Ydinvoimaa rakennettava lisää

Suomen sähköntuotannosta on keskusteltu vilkkaasti jo vuosia. Mitään oleellista ratkaisua ei siihen ole kuitenkaan saatu. Se johtuu paljon siitä, että poliittiset puolueet, teollisuus, eri järjestöt, ja kansalaisliikkeet eivät asiaa kykene keskenään ratkaisemaan. Jo yksittäisissä puolueissa on erilaisia näkökantoja.

Tällä hetkellä, ehkä kaikkein "kuumin peruna" aiheesta on tuo uuden ydinvoimalan rakentaminen Suomeen. Päätös tuosta tehtäneen kesään mennessä. Se vaatii kyllä poliittisilta päättäjiltä runsaasti töitä koska asiaan liittyy paljon muutakin...

Toisaalta päätös osuu ikävästi ensikevään eduskuntavaalien alle, ja poliitikot pelkäävät "hommiensa loppuvan" mikäli eivät löydä oikeaa kantaa äänestäjiinsä nähden... Jokaisen poliitikon kanta kyllä merkataan puolueissa, etujärjestöissä ja teollisuuden piireissä "puumerkillä". Kansanedustaja on tavallaan kahden tulen välissä.

Toisaalta tuollaisiin uudishankkeisiin suhtaudutaan epäilevästi nykyisin muuallakin maailmassa. Tuoreessa muistissa on tietenkin tuo Tshernobyl tapaus –80 luvulla..

Minun mielestäni Suomen ydinvoimala projekti jätettiin kesken silloin kun edelliset voimalat valmistuivat. Jo niiden lupien yhteyteen olisi pitänyt sisältyä varaus (myöhemmästä) lisärakentamisesta; mikäli tarvetta sähköntuotannossa ilmenee, ja uusi voimala olisi pitänyt rakentaa jo kymmenen vuotta sitten. Tuolloin olisi myös ns. Vuotos –hanke lopullisesti unohtunut, eikä olisi tarvinnut rakentaa uusia; turve, kivihiili ja öljyvoimaloita - niin kuin on tehty.

Koko ydinvoima asiaa ei "osata" ajatella juuri muuten kuin sen vaarallisuudella (millä vaarallisuudella ?). Kuinka monta ydinvoimalaa on räjähtänyt? Ei yhtään. Läheltä piti tilanteita suuronnettomuuksiin on kuitenkin ollut. Mutta se on johtunut useimmiten siitä, ettei kaikkiin turvallisuus näkökohtiin ole ajoissa tietämyksen tai kokemuksen puutteessa ehditty kiinnittää riittävästi huomiota.

Virheistä kuitenkin ollaan opittu. Ja koko ajan ydinvoimala teknologian turvallisuuden ja kehityksen eteen tehdään töitä useissa maissa. Tuo Tshernobyl kaltainen voimala on tämän päivän teknologiaan verrattuna historiaa..

Kun tarkastellaan ydinvoimalan rakentamista tarkemmin, niin sen rakentaminen kestää useita vuosia, ja toisi näin olleen töitä tuhansille rakennus- ja metallialan työntekijöille. Unohtaa ei myöskään pidä sitä, että teollisuus luottaisi Suomen itsenäiseen päätösvaltaan enemmän, ja antaisi uskoa lisärakentamiseen koska halvan energian saanti on turvattu. Myös ulkomainen teollisuus kiinnostuisi Suomeen investoinneista.

Kun sitten puhutaan tuon ydinjätteen loppusijoituksesta ja sen vaarallisuudesta tulevaisuudessa, niin suuremman riskin terveydellemme ja luonnollemme aiheutamme jo nykyisin kotitalouksistamme tulevilla jätteillämme. Todellista tutkimusta tai poliittista tahtoa siihen ei löydy edes poliitikoilta – vaikka jotkin niistä (muka) vihreitä edustavatkin.

Kaatopaikoille menee vuosittain valtavat määrät muovia ja muita ongelmajätteitä. Wc:n kautta kulutamme arvokasta pohjavettä. Autojen pakokaasuilla saastutamme ilmaamme. Jäteöljyhuolto pelaa huonosti. Metalliromuja kertyy jokaisessa taloudessa – niiden kierrätys ontuu. Kivihiili-, ja turvevoimalat saastuttavat.. Jne, jne..

Viime aikoina on esille tullut tiedotusvälineissä myös; että Venäjä suunnittelee ydinvoimalan rakentamista rajan taakse – tarkemmin sanottuna Tiiksan kylän seutuville noin 70 kilometriä Kuhmon kohdalle. On aivan selvää, että vastustajia löytyy niin Venäjän kuin Suomenkin puolelta.

Kukaan ei näytä kuitenkaan ottaneen selville sitä, että tuo hanke toisi valtavasti töitä alueen asukkaille. Tuolla alueella on paljon työttömiä – rajan molemmin puolin. Voimalan rakentaminen (kuten aikaisemmin ilmaisin) kestää useita vuosia – jopa kymmenen vuotta. Melko varmasti osan työurakoista saisi myös suomalaiset. Hyvässä tapauksessa jopa tuhansia suomalaisia saisi töitä, sillä alueelle on tarkoitus rakentaa myös suuria asuinalueita.

Huomioimatta ei tietenkään pidä jättää sitä, että hanke kehittäisi alueen muita palveluita erittäin merkittävästi; Tieverkosto, viestintäyhteydet, palvelujen saanti, koulutus, alue teollistuisi ja toisi työpaikkoja, turismi lisääntyisi, ja monet muut paranisivat länsimaisemmalle tasolle.

Alueen asukkaille tämän pitäisi olla perusvaatimuksena. Muulla tavalla ei Karjalan alue pääse kehittymään; kuin teollistumalla – vaikkakin se on aloitettava niin "ikävällä" tavalla kuin ydinvoimalan rakentamisella. Minun mielestä asian puolesta on mieluummin puhuttava myönteisellä tavalla (myös Suomen hallituksen). Tässä on nyt alueen väestöllä ja Kainuulaisilla miljoonien eurojen paikka.

Kainuulaiset ja eritoten kuhmolaiset näyttävät jo unohtaneet miten suuri harppaus aikanaan Kostamus projekti oli heidän kehitykselleen(?). Muutto alueelta olisi ollut paljon rajumpi ellei sitä olisi ollut. Kuhmo olisi vain pieni kirkonkylä – ei kaupunki.. Rajan avautuminen Vartiuksen kohdalla on lisännyt rajusti Kainuussa turistien määrää.

Mieleen muistuu hyvin tuo Kuhmolaisten vastustus ydinjätteen loppusijoitus paikasta syntynyt keskustelu, ja siitä syntynyt "kansannousu". Oli aivan selvää heti alussa, ettei ydinjätettä lopullisesti sijoiteta Kuhmoon – vaikkakin alueella suoritettiin mittavia tutkimuksia.

Teollisuus halusi ikään kuin "testata" alueen asukkaiden yleistä mielipidettä - alueelle mahdollisen teollisuuden rakentamisesta tulevaisuudessa.. Onhan Venäjän suuret markkinat lähellä. Ei teollisuutta rakenneta lyhyttä aikaa varten, vaan vuosikymmeniä – jopa vuosisatoja varten.. Kuhmolaisten kielteinen kanta oli suora "singali" teollisuudelle; ettei "täällä" tarvita teollisuutta..

Yhteenvetona sanon, että liika puhuminen luontoarvojen puolesta; teollistumista vastaan on myrkyn kylvöä.. Siitä ei seuraa muuta kuin; alueen eristäytymistä ja luisumista pois kehityksen raiteilta: Työttömyys ja muuttoliike kasvaa, valtion ja muiden järjestöjen tukiaiset vähenevät. Palvelut vähenevät ja huononevat. "Vinkkejä" on turha enempää esitellä..

Tekstit Etusivulle