Vanha - kunnon maitolaituri. Tällaisten luona opeteltiin poikasena pussailemaan. Mutta opittiin myös kallistamaan pulloakin.

Keskellä oleva mies on varautunut juhliin vähän paremmalla kalustolla.

Ensiesitys päättyi kumarrukseen. Ei se nyt ihan tasatahtiin mennyt...

Tämän esityksen "Konsta Pylkkäsen" perheestä voisi näyttää vaikka telkkarissa. Tosi upea tulkinta!

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, ja aurinko niin ihanasti lämmittää.

Mitähän ne meille esittää seuraavaksi?

Tervahauta odottaa sytyttäjää. Saa nähdä tuleeko paljon tervaa?

Saa nähdä osaavatko sytyttää... Mutta mikähän minun kameraan nyt tuli...

Mikäpä siinä.. Aivan oikein. Tuulen alapuolelta se pitää sytyttää.

Antaa palaa vaan...

Niemiskylän kyläjuhlaa

Eivät juhannuskoivut vielä ehtineet lakastua kylätalon portaiden vierestä, kun vietettiin jo kyläjuhlia lauantaina 30.6.2007.

Kaunis sää suosi juhlijoita, joita oli tullut runsain joukoin muiltakin kyliltä, ja myös lomalaisia Helsingistä asti. Tuoreimpia kuulumisia vaihdettiin puolin ja toisin. Muisteltiin myös aikoja jolloin kylä eli maa- ja metsätalouden kulta-aikoja. Tuolloin myös kyläkoulussa oli oppilaita useita kymmeniä.

Kylätapahtuma aloitettiin saunomalla hiljakkoin suurimmalta osin talkoovoimin korjatussa rantasaunassa, joka oli lämmin iltamyöhälle asti.

Varsinainen juhlaohjelma alkoi klo 17.00, jonka aluksi Kuhmolaisteatteri esitti kohtauksen näytelmästä ”Papin perhe”. Sen jälkeen seurasi Sommelomusiikkia, taiteilija Pekka Huttu-Hiltusen johdolla. He esiintyivät ohjelman aikana myös toiseen kertaan.

Varsinaisen juhlaohjelman kohokohta oli eittämättä Irma Hannulan esittämät repliikkiotteet Havukka-ahon (Veikko Huovisen teksti) ajattelijasta. Vuoroin huumoripitoisen ilon ja syväluontoisen surun Irma esitti kuin parempi ammattilainen, ja esitys sellaisenaan sopii suuremmallekin yleisölle. Myös Irma Hannulan kansantarinaa juhlayleisö kuunteli kiintoisana.

Hanuristi Jouko Nevalainen soitti kahteen otteeseen perinteisen kaunista musiikkia. Kaikki esiintyjät saivat vuorollaan katselevalta ja kuuntelevalta yleisöltä suosiolliset aplodit.

Juhlaohjelman päätössanat lausui kyläyhdistyksen sihteeri Tuula Kilpeläinen, joka kiitti ahkeraa talkooväkeä, ja muistutti siitä, että vaikka Niemiskylä on ajoittain hiljaisen luontoinen, niin yritettäisiin kuitenkin kokoontua riittävän usein yhteen, että kylä toimisi aktiivisena myös tulevina vuosina.

Tämän jälkeen yleisö alkoi hiljalleen kokoontua ringiksi tervahaudan ympärille, odottamaan haudan sytyttämistä. Monet nuoremmasta ikäpolvesta eivät olleet toimitusta aikaisemmin nähneet, joten heille se jää pysyvästi muistiin.

Illan ohjelmaan kuului vielä: tikkakisaa, kakkuarpajaisia, kyläkirjahankkeen edistymistä, kaitafilmiesitystä, ja kertauksena vanhemmalle väelle ja tietona nuoremmalle polvelle; millaista oli Niemiskyläläisten perhe-elämä 1950-luvulla. Sen ”tulkkasi” Jouko Klemetti.

Kylätapahtuman aikana oli myytävänä: kahvia, munkkeja, lettuja, virvokkeita ja makkaraa. Myyntipisteet olivat suosittuja ja niissä oli ajoittain pitkäkin jono. Euro oli ”valttia”.

Kansio 12   Bryce 1