suuhun nauhakuja.
Nauhakujaan tukeva kuminauha ja mielellään vielä
semmonen kiristäjä
(no, mitäs ne on ne pimpulat, joilla
takkienkin hupunsuun
nauhat saapi kiristettyä?). Ja nurkkiin voi ommella pienet lenkit,
jos
oikein ahkeraksi heittäytyy. Ja vot, valmiina on
monikäyttöinen
hyttyshuppu, jonka voi virittää kantorinkan
päälle - paras on kantorinkka, jossa on
sade/aurinkolippa, joka pitää verkon pois lapsen iholta.
Kiristä pussin suu, etteivät katalat itikat pääse
sitä kautta sisään. Harsohässäkkä toimii
myös
rankisena mökissä ja unilla. Kannattaa
valita tiheäsilmäinen ja kohtuullisen liukas kangas -
meidän hyttyshuppu
oli aika takertuvaista mallia, ja muutaman päivän
jälkeen täynnä risuja
ja neulasia.................................................................................................................................................................................................. |
|||
| Käytännön asioita: Shitty business: vaipat pitää kantaa tunturiin ja myös sieltä pois. Tässä tapauksessa kannattaa ylipakata: varaa kakkavaipoille omat pikkupussit, jotka voi sitten laittaa sisälle tukevaanmuovipussiin (vaipparoskikseen) - muuten tuoksutte koko perhe pian eksoottiselle. Ja pidä tämä pakkaus eri paikassa kuin ruokavarat. Vaikka muuten emme kaupan pyllypyyhkeitä ole paljon käytelleet, tunturireissulla ne olivat arvossaan, vaikka eivät nuo lapset ole niin herkkänahkaisia kuin aikuiset, mitä tulee raikkaaseen tunturipuron veteen. Jos peseskelet pyllyä ihan luomusti vedellä, niin pyyhkäise kuitenkin kakat ensin paperiin. Ja niin, niille pyllypyyhekeillekin kannattaa olla oma roskaminigrippinsä. Muona: Painavia lasipurkkeja ei kannata kantaa mukana yhtään enempää kuin on PAKKO. Pikakaura/riisihiutaleet, vellijauheet ja jauheeksi hienonnetut kuivatut marjat ovat kevyttä kannettavaa, ja, taaperoisen iästä riippuen, helpoimmalla pääsee, kun säätää yleistä ruokalistaa lapsiystävälliseksi, niin voitte syödä kaikka samaa ruokaa ja pääsette paljon helpommalla. Toki kannattaa välttää kovin isoja muutoksia taaperon ruokavaliossa. Pikkuiselle voi keittää juomavettä aina, kun trangia sytytetään, ja pakata jäähtymään kerhopulloon rinkan sivutaskuun - meillä tosin oli vielä tissi käytössä, joten juomisista ei tarvinnut kovasti huolehtia, kun oli aina puhdasta taskulämmintä tarjolla :) Kannattaa varata maissinaksuja tai riisikakkuja myös matkalla mussuteltavaksi. |
|||
|
Leirisukat 1: Otetaan REILUNKOKOISET ja PAKSUT villasukat, pestään ne marseillensaippualla (tai miedolla shampoolla) hieman huovutellen lämpimässä vedessä (näin saadaan tukittua ne hyttysenkärsän kokoset aukot), ja liotellaan sukat muiden villavaatteitten mukana LANOLIINIkylvyssä muutaman kerran. Tuo villan luontainen rasva on ihme aine: kunnolla käsitellyt villaiset toden totta pitävät vettä yllättävän hyvin, ja jo masentuu tarmokas Lapin hyttynenkin. Lanoliinia saa kestovaippakauppojen lisäksi myös useimmista ekokaupoista. Pieni puteli riittää pitkään, ja kaikki villaiset ovat kuin uusia - suosittelen! Leirisukat 2: Otetaan paksusta fleecestä tehdyt sukat tai töppöset (tai sitten tukevaa fleecekangasta ja hurautetaan sukat kasaan) ja pestään sukat saippuapitoisella pesuaineella. Saippua tukkii fleecen huokoset, joten hengitävyys kärsii, mutta samalla vedenpitävyys paranee. Kunnon fleecestä eivät hytyt pääse läpi tokottamaan, mutta fleecen pitää olla paksua, ihan ohut ei toimi. |
 Riitta Kiertämäjoen varrella kesällä 2007.
Tyylikkään tukkalaitteen lisäksi huomio kiinnittyy elegantteihin fleece-sandaali- taukotöppösiin, jotka kuivuvat rinkan päällä. |
|
Yhdistetty leikkuulauta ja Trangian paistinpannun suoja: 1. Ota yksi kappale ohutta (1 mm?), taipuisaa muovileikkuulautaa (ainakin Ikea ja Tarjoustalo myyvät tälläisiä), mielellään EI valkoista, ja trangian isompi kattila. 2. Kattilan avulla piirrä leikkuulautaan ympyrä. Ei haittaa vaikka jää vähän reunasta tai parista vajaaksi 3. Leikkaa fiskarsseilla tai muilla tukevilla saksilla ympyrä irti. Jos sinulle tuli täysi ympyrä, leikkaa johonkin laitaan tyylikäs lovi, jotta hienoutesi ei jää jumiin paistinpannuun. Tavoittele sellaista alvaraaltomaista muotokieltä. Vot: nyt sinulla on kevyt, hygieeninen leikkuulauta, joka saisi Stefan Lindforsinkin vihertymään kateudesta, ja voit sulavasti leikellä herkkutatit tai salottisipulit ohuiksi suikaleiksi, ja samalla säästät trangian paistinpannun (varsinkin non-stick-sellaisen) kattilan hiertämiltä vaurioilta. Sopii vaan ihmetellä miksi tätä ei ole alunperinkin pistetty osaksi trangian settiä? Kahvitulet tuoreesta koivusta Kompassi hukassa? ..........tulollaan.............. |