Ala-arvoiset TV-ohjelmat

Kansalaiset ottavat silloin tällöin kantaa noihin ala-arvoisiin tv-ohjelmiin, joissa esitetään seksiä, pornoa, väkivaltaa sekä muuta lapsille ja nuorille sopimatonta. Kirjoitin tuosta asiasta lähes kymmenen vuotta sitten, koska aiheesta keskusteltiin silloinkin. Mutta mitä onkaan tapahtunut:

Nuo seksi-, porno- ja väkivalta ohjelmat ovat lisääntyneet sen jälkeen räjähdysmäisesti. Lisäksi ovat tulleet myös tietokonepelit ja muut multimedia tuotteet. Ja samaan aikaan on myös väkivalta- ja seksuaalirikollisuudet kasvaneet. Tulleet entistä raadollisemmiksi ja niitä tekevät yhä nuoremmat – alaikäiset tytötkin. Eikä kannata jättää huomioimatta, että alle kouluikäisten puhekieli on niin rumaa, että sitä 60 –luvulla kuultiin harvoin aikuistenkaan suusta..

Noiden ohjelmien aikana TV:n ääreen keräännytään yhdessä koko perheen voimin – pienimmistä alkaen. Ohjelman tiedotteessa ei ole mitään ikärajaa ilmoitettu, ja vaikka olisikin, niin silti niitä alaikäiset katsoisi. Vastuu on kokonaan annettu vanhemmille.

Mitä sitten me "tavalliset" kansalaiset voimme asian hyväksi tehdä? Emme yksinkertaisesti mitään. Me voimme kerätä nimilistoja ja muita adresseja, mutta niillä ei ole muuta kuin symbolinen vaikutus. Katsotaanpa asiaa tarkemmin:

Kilpailu TV viestinnässä on niin kovaa, ettei tavallisilla ohjelmilla tuottajat pärjää. Niinpä heidän on pakko tuottaa juuri noita em. ohjelmia, että katsojaluvut säilyisi ja mieluummin lisääntyisi.

Ja mikäli nuo kiellettäisiin lailla, niin se ei onnistu. Eteen tulee sananvapaus ja muut lait. Yleinen mielipide ja käytäntö muualla maailmassa. Ohjelmia tulee taivaskanavilta, ja on saatavilla myös video ja DVD tuotteinakin. Internetissä noita on laajat tietokannat, ja pian markkinoille tuleva kuvakännykkä levittää noita kuvia nuorison keskuudessa entisestään.

Koko ajan noiden ohjelmien parissa työskentelee satoja ja tuhansia henkilöitä, ja niitä jatkuvasti koulutetaan lisää. Noiden takana on useimmiten Media alan yritys, jossa pyörii suuret rahasummat. Ja yritys on useimmiten pörssilistoilla.

Yrityksen osakkeita omistavat sitten poliittisista asioista päättävät henkilöt, ja muu vaikutusvalta. Itse poliitikko voi olla tuollaisen yrityksen hallituksessa mukana. Siis koko asia rakentuu tavallaan "verkkoon". Ja eihän omaa verkkoa kannata lähteä "repimään" – varsinkaan jos se on tuottava.. Yksinkertaisesti sanottuna: Media on vaarallisempi "kuolleena" kuin elävänä..

On tietenkin selvää, että noitten ohjelmien taholta nousee silloin tällöin keskustelukritiikkiä, koska kaikki niitä ei voi hyväksyä. Henkilökohtainen näkemykseni on, että tulevaisuudessa nuo ohjelmat tulevat yhä lisääntymään, (toivon, että olen väärässä).

Miten sitten noihin ohjelmiin pitäisi nykytasolla suhtautua? Antaako mennä entiseen tyyliin, ja unohtaa kaikki nähty ja kuultu? (Sitähän tämä nykyinen elämä näyttää juuri olevan ja vaativan). Vastuun jokainen joutuu kantamaan itse; Mitään sääntöä tai oikotietä ei ole.

Mieleen tulee herkästi Niskavuoren vanhan emännän toteamus (Hella Wuolijoen romaanista): "En minä tähän maailmaan enää sovi".

Tuolloin kuitenkin elettiin vasta sotavuosia.

Tekstit Etusivulle