Historiaa:
Noin 70-luvun puolivälissä olin Tampereen kansainvälisessä koiranäyttelyssä missä näin erittäin kaunislinjaisen, pitkäturkkisen merkkivärisen hovawartin. Silloin en tosin vielä tiennyt mistä rodusta oli kysymys, mutta olin myyty Diwan von Bienehofin nähtyäni. Samana vuonna oli Koiramme-lehdessä ilmoitus myytävistä hovawartpennuista. Soitin kasvattajalle ja niin sain Hexe von Bienehofin, merkkivärisen nartun. Tosin kauan en saanut nauttia tästä ihanuudesta, sillä Hexe jäi auton ja kuoli alle 9 kk:n ikäisenä.Vuoden odotuksen jälkeen sain mustan nartun Jatta von Bienehofin, josta tuli sitten kantanarttuni. Kennelnimeni suuntautuu nimenomaan Jattaan itseensä, sillä se oli oikea kaunotar.
Jalostustyö alkoi yhdistelmästä Casso von Bienehof-Jatta von Bienehof, ensimmäinen pentue syntyi 14.3.1977.
Kennelini jalostustyön "punainen lanka" on aina ollut linjajalostus muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Jalostusmateriaalin harkittu valinta onkin tuottanut hyviä tuloksia, pentueet ovat olleet tasaisia ja vanhan Bienehof-kannan piirteitä on säilynyt edelleenkin kasvateissa. Jalostuksessa käytetyt nartut ovat olleet hyviä periyttäjiä ja oma narttulinja on jatkunut sukupolvesta toiseen.
Useiden hovawart-kasvattajien kasvatustyö on alkanut Kaunottaren koirilla tai kasvatteja on löytynyt koirien sukutauluista.
Tarkoitukseni on kasvattaa terveitä, hyväluonteisia ja rodunomaisia hovawartteja.
Välillä on ollut tietysti alamäkeäkin, mutta kaiken kruunaa kuitenkin vuoden 1998 Maailmanvoittaja-näyttelyn RYP 1 kasvattajaryhmän voitto 50 eri kasvattajaryhmästä.
Inkeri Kujanpää
