Oma mielenkiintoni vuoden 1918 tapahtumiin heräsi aikanaan Heikki Ylikankaan teoksen Tie Tampereelle myötä. Lisämielenkiintoa Kuopion tapahtumiin toi myös se, että sukuani on Kuopion kupeesta Leppävirralta kotoisin. Leppävirta oli yksi suurimpia henkilömenetyksiä kärsineitä pitäjiä sisällissodassa ja leppävirtalaisia oli toiseksi eniten Kuopion vankileirin vankien joukossa.
Kuopion vuoden 1918 tapahtumat sekä Kuopion vankileirin synty ja vaiheet muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden tutkimuskohteena ja osana vuotta 1918 koskevaa tutkimusta. Kuopion vankileiri oli suurista vankileireistä pohjoisin ja sijaitsi selvästi valkoisen Suomen puolella. Muut suuret vankileirit sijaitsivat punaisten sisällissodan alussa hallitsemalla alueella. Kuopio muodosti tavallaan oman kapinapesäkkeensä valkoisen Suomen selustassa.
Taistelu Kuopiosta oli lopulta melko lyhyt. Kuopiossa olivat venäläisten joukkojen tyhjiksi jättämät kasarmit, joihin punaisia vankeja alettiin kerätä. Kuopion vankileiri perustettiin heti sisällissodan alussa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda yleiskuva Kuopion kasarmin vankileirin vaiheista. Kuinka vankimäärä kehittyi sisällissodan aikana ja sen jälkeen? Mistä kehitys johtui? Kuinka paljon vankeja oli? Mistä vangit olivat kotoisin?
Vankien taustan selvittäminen on toinen tutkimustehtäväni, mutta vankien suuresta määrästä johtuen olen rajannut tutkittavaa aineistoa. Vankien taustan selvittämisessä olen päätynyt pelkästään kuopiolaisiin vankeihin. Tätä rajausta puoltaa myös se, että näin tutkimukseen saadaan paikallisväriä. Kuopion kapina oli tietyllä tavalla oma episodinsa sisällissodan muiden taistelujen joukossa.
Selvitän myös, mistä syystä kuopiolaiset joutuivat vankileirille. Minkälaisissa ammateissa vankileirille joutuneet kuopiolaiset olivat toimineet siviilissä? Oliko tässä eroa koko maata ajatellen, sillä Kuopio oli melko kaukana Etelä-Suomen teollisuuskeskuksista? Mikä oli Kuopion kaupungin ja Kuopion pitäjän suhde kapinoinnissa?
Vankileirin oloja ja arkea tutkin Kuopion sotavankileirin arkistomateriaalin kautta. Käytän myös aikalaisten muistelmia ja kuvauksia selvitettäessäni vankileirin vaiheita ja tapahtumia Kuopion kaupungissa. Vuotta 1918 koskevaa muistitietoa on pääasiassa koottu Työväenarkistoon ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon.
Vankileirien kurjat olot järkyttivät mieliä sekä kotimaassa että ulkomailla. Sisällissodan henkilömenetyksiä on tutkittu paljon. Viimeisimpänä ja laajimpana tutkimuksena on käynnissä valtioneuvoston asettama Suomen sotaturmat 1914-1922 -projekti. Sen johdossa toimivat dosentti Lars Westerlund ja akatemiaprofessori Heikki Ylikangas. Vankileirikuolleisuutta on myös pyritty selvittämään osana tätä kokonaisuutta.
Oma tutkimukseni pyrkii vastaamaan osaltaan myös vankileirikuolleisuutta koskevaan kysymykseen Kuopion kohdalla. Kuinka paljon Kuopion vankileirillä menehtyi vankeja? Milloin vangit menehtyivät ja mihin he menehtyivät? Missä vangit kuolivat ja erityisesti miksi vangit kuolivat? Mistä kuolleet vangit olivat kotoisin ja oliko tällä vaikutusta menehtymisalttiuteen? Mistä syistä vankeja ammuttiin Kuopion vankileirillä? Esimerkiksi Lappeenrannassa tapahtui vankileirin puitteissa ilmeisen paljon niin sanottuja laittomia teloituksia. Tapahtuiko samaa myös Kuopiossa? Kuolleisuuden ja sen syiden vertailua pyrin suorittamaan muihin vankileireihin nähden mahdollisuuksien mukaan.
Tutkimuksen ehkä mielenkiintoisimman osan muodostaa valtiorikosoikeudessa ja valtiorikosylioikeudessa syytettyjen vankien tutkiminen. Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden aktit muodostavat hedelmällisen lähdeaineiston tutkijalle. Samalla ne toimivat myös haastavana lähdemateriaalina aktien sisältämän tiedon runsauden ja monipuolisuuden johdosta.
Aktit ovat suurelta osin kuulustelupöytäkirjoja, joten niitä tarkasteltaessa on huomioitava kuulusteltavien henkilöiden oman edun tavoittelu. Aktit ovat historiallisia dokumentteja, joita tutkittaessa on otettava huomioon niiden syntytilanne. Syytettyinä olleet ovat todennäköisesti pyrkineet parantamaan omaa tilannettaan. Faktanäkökulma täytyy tutkimuksessa ottaa huomioon. Totta on se mitä akteissa kerrotaan, olivatpa kertomukset todellisuudessa paikkaansa pitäviä tai eivät.
Tässä tutkimuksessa selvitän siis myös kuopiolaisten Kuopion vankileirillä olleiden valtiorikosoikeudessa syytettyjen henkilöiden tapauksia. Valitsin kuopiolaiset siitä syystä, että tutkimukseen tulisi paikallinen näkemys Kuopion tapahtumista. Valinta on myös selkeä kokonaisuus aktien tutkimuksen kannalta. Syytteen sai 490 Kuopion vankileirillä ollutta kuopiolaista.
Rajauksen toteutin niin, että noin viidesosa näiden henkilöiden akteista tuli mukaan tutkimukseen. Kysymyksessä ei ole satunnaisotanta, sillä kymmenen aktia valittiin mukaan tuomioiden erilaisuuden pohjalta. Näin tutkimukseen saatiin varmasti toisistaan poikkeavia tapauksia. Tästä syystä ankarammat tuomiot hieman korostuvat tuloksessa.
Loput tapaukset valitsin siten, että kustakin syytettyjen ikäryhmästä valitsin summittaisesti sitä vastaavan prosenttiosuuden. Otoksen suuruudeksi tuli tasan sata Kuopion vankileirillä ollutta valtiorikosoikeudessa syytettyä vankia. Näyte on pieni, mutta kenties suuntaa antava. Varsinaisesti tilastollisesti kattava tutkimus ei ole kyseessä aktien osalta. Tilastollista tutkimusta akteista on tehnyt aikaisemmin esimerkiksi Jukka Kekkonen tutkimuksessaan Laillisuuden haaksirikko (1991).
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää minkälaisia tuomioita kuopiolaiset saivat valtiorikosoikeudessa. Mistä rikoksista kuopiolaiset saivat tuomionsa? Mitkä tekijät vaikuttivat koventavasti tuomioon ja millä taas ei ollut suurta merkitystä tuomion kannalta? Tässä yleistämisen vaikeus korostuu, sillä jokainen akti on oma tarinansa. Vaikuttiko tuomioon kuuluminen työväenliikkeeseen vai oliko aseellisella osanotolla kapinaan suurempi paino tuomiota langetettaessa? Tätä tutkitaan esimerkkien avulla.
Suomen vuoden 1918 sodan puhkeamiseen on monia yksittäisiä syitä. Mikä oli kuopiolaisten motiivi lähteä kapinoimaan? Oliko syynä työn puute tai kenties suoranainen nälkä? Vai lähdettiinkö yhteiskuntaa parantamaan aatteen puolesta? Vaativatko työväenedut yhteiskunnan asioihin puuttumista kapinan keinoin?