Aloittelin shakin pelaamisen 1960-luvun puolivälissä Seinäjoen shakkikerhossa. Siirryttyäni Turkuun opiskelemaan pelailin sekä osakunnan shakkikerhossa, Turun shakinystävissä sekä Turun työväenshakkikerhossa. Samalla aloitin kirjeshakin pelaamisen. Tutkinnon tultua valmiiksi siirryin jälleen takaisin Seinäjoelle, mutta paluusta huolimatta jäin edelleen Turun työväenshakkiseuran jäseneksi.

Lähishakissa parhaimmaksi tulokseksi on jäänyt runsaan 1600 selopisteen kerääminen. Pikashakissa menestys on ollut samansuuntainen kerättyäni runsaat 1600 pelopistettä. Kirjeshakissa menestys on ollut pikkuisen parempi noustuani ensimmäiseen luokkaan ja kerättyäni runsaat 1800 kelopistettä.

Kirjeshakin puolella pelailin useissa eri teematurnauksissa. Teematurnauksissa pelataan jotain ennalta sovittua avausta tai avauksen muunnelmaa. Näiden teematurnausten seurauksena pelaan valkeilla Sokolskia ( 1. b4 ? … ) sekä mustilla skandinaavista (1. e4 d5 … ).

Shakki ei ole ainoastaan kapuloiden siirtelemistä ruudusta toiseen. Siihen liittyy tarinoita, magiikkaa ja todellista matematiikkaa erilaisten vaihtoehtojen laskemista peli-tilanteessa. Eräs tällainen tarina liittyy shakin syntyhistoriaan. Tarinan mukaan eräs ikävystynyt intialainen ruhtinas lupasi täyttää shakin kehittäjän mikä tahansa toiveen. Kehittäjän pyyntö näytti ruhtinaasta liiankin yksinkertaiselta ja tyhmältä täytettäväksi. Kehittäjä nimittäin palkkioksi vehnää, siten että ensimmäiseen ruutuun tulee yksi vehnänjyvä, toiseen ruutuun 2 vehnänjyvä, kolmanteen 4, neljänteen 8 vehnänjyvää ja niin edelleen. Kun laskettiin vehnänjyvät yhteen saadaan luku, joka sisältää 20 numeroa. Jyvien lukumäärä saadaan kaavasta

1 + 2 + 22 + 23 + 24 + 25 + … + 263 = 264 - 1.

Saatu jyvämäärä sopisi sellaiseen laariin, jonka pohjapinta-ala on 80 m2 ja ulottuisi kuuhun.

Magiikka vuorostaan liittyy laudan ominaisuuksiin. Lauta voidaan nimittäin jakaa neliöihin n*n, jonka järjestyslukuina on luvut n, ja joka on täytetty kokonaisluvuilla, joilla on ominaisuus: lukujen summa sekä jokaisella vaaka- että pystyrivillä on sama kuin kahdella päädiagonaalilla. Esimerkiksi järjestyslukua 8 vastaava summa on 200. Eräs aiheeseen liittyvä vanha asema eli almudzannah saavutetaan seuraavien siirtojen jälkeen :

  1. d3 d6 2. e3 e6 3. b3 b6 4. g3 g6 5. c3 c6 6. f3 f6 7. c4 c5 8. f4 f5 9. Rc3 Rc6

10. Rf3 Rf6 11. Tb1 Tb8 12. Tg1 Tg8.


Vielä suorempi yhteys shakin ja matematiikan välille saadaan asetellaan upseereita laudalle, siten että ne esimerkiksi uhkaavat jokaista laudan ruutua. Eräs tällainen tehtävä kuuluu seuraavasti : Kuinka monella eri tavalla voidaan sijoittaa n kappaletta torneja n*n - ruutuiselle laudalle, että ne uhkaavat kaikkia laudan ruutuja.

Ratkaisu saadaan kaavan laskettua 2nn - n! avulla. Tavallisen 8*8 shakkilaudalle voidaan sijoittaa 8 tornia tällä ja mahdollisuuksia on tällöin 2*88 - 8! = 33514312.

Takaisin etusivulle